ELO-foorumin kokouksessa 15.2.2022 keskusteltiin vuoden 2022 toimintasuunnitelmasta sekä kansallisen elinikäisen ohjauksen strategian 2020-23 kehittämisehdotusten etenemisestä kuluvan vuoden aikana. Foorumin työmuotoina ovat lähi- ja hybridikokoukset, katsaukset strategian tavoitteista sekä teemakohtaiset virtuaalityöpajat ja tietoiskut. Lisäksi tavoitteena on tiivistää yhteistyötä alueellisten ELO-verkostojen kanssa kanssa. Kevään aikana pyritään tiivistämään yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimenpiteiden kanssa ja syksyllä 2022 tarkastellaan jo seuraavan hallituskauden elinikäisen ohjauksen painopisteitä.

Kokous tarkasteli lähemmin ohjauksen saavutettavuutta ja asiakaslähtöisyyttä koskevaa strategian tavoitetta. Kuluvan kevään aikana työ- ja elinkeinoministeriö sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) ovat käynnistämässä kehittämistoimenpiteitä esim. urasuunnittelutaitojen kokonaismallinen rakentamiseen, ohjaajien täydennyskoulutukseen, työikäisten osaamisen tunnistamiseen sekä ohjauksen koordinaatioon ja tiedonhallintaan. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat jo asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on edistää ja ohjata osaamisen tunnistamisen työvälineiden ja menettelyjen luomista. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksella edistetään myös Ohjaamojen monialaisuuden vahvistamista koulutuksen ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoilla. Ohjaamoja tuetaan lisäksi ONNI-hankkeen vakiinnuttamisella.

Saavutettavuutta ja asiakaslähtöisyyttä pyritään edistämään myös TE-palvelujen pohjoismaisella työvoimapalvelumallilla. Tavoitteena on mm. uudistaa palveluita siten, että työnhakijoille tarjotaan yksilöllistä työnhaun ja työllistymisen tukea. Kokouksessa keskusteltiin toimeenpanon kannalta kriittisistä kysymyksistä, jotka liittyvät esimerkiksi kasvaneeseen kysyntään vastaamiseen, tietojärjestelmien kehittämiseen, henkilöstön rekrytointiin sekä toimintaa koskevan uuden lainsäädännön soveltamiskäytänteisiin. Lisäksi pohdittiin muiden samanaikaisten muutosten kuten työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen vaikutusta uuteen palvelumalliin. KEHA-keskus esitteli kokouksessa kuluvan vuoden aikana tarjoamansa tuen muotoja TE-asiantuntijoiden osaamisen kehittämiseen uuden asiakaspalvelumallin kynnyksellä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut syksyllä 2021 suunnitelman oppivelvollisuuden laajentamisen seurannasta vuosina 2022–24. Arviointi tulee kattamaan perusopetuksen, aikuisten perusopetuksen, TUVA-koulutuksen, vapaan sivistystyön, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen. Yhtenä arviointikohteena on ohjauksen kokonaisuuden toteutuminen ja toisen asteen tutkinnon suorittamisen tukeminen sekä ohjauksen resurssit. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) laatii kevään aikana suunnitelmaa arvioinnin toteuttamista varten.

Ohjauksen laatua ja tiedolla johtamista koskevan strategisen tavoitteen edistämiseksi työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat käynnistämässä yhteistyötä EU:n ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) kanssa. Cedefop julkaisee 22.-23. maaliskuuta 2022 esityksen elinikäisen ohjauksen laadun ja vaikuttavuuden seurantakohteiksi eri jäsenmaissa. Kuluvan vuoden aikana tarkastellaan, miltä osin Suomessa on tällä hetkellä jo saatavilla tietoa näiden teemojen osalta ja miltä osin seurantakohteet ovat sovellettavissa suomalaiseen kontekstiin osana tämän strategisen painopisteen kansallista kehittämistä.

Kirjoittajat:
Teea Oja, Erityisasiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö
teea.oja@gov.fi

Ulla-Jill Karlsson, Neuvotteleva virkamies, Opetus- ja kulttuuriministeriö
ulla-jill.karlsson@gov.fi

Lisätietoja: ELO-foorumin kokouksen 15.2.2022 aikana käsitelty materiaali on saatavilla ELO-torilta https://peda.net/hankkeet/elotori/ef/kokoukset/15.2.2022

Seuraava | Palaa pääsivulle