LUKU 5 Oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen koulutyön järjestämisessä
Alavieskan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma
1. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö sekä poissaolojen ehkäiseminen, suunnitelmallinen seuraaminen ja poissaoloihin puuttuminen
Lähtökohtana on kodin ja koulun yhteinen vastuu oppilaiden koulunkäynnistä. Jokainen koulun aikuinen on vastuussa oppilaiden turvallisesta koulupäivästä. Oppilailla on omat vastuunsa koulunkäyntiin liittyen, ja huoltajien ja muiden tahojen yhteistyö tukee tässä onnistumista.
Opettajat seuraavat oppilaiden poissaoloja, jotka merkitään Wilmaan eri koodeilla. Koulussamme on käytössä poissaolorajat, joiden ylittyessä opettajat ovat yhteydessä huoltajiin. Opettajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön vastuut ja toimintamallit poissaolotapauksissa on määritelty koulukansiossa. Poissaolorajoista keskustellaan syksyisin oppilaiden kanssa ja vanhemmille tiedotetaan poissaolorajoista lukuvuoden alussa. Oppilaat ja huoltajat osallistetaan keskustelemaan poissaolorajoista eri foorumeilla; oppilaskunnan hallituksessa, koulun johtokunnassa sekä vanhempainyhdistyksessä. Runsaiden poissaolojen syitä pyritään selvittämään yhdessä opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Tarvittaessa oppilas ohjataan eteenpäin.
Poissaolorajat ja vastuutehtävät tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja niitä muutetaan tarvittaessa.
Koulussamme on otettu käyttöön tunne- ja turvataitojen opetusta, jonka toivotaan lisäävän oppilaiden kouluviihtyvyyttä ja näin edistämään kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteiden kehittymistä. Myös tukioppilaiden ja oppilaskunnan toiminta lisää kouluviihtyvyyttä ja näin ennaltaehkäisee koulupoissaoloja.
Pääperiaatteet on kuvattu myös valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa.
2. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Ongelmatilanteet ja seuraamukset
Kaikki puuttuvat kaikkien oppilaiden asioihin. Vastuu on kaikilla. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ollaan yhteydessä kotiin. Pyritään kasvatukselliseen otteeseen ja ongelmallisen käyttäytymisen muuttumiseen. Suositaan kasvatuskeskusteluja. Vältetään turhia tai toistuvia jälki-istuntoja. Käytetään kaikkia lain antamia keinoja. On tärkeää muistaa hienotunteisuus oppilasta kohtaan. Olemme omalla olemisellamme ja käyttäytymisellämme esimerkkejä oppilaillemme.
Kasvatuskeskustelun määrännyt aikuinen valvoo keskustelun.
Tapauskohtaisesti voidaan harkita rehtorin tai apulaisjohtajan puhuttelua.
Kurinpitokeinot ja turvaamistoimenpiteet perusopetuksessa
Kasvatuskeskustelu
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.
Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se tilanne huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi. (10.8.22)
Jälki-istunto
Jälki-istunto hoidetaan mahdollisimman pian antamisen jälkeen. Mikäli oppilas ei saavu jälki-istuntoon, istunto tuplaantuu. Jälki-istunnosta ilmoitetaan huoltajille ja se kirjataan Wilmaan.
Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi oppilaan, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.
Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. Jälki-istunto voi koostua myös eri toimien yhdistelmästä. Jälki-istuntoa ei voida suorittaa työrangaistuksena.
Oppilas voidaan määrätä osallistumaan sellaisiin tehtäviin, jotka tukevat hänen jälki-istuntonsa aiheuttaneen toiminnan toistumisen tai jatkumisen estämiseksi tarkoitettuja kasvatuksellisia tavoitteita. Tällainen toiminta voi olla esimerkiksi avustamista yhteisen toiminnan järjestämisessä. Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta. (10.8.22)
Opetuksen epääminen
(~Perusopetuslaki § 36)
Koulussamme noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita kurinpitotoimia määrättäessä. Henkilökunta perehdytetään syyslukukauden alussa kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämiseen. Myös koulukansiosta löytyy ko. asiat. Koulun järjestyssäänöt ovat luettavissa koulun kotisivuilla ja ne käydään läpi oppilaiden kanssa vuosittain. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä arvioi kurinpitotoimien toteutumista ja vaikuttavuutta säännöllisin väliajoin.
Alavieskan yhtenäiskoululla noudatetaan valtakunnallista kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevaa suunnitelmaa.
3. Yhteistyö
Oppilaiden osallisuus: Oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä, osallistumisesta ja demokraattisesta toiminnasta esim. oppilaskuntatoiminnan, tukioppilastoiminnan tai koulun juhlien kautta. Oppilaat ovat osallistuneet koulun järjetyssääntöjen laatimiseen mm. tekemällä aloitteita järjestyssäännöiksi.
Kodin ja koulun yhteistyö: Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta, jota koulu tukee. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö voi luoda pohjaa myös vanhempien väliselle yhteistyölle esim. vanhempainyhdistystoiminnan kautta. Koulullamme toimii johtokunta sekä vanhempaintoimikunta. Yhteistyötä toteutetaan vanhempainvarteissa, vanhempainilloissa ja muissa tapaamisissa.
Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa: Henkilöstön yhteistyö on edellytys koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamiselle. Yhteistyö tärkeää myös perusopetuksen nivelvaiheessa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta on olemassa erillinen suunnitelma. Alavieskan yhtenäiskoulun yhteistyötahoja ovat mm. : nuorisotoimi, kirjasto, seurakunta, paikalliset urheiluseurat, kulttuuritoimi ja alueen yritykset. Toimintaa seurataan ja kehitetään vuosittain.
Yhteistyön pääperiaatteet on kuvattu myös valtakunnallisissa perusopetuksen perusteissa.
Alavieskan yhtenäiskoulussa opetusta voidaan järjestää mm. seuraavilla tavoilla:
Vuosiluokkiin sitomaton opetus:
Vuosiluokkiin sitoutumatonta opetusta voidaan järjestää, kun tuetaan lahjakkuutta tai ehkäistään opintojen keskeyttämistä. Koko koulun tai yksittäisen oppilasryhmän opiskellessa vuosiluokkiin sitomattomasti, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokoknaisuuksittain sekä vuosiluokkiin sitomatonta opetusta koskevan päätöksenteon periaatteet yksittäisen oppilaan kohdalla sekä oppilaalle laadittavan opinto-ohjelman rakenteen ja sen laatimisen periaatteet. Yksittäisen oppilaan opiskellessa vuosiluokkiin sitomattomasti oman opinto-ohjelmansa mukaan opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa vuosiluokkiin sitomatonta opetusta koskevan päätöksenteon periaatteet yksittäisen oppilaan kohdalla sekä oppilaalle laadittavan opinto-ohjelman rakenteen ja sen laatimisen periaatteet.
Yhdysluokkaopetus:
Yhdysluokkaopetusta voidaan järjestää tarvittaessa.
Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus:
Etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta voidaan järjestää tarvittaessa. Etäyhteyden kautta tapahtuvalla opetuksella voidaan laajentaa opetustarjontaa eri oppiaineissa. Tätä opetustapaa voidaan käyttää myös, kun halutaan eriyttää ja eheyttää.
Joustava perusopetus:
Joustavan perusopetuksen tarkoituksena on vähentää perusopetuksen keskeyttämisiä ja ehkäistä syrjäytymistä. Pyrkimyksenä on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja yleistä elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaille pyritään antamaan valmiuksia menestyä toisen asteen opinnoissa.
Joustava perusopetus järjestetään Alavieskassa pienryhmämuotoisesti korkeintaan 10 oppilaan ryhmässä. JOPO-opetusta järjestetään koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä käyttäen moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita.
Työpaikat työssäoppimisjaksoille haetaan yhteistyössä oppilaan, JOPO-opettajan ja koulunkäynninohjaajan kanssa. Työssäoppimisjakson käytännönjärjestelyistä tehdään suunnitelma ja sopimus työpaikan edustajan kanssa. Työpaikalta nimetään oppilaalle vastuuhenkilö, joka on vastuussa oppilaan ohjaamisesta työpaikalla. Työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä oppilaiden kanssa työskentelevä henkilöstö tulee perehdyttää työturvallisuuteen, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin sekä muihin säädöksiin.
Työssäoppimisjaksoilla opettaja tai koulunkäynninohjaaja vierailee työpaikalla tai on muuten yhteydessä työpaikan vastuuhenkilöön ja oppilaaseen.
