15.3.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI
Alavieskan kunnan perusopetuksen B1-ruotsin kielen opetussuunnitelma vuosiluokilla 7-9
B1-ruotsi, tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokilla 7 - 9
TAVOITTEET
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (T1 - T2, S1, L1, L2, L4, L5)
- oppilas tutustuu pohjoismaiseen kieliympäristöön
- oppilas havaitsee ruotsin kielen säännönmukaisuuksia ja vertailemaan, miten samoja asioita ilmaistaan eri kielissä
Kielenopiskelutaidot (T3 - T4, S2, L1, L2, L7)
- oppilas harjoittelee tavoitteiden asettelua oppimiselle sekä itsearviointia
- oppilas oppii hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä
- oppilas rohkaistuu ruotsin kielen käyttöön koulussa ja koulun ulkopuolella
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa (T5 - T7, S3, L2, L4, L6)
- oppilas harjoittelee suullista ja kirjallista viestintää eri viestintäkanavia hyödyntäen
- oppilas harjoittelee kielellisiä viestintästrategioita
- oppilas harjoittelee kohteliasta kielenkäyttöä
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä (T8, S3, L4)
- oppilas rohkaistuu tulkitsemaan ikätasolleen sopivia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä (T9, S3, L4, L5)
- oppilas harjoittelee paljon pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista
- oppilas oppii kiinnittämään huomiota ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta olennaisiin rakenteisiin
SISÄLLÖT
7 luokka
- asuminen
- harrastukset
- vaatteet
- ostosten tekeminen
- tien kysyminen ja neuvominen
- ruoka
- media
- matkustaminen, matkalipun osto
- elokuvat
- mielipiteen ilmaiseminen
- sairaudet
8 luokka
- raha, kotiaskareet
- ympäristö
- sosiaalinen media
9 luokka
- tunnetilat
- tulevaisuus, ammatit, ammatinvalinta
- työelämä
Rakenteet
7 luokka
- kerrataan 6. luokalla opiskeltuja rakenteita
- persoonapronominien omistus- ja objektimuodot
- imperfekti ja perfekti
- demonstratiivipronominit
- imperatiivi
- järjestysluvut ja päiväys
- tavan adverbit
- persoonapronominien objektimuodot
- sivulause
8 luokka
- att-sanan käyttö perusmuodon yhteydessä
- man-rakenne
- adjektiivien vertailumuodot
9 luokka
- ingen ja någon -pronominien muodot
- kerrataan apuverbit ja imperfekti
- konditionaali
Arviointi
Lukuvuoden aikana toteutettavan arvioinnin ensisijainen tehtävä on ohjata oppimista kannustavan palautteen avulla. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että opettaja antaa oppilaille mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan eri tavoin. Oppilaat harjoittelevat opettajan ohjaamana itse- ja vertaisarvioinnin taitoja osana kielten opiskelua. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Lukuvuoden päätteeksi tapahtuvaa arviota antaessaan opettaja arvioi tekemiensä havaintojen perusteella oppilaiden osaamista suhteessa kaikkiin opetussuunnitelman perusteissa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin.
PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT HYVÄLLE OSAAMISELLE (arvosana 8)
Arviointi suoritetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
KIELIKASVATUS
Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.
Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.
TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET
Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.
Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi oppimäärää: äidinkielenomainen suomi ja ruotsi, ruotsin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä sekä ruotsin ja suomenkeskipitkä eli B1-oppimäärä.
Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin, muun vieraan kielen ja saamen pitkät eli A-oppimäärät, vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraan kielen, saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät.
Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille, joille ei ole kielikohtaista oppimääräkuvausta. Opetuksen järjestäjä huolehtii tällöin kielikohtaisen sovelluksen laatimisesta näiden perusteiden pohjalta. Englantiin on laadittu vain A-oppimäärä. Jos on tarpeen, voidaan paikallisesti laatia englannin B1- tai B2- oppimääräkuvaus vieraan kielen B1- tai B2- oppimäärän perusteiden pohjalta. Perusteissa määritelty kehittyvän kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin.