Miten edistämme osallisuutta jatkuvan oppimisen hyväksi tieto- neuvonta ja ohjauspalveluilla oli teemana, kun Suomen kaikki ELO-ryhmät ja valtakunnallinen ELO-foorumi kohtasivat yhteisessä ELOLIV 2020 -verkkotapahtumassa.

Alueiden kumppanuudet synnyttävät yhteistä valtakunnallista
tahtoa

Kolmen ministeriön (OKM, TEM, STM) asiantuntijoiden puheenvuorot sekä Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan ja Kauppakamarin Etelä-Savon puheenvuorot muiden maan huippujen lisäksi osoittivat, että on tärkeää jatkaa keskustelua laajasti siitä, miten elinikäisen oppimisen ja jatkuvan oppimisen uudistuksia käytännössä työstetään ja miten vastuuta saadaan esim. yritysten kannalta sopivasti. Tänä keväänä on jouduttu arvioimaan monia asioita uudelleen, ja tutkijan puheenvuoro auttoi ymmärtämään ns. systeemituskaa. ELOLIV on koko maailmassa siitä erityinen tapahtumana, että missään muussa maassa ei koko maan vastaavantyyppiset organisoituneet ryhmät ole kokoontuneet valtakunnallisena eikä myöskään niin, että aloite lähtee alueen toimijoista eikä esim. keskushallinnosta. Uniikkia ELOLIViä! 

Tilaisuudessa keskusteltiin aktiivisesti ja esitettiin kysymyksiä ja kommentteja puheenvuorojen esittäjille ja kaikille osallistujille sähköisesti. Yksi puhuttava asia monien joukosta nousi esiin: miten ja kuka tai mikä määrittää, mitä esim. käsitteet elinikäinen oppiminen ja ohjaus ja jatkuva oppiminen tarkoittavat Suomessa ja miten ne suhtautuvat toisiinsa ja eroavat toisistaan. Tulevissa suuntaviivoissa ja strategioissa olisi tärkeää määrittää ja perustella asiaan liittyvät käsitteet ymmärrettävästi.

ELOLIV järjestettiin toisen kerran viime vuoden tapaan etäyhteyksin vuorovaikutteisesti. Yhteisen ELO-ryhmien kokouksen järjestivät yhteistyössä Suomen ELO-ryhmien yhteyshenkilöt ELYistä ja ruotsinkielisestä AVIsta. Suomen kaikki ELO-ryhmät olivat mukana ja kokoontuminen oli osittain kaksikielinen.

Jatkuvan oppimisen ja osallisuuden teemoista puheenvuoroja: OKM, TEM, STM

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä puheenvuoron käytti Saara Ikkelä, joka esitti jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen etenemistä. Tämän vuoden loppuun mennessä saanemme jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän uudistuksen julkistettuna. Sosiaali- ja terveysministeriöstä Elina Palola esitti, miten voidaan torjua eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Hän korosti tapaa katsoa asioita kokonaisvaltaisesti monesta näkökulmasta, systeemisesti ja hallinnonalojen rajat ylittäen. Mieleen jäi erityisesti hänen lainaamansa periaate: maailman ja ihmisen välille tarvitaan jotain pehmeää. Työ- ja elinkeinoministeriöstä Teija Felt kokosi tilannetta jatkuvan oppimisen ja elinikäisen ohjauksen strategian etenemisestä. Elinikäisen ohjauksen strategia tulee tarkastelemaan laajasti eri sektoreiden toimia. Elinikäisen ohjauksen keskeiset haasteet ovat yhdenvertainen mahdollisuus urasuunnitteluun, ohjauksen kokonaisuuden koordinointi, digitaalisuuden kehittäminen ja ohjausosaamisen kehittäminen globaaleiden ilmiöiden muutospaineista.

Kairoshetki ja uuden oppiminen

Asiantuntijapuheenvuorossaan Maria Joutsenvirta piirsi osallistujille uutta suhdetta aikaan matkalla kohti kestävää tulevaisuutta. Tarvitsemme tulevaisuuskuvan avartamista monipuolisemman tiedon varaan, mikä edellyttää pysähtymistä ja ”syvää” kuuntelukykyä ”ei-tietämisen” tilassa. Kairos-hetkessä on mahdollisuus merkitykselliseen, normaalin kyseenalaistamiseen ja muuttumiseen, uuden oppimiseen! Tehokkuus saavutetaan paremmin, kun ulkoinen maailma ja sisäinen maailma ovat sopusoinnussa.

Jatkuva oppiminen parantaa työhyvinvointia

Yritysten puheenvuoroista Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä tiivisti jatkuvan oppimisen: sen avulla kehitetään ensisijaisesti ihmisten hyvinvointia työssä ja toiseksi yritysten ja koko Suomen kilpailukykyä. Yrityksille on tärkeää henkilöstön rehellinen käsitys kunkin omista vahvuuksista ja taidoista. Yritykset edistävät jatkuvaa oppimista esim. oppimista painottavalla kulttuurilla ja johtamisella, oppimisen teoilla, osaamisen johtamisen toimintamallilla, strategisten osaamistarpeiden ennakoinnilla, verkostoilla ja monipuolisilla menetelmillä.

Palkkaporrastus oppisopimuksiin ja koulutusseteli käyttöön

Etelä-Savon kauppakamarista Teppo Leinonen korosti, että osaaminen on Suomen ainoa pysyvä kilpailuetu. Yritysten osaamisen tarvetta on tunnistettava aktiivisesti ja se vaatii tiivistä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä. Jatkuvan oppimisen edistämiseksi Leinonen esitti kaksi mallia, joita tulisi kehittää konkreettisiksi: palkkaporrastuksen oppisopimuksiin ja koulutussetelin.

Yrityksiin uraohjauksen taitoja

Wärtsilästä Johanna Hämäläinen painotti oppimisessa matkaa eikä maalia eli tutkintoa. Hän haluaa avointa keskustelua myös jatkuvan oppimisen uudistuksen rahoituksesta, kun yritykset panostavat yhä enemmän oppimiseen. Ja yrityksetkin tarvitsevat yhä enemmän sellaisia taitoja, miten henkilöstön kanssa puhutaan uraohjauksesta ja osaamisen kehittämisestä. Hänen mielestään yrityksessä tulisi saada uraohjausta ja Suomeen olisi hyvä rakentaa kunnon oppimisen ekosysteemi!

Kaikkien-malli voimaannuttaa ja osallistaa aikuisoppijan

Nina Hjelt ja Kaisa Välivehmas esittelivät Kaikkien-mallia, joka voimaannuttaa oppimiskokemusta ja tarjoaa osallisuuden kokemuksen. Kaikkien-mallin avulla ihminen pystyy oppimaan arjen hyvinvointia ja toimivuutta. Se tukee itseohjautuvuutta ja minäpystyvyyttä. Sen periaatteena on oppijalähtöisyys, paikallisuus ja eri perustaitojen yhdistyminen koulutuksissa.

Ohjauksen tulkinta ja tavoitteet esiin

Tilaisuuden lopuksi Raimo Vuorinen Jyväskylän yliopistosta kommentoi päivän puheenvuorojen kokonaisuutta suhteessa kansainvälisiin ELO- ja perustaitostrategioihin: Jatkosuunnitelmissa on tärkeää käydä keskustelua ohjauksen tulkinnasta ja tavoitteista tulevissa linjauksissa. Euroopan osaamisohjelmaa on aloitettu päivittämään heinäkuusta alkaen, mikä vaikuttanee vielä myös Suomessa ohjauksen strategisiin linjauksiin. Euroopassa on tullut esiin 12 aloitetta osallisuuden vahvistamiseksi, mikä vaatii myös ohjauksen järjestelyihin uudistusta.

Teksti ja kuvat:
Johtava asiantuntija Tuija Toivakainen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
tuija.toivakainen@ely-keskus.fi

Koulutusasiantuntija Lea Goyal, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
lea.goyal@ely-keskus.fi

ELOLIV 2020 -materiaalit ja tallenteet:
https://peda.net/hankkeet/elotori/eloliv/2020

Edellinen | Seuraava | Palaa pääsivulle

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 16, syyskuu 2020

https://peda.net/hankkeet/elotori/ajankohtaiskatsaus16