Oppimisjaksot voivat olla pituudeltaan yksilöllisiä ja eri aikaan tapahtuvia. Myös työssäoppimisjaksoille annetaan oppilaille koulutehtäviä, joiden suorittamista JOPO-opettaja valvoo. Työssäoppimisjakson päätyttyä käydään arviointikeskustelu, jossa keskustellaan jakson onnistumisesta ja arvioidaan tavoitteiden toteutumisesta.
Oppilasvalinnat JOPO-luokalle tehdään hakemusten sekä oppilaiden ja heidän haastattelujen perusteella. Oppilaita valittaessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Hakuajoista ilmoitetaan mm. koulun kotisivuilla ja Wilman tiedotteissa.
Valintakriteereitä ovat:
-alisuoriutuminen
-heikko opiskelumotivaatio
-puutteita elämänhallinnassa
-päättötodistuksen saamisen vaarantuminen
-sosiaalinen sopeutumattomuus
-oletus siitä, että saatuaan paikan JOPO-luokasta, oppilas käy koulua
-oletus siitä, että oppilas selviytyy JOPO-luokalla käytettävistä opetus- ja opiskelumenetelmistä
Oppilaan siirtämisestä joustavaan perusopetukseen tehdään aina hallintopäätös, jonka tekee koulun rehtori.
Joustavaan perusopetukseen valituilla oppilailla on kahden kuukauden koeaika.
Opetus erityisissä tilanteissa:
Opetusta voidaan järjestää myös esim. oppilaan sairastuessa vakavasti tai vaikeassa elämäntilanteessa. Tällöin perusopetusta voidaan järjestää mm. sairaalakoulussa. Opetuksen järjestämisestä vastaa kyseisen laitoksen sijaintikunta.
Valmistava opetus:
Alavieskan yhtenäiskoulussa perusopetukseen valmistavaa opetusta tarjotaan maahanmuuttajaoppilaille, joiden kielelliset valmiudet osallistua esiopetukseen tai perusopetukseen eivät ole riittävät. Valmistavan opetuksen tavoite on antaa oppilaalle tarvittavat kielelliset ja muut oppimiseen liittyvät valmiudet esi- tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Valmistavan opetuksen kesto on pääsääntöisesti yhden lukuvuoden mittainen, oppilaan iästä riippuen vähintään 900-1000 tuntia. Valmistavan opetuksen sisältöjä ohjaa opetussuunnitelman lisäksi jokaiselle valmistavan opetuksen oppilaalle tehtävä henkilökohtainen opinto-ohjelma. Kielitaidon kartuttamisen lisäksi valmistavan opetuksen tavoitteena on oppilaan ikä ja lähtötaso huomioon ottaen kehittää matemaattisia taitoja sekä opiskella perusteita niistä oppiaineista, jotka kuuluvat ikätasoiseen opetukseen perusopetuksessa. Alavieskassa valmistavan luokan oppilaat integroidaan esi- ja perusopetukseen taito- ja taideaineissa ja mahdollisuuksien mukaan kielitaidon kehittyessä myös muissa aineissa.
Opetuksen järjestämistavat on kuvattu myös valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa.
5. Perusopetusta tukeva muu toiminta
Koulun kerhotoiminta:
Kerhotoiminnan on oltava maksutonta ja tavoitteena lisätä oppilaan harrastuneisuutta. Alavieskassa oppilaiden ja kotien toiveita kysellään aika ajoin.
Koulun kirjastotoiminta:
Alavieskassa oppilailla on mahdollisuus käydä koulun kirjastossa tai pääkirjastossa.
Kouluruokailu:
Jokaisena koulupäivänä tarjottava täysipainoinen maksuton ateria. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu auttaa jaksamaan koulupäivän aikana. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus yksilölliseen ravitsemukseen esim. kasvisruokavaihtoehto. Ruokalistojen suunnittelussa voidaan ottaa oppilaiden toiveita huomioon.
Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat:
Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia ja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta voidaan käyttää erilaisiin tapahtumiin esim. koulun juhliin.
Koulumatkat ja koulukuljetukset:
Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Koulukuljetuksen odotusajat valvottava ja kuljetusjärjestelyistä tiedotettava oppilaille ja huoltajille. Alavieskassa tiedotus hoidetaan esim. koulun ilmoitustaululla ja sähköisillä viestimillä.
Perusopetusta tukeva muu toiminta on kuvattu myös valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa.