14.4.12 Käsityö

Käsityön opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 3-6


Oppiaineen tehtävä

Käsityön tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet ja tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Käsityön opetuksessa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa, jossa on määritelty myös oppiaineen tehtävä.

Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia, jotka sisältävät ajankohtaisia ja monipuolisia oppimistehtäviä eri vuosiluokille. Sisällöissä toteutetaan käsityöllisin keinoin erilaisten materiaalien ja työmenetelmien tuntemista, ymmärtämistä ja ennakkoluulotonta soveltamista, muissa oppiaineissa ja oppimisympäristöissä opittua hyödyntäen.

Vuosiluokilla 3-4 syvennetään aiemmin opittua ja omaksuttua. Harjoitellaan ja kokeillaan käsitöiden tekemistä monipuolisesti. Kiinnitetään huomiota käsityövälineiden oikeaan työotteeseen ja harjaannutaan käsityövälineiden turvalliseen käyttöön. Innostetaan ja opitaan erilaisten tekniikoiden yhteensovittamista lapsen ideointia ja luovuutta hyväksikäyttäen. Työskentelyssä kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota sisältöalueisiin S2 ( Suunnittelu), S3 (Kokeilu) ja erityisesti S4 (Tekeminen). Sisältöalueen S6 (dokumentointi ja arviointi) vähimmäisvaatimuksena on, että oppilas on käyttänyt tieto- ja viestintäteknologiaa osana ideointia, suunnittelua tai dokumentointia työskentelyprosessin aikana tai sen päätyttyä.

Tavoitteissa painottuvat T1( Vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaa keksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön), T2 ( Ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi), T3 (opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai –teos), T4 (ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan monia erilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti), T5 (kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti, huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämään työhön sopivaa välineistöä) sekä T7 (ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia).

Tavoitteisiin liittyvät laaja-alisen osaamisen taidot laajenevat 3-4 vuosiluokilla kohtiin L2 (kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu) sekä L7 (osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen). Laaja-alaisen osaamisen tavoite L1 (ajattelu ja oppimaan oppiminen) on keskeinen läpi työskentelyn.

Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä sekä arviointi vuosiluokilla 3-4 on kuvattu valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa.

Opetuksessa käytettäviä tekniikoita ja työtapoja vuosiluokilla 3-4 voivat olla esimerkiksi seuraavat:

-
ompeleminen: käsinompelu, kirjonta
koneompelu: ompelukoneeseen tutustuminen, langoitus, puolaaminen, ompeleiden valinta, kaava, saumanvara, sauma, päärme, kiinnittäminen nuppineuloin/harsiminen
- erilaisiin lankoihin tutustuminen (erottaa puuvilla- ja villalangat toisistaan)
- neulominen: silmukoiden luominen, edestakaisneule, oikea silmukka, päättely ja viimeistely
- virkkaaminen: aloittaminen, ketju- ja kiinteäsilmukka
- huovutus
- kankaanpainanta
- konekirjonta, päällikekirjonta
- sahaaminen (kaarto)
- poraaminen
- ruuviliitos
- pintakäsittelyt
- höyläys

Vuosiluokilla 5-6 kerrataan ja syvennetään aiemmin opittuja käsityötaitoja. Pyritään myös aiempaa enemmän soveltamaan jo opittua, S5 (soveltaminen), kuitenkin opetuksen painopiste edelleenkin tekemisessä S4. Tietotekniikkaa pyritään käyttämään osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia, S6 (dokumentointi ja arviointi). Työskentelyssä syvennetään jokaista käsityön tavoitteisiin liittyvää keskeistä sisältöaluetta aikaisempiin vuosiluokkiin verrattuna.

Oppiaineen tavoitteita T1-T7 syvennetään aikaisempiin vuosiluokkiin verrattuna. Pyritään vahvistamaan oppilaan identiteettiä käsin tekemisen keskiössä kiinnittämällä huomiota tavoitteeseen T3 (opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai –teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin) sekä tavoitteeseen T7 (ohjata oppilasta arvioimaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia). Samalla pyritään herättelemään oppilaassa vastuullinen kuluttaja tavoitteen T8 (herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti) mukaisesti.

Oppilaalla voi myös vuosiluokalla 5 olla mahdollisuus valita oman kiinnostuksensa mukaan opintojensa painopistealueeksi joko kovat tai pehmeät materiaalit (tekninen/tekstiili), mikäli opetuksen järjestäjä on kuntakohtaisesti niin päättänyt. Painotuksesta huolimatta opetukseen pyritään sisällyttämään elementtejä kummastakin osa-alueesta.

Opetuksessa pyritään kehittämään kaikkia tavoitteisiin liittyviä laaja-alaisen osaamisen taitoja vuosiluokilla 5-6. Keskeisiä ovat edelleenkin L1 (ajattelu ja oppimaan oppiminen), L3 (itsestä huolehