14.4.2 Toinen kotimainen kieli

Alavieskan kunnan perusopetuksen ruotsin kieli, B1-oppimäärän opetussuunnitelma vuosiluokalla 6

Ruotsin kielen (B1 oppimäärä) tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 6


TAVOITTEET

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (T1, T2, S1, L1, L2,L4)
 - oppilas oppii havaitsemaan kielten välisiä yhtäläisyyksiä, etenkin sanastossa sekä miten kielet vaikuttavat
toisiinsa
- oppilas oppii tuntemaan ruotsin kielen aseman Suomen toisena virallisena kielenä sekä Suomen
ruotsinkieliset alueet
- oppilas oppii ymmärtämään ruotsin kielen taidon porttina muiden skandinaavisten kielten
ymmärtämiseen

Kielenopiskelutaidot (T3, T4, S2, L1, L3, L5)

- oppilas harjoittelee viestinnällisiä taitojaan, myös eri tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen
- oppilas harjoittelee tavoitteellista ja vastuullista opiskelua ja oman oppimisen arviointia
- oppilas oppii tunnistamaan oman tapansa oppia kieltä
- oppilas rohkaistuu näkemään ruotsin kielen taidon osana elinikäistä oppimista
- oppilas rohkaistuu etsimään ruotsinkielisiä oppimisympäristöjä ja niiden hyödyntämistä myös koulun ulkopuolella

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa (T5 -T7, S3, L4)

- oppilas oppii kertomaan lähipiiristä (itsestään, perheestään, harrastuksistaan) kirjallisesti ja suullisesti
- oppilas harjoittelee toimimaan kohteliaasti erilaisissa viestintätilanteissa, erityisesti suullisissa, sekä oppii hyödyntämään ei-kielellisiä keinoja
- oppilas kuulee ikätasolleen sopivia tekstejä ja hidasta puhetta
- oppimisen painopiste on suomenruotsissa, mutta oppilas harjoittelee ymmärtämään myös riikinruotsia hitaasti puhuttuna
- oppilas harjoittelee runsaasti ikätasolle sopivaa, pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä (T8, S3, L4)

- oppilas harjoittelee pienimuotoisten ruotsinkielisten tekstien tulkintaa
- oppilas rohkaistuu ottamaan selvää ikätasolleen sopivasta puheesta ja kirjoitetuista teksteistä

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä (T9, S3, L4)

- oppilas harjoittelee erilaisten pienimuotoisten tekstien tuottamista (esim. pieniä viestejä, blogeja)

SISÄLLÖT

Aihepiirit ja sanasto

- tervehdykset
- lähipiiri: minä itse, perhe, koti, koulu, kaverit, harrasteet, vapaa-aika, ruoka
- värit, viikonpäivät
- oppilas opettelee suomesta poikkeavat foneettiset merkit ja niiden luontevaa ääntämistä
- oppilas harjoittelee pieniä, erilaisia vuorovaikutustilanteita

Rakenteet

- persoonapronominit: subjektimuodot ja omistusmuodot (minun, sinun hänen)
- kysymyssanat, kysymyslauseen sanajärjestys sekä kieltolauseen muodostaminen
- olla-verbit (är, har)
- lukusanat, kellonajat
- preesens
- apuverbit ja perusmuoto
- substantiivin epämääräinen/määräinen muoto
- substantiivien monikkomuotoja
- prepositioita


Arviointi

Lukuvuoden aikana toteutettavan arvioinnin ensisijainen tehtävä on ohjata oppimista kannustavan palautteen avulla. Kannustava ja rakentava palaute tukee oppilaiden motivaation rakentumista ja kielellisten valmuksien kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että opettaja antaa oppilaille mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan eri tavoin. Oppilaat harjoittelevat opettajan ohjaamana itse- ja vertaisarvioinnin taitoja osana kielten opiskelua. Arviointi nivotaan kiinteäksi osaksi oppimisprosessia. Lukuvuoden päätteeksi tapahtuvaa arviota antaessaan opettaja arvioi tekemiensä havaintojen perusteella oppilaiden osaamista suhteessa kaikkiin opetussuunnitelman perusteissa oppimiselle asetettuihin tavoitteisiin. 


Hyvän osaamisen kuvaus (arvosana 8) kuudennen luokan lopussa

Oppilas

- osaa sanoa, mihin kielikuntiin hänen osaamansa ja opiskelemansa kielet kuuluvat
- osaa nimetä syitä, miksi Suomessa käytetään ruotsia ja tietää ruotsista tulleita lainasanoja
- harjoittelee ruotsin taitoaan ryhmässä ja osallistuu ryhmätyöskentelyyn myönteisesti
- huolehtii kotitehtävistään
- osaa arvioida ruotsin taitojensa kehittymistä suhteellisen realistisesti
- osaa mainita, missä ruotsin kieltä tarvitaan
- selviytyy useimmista pienistä viestintätilanteista, mahdollisesti toiseen tukeutuen
- osaa keskeisimpiä sanoja ja ilmaisuja, mutta tarvitsee apukeinoja ja osaa pyytää toistoa ja hidastusta
- osaa puhua kohteliaasti useimmiten toistuvissa tilanteissa
- ymmärtää tuttua sanastoa sisältävää lyhyttä kirjoitettua tekstiä ja löytää siitä olennaisen asian sekä
ymmärtää hidasta puhetta
- osaa ilmaista itseään puheessa käyttäen harjoiteltuja sanoja ja ilmaisuja
- ääntää harjoiteltuja ilmaisuja ymmärrettävästi ja osaa kirjoittaa joitakin erillisiä sanoja ja sanontoja

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Toinen kotimainen kieli, ruotsi

Oppiaineen tehtävä

Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle.

Ruotsin kielen opetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ruotsinkielisissä ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa kielivalinnoissa ja kielten opiskelussa vahvistetaan erilaisia oppilaita kiinnostavalla kielivalintatiedotuksella, rohkaisemalla oppilaita tekemään aidosti itseään kiinnostavia valintoja sukupuolesta riippumatta, käsittelemällä opetuksessa monipuolisesti erilaisia aiheita sekä käyttämällä vaihtelevia ja toiminnallisia työtapoja.

Ruotsin kielen opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla Pohjoismaita. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa yhden luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen.

Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä.

Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilaita ohjataan hakemaan osaamillaan kielillä tietoa.


Kielikasvatus

Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.

Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.

Toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet

Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä toinen on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.

Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi kolme oppimäärää: äidinkielenomainen suomi ja ruotsi, ruotsin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä sekä ruotsin ja suomen keskipitkä eli B1-oppimäärä.

Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin, muun vieraan kielen ja saamen pitkät eli A-oppimäärät, vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraan kielen, saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät.

Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille, joille ei ole kielikohtaista oppimääräkuvausta. Opetuksen järjestäjä huolehtii tällöin kielikohtaisen sovelluksen laatimisesta näiden perusteiden pohjalta. Englantiin on laadittu vain A-oppimäärä. Jos on tarpeen, voidaan paikallisesti laatia englannin B1- tai B2- oppimääräkuvaus vieraan kielen B1- tai B2- oppimäärän perusteiden pohjalta. Perusteissa määritelty kehittyvän kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin opetuksen järjestäjän kieliohjelmaan sisältyviin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin.