Yli neljä tuhatta opinto-ohjaajaa hankkinut 2000 -luvulla tehtävissä tarvittavan kelpoisuuden

Ohjausalan ammattilaisten valmiudet ja osaaminen laadukkaaseen ja monikanavaiseen ohjaustyöhön hyväksytään kansainvälisesti yhdeksi keskeiseksi elinikäisen ohjauksen kansalliseksi laatukriteeriksi. Suomessa perusopetuksessa ja toisella asteella toimivien ohjaajien kelpoisuudet on määritelty lainsäädännössä. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymän elinikäisen ohjauksen kansallisen strategian 2020–23 yhtenä tavoitteena on käynnistää ohjaajakoulutuksen kokonaisarviointi, jossa tarkastellaan ammattilaisten osaamisvaatimuksia eri konteksteissa, eri koulutuspolkuja ja -rakenteita sekä sisältöjä niin suomen- kuin ruotsinkielisen koulutuksen osalta (Valtioneuvosto, 2020).

Ohjausalan kansallinen osaamiskeskus VOKES on julkaissut maaliskuun alussa päivitetyt tilastot opinto-ohjaajien koulutusmäärästä Suomessa vuosina 1971–2022. Viidenkymmenen vuoden aikana yli 6500 opiskelijaa on hankkinut Suomessa opinto-ohjaajan kelpoisuuden. 2000-luvulla kelpoisuuden hankkineita opinto-ohjaajia on jo yhteensä 4 119. Heistä 575 on suorittanut joko 300:n tai 120 opintopisteen maisteritutkinnon, ja 60 opintopisteen tutkinnon joko sivuaineena tai erillisinä opintoina suorittaneita on yhteensä 3544.


Opinto-ohjaajien koulutusmäärät puolivuosikymmenittäin1971–2022.  

Vuonna 2022 opinto-ohjaajien suomenkielistä koulutusta järjestetään kahdessa yliopistossa ja viidessä ammattikorkeakoulussa. Opinto-ohjaajien ruotsinkielinen koulutus käynnistettiin uudelleen vuonna 2019 Åbo Akademissa. Itä-Suomen yliopisto (1200) Hämeen ammattikorkeakoulu (1057) ovat 2000-luvulla kouluttaneet määrällisesti eniten opinto-ohjaajia (ks. alla oleva taulukko).


Opinto-ohjaajien vuosittaiset koulutusmäärät koulutusyksiköittäin 2001–2021, opiskelemassa olevat ja aloituspaikat vuonna 2022

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystietojen mukaan vuosina 2010-2022 oli avoinna yhteensä 3290 opinto-ohjaajan tehtävää. Kahden viime vuoden aikana ohjaajille on ollut tarjolla aiempaa enemmän työpaikkoja, esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä alueellisten ohjauspalvelujen koordinaattorin tehtäviä.

Vuosi

23590 Opinto-ohjaaja

2021

622

2020

392

2019

297

2018

224

2017

181

2016

147

2015

178

2014

226

2013

210

2012

246

2011

280

2010

287

Yhteensä

3290

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto

Nyt julkaistuja tilastoja ei sellaisenaan voi käyttää opinto-ohjaajien rakenteellisen ja sisällöllisen uudistamisen pohjana, mutta niitä voi hyödyntää elinikäisen ohjauksen strategiassa 2020–23 (Valtioneuvosto, 2020) esitetyn ohjausalan koulutuksen kokonaisarvioinnin taustalla. Ohjauksen kasvaneen kysynnän ja toimintaympäristössä tapahtuneiden viimeaikaisten muutosten takia tämä strategiassa esitetty arviointi on todella tarpeen ohjauspalvelujen laadun ja tiedolla johtamisen näkökulmista.  

Kirjoittaja:
Raimo Vuorinen, Projektipäällikkö, Koulutuksen tutkimuslaitos
raimo.vuorinen@jyu.fi

Lisätietoja:
Vuorinen, R. (2022) Opinto-ohjaajien koulutusmäärä Suomessa 1971-2022. Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen työpapereita 6. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-978-951-39-9072-5

Edellinen |Seuraava| Palaa pääsivulle

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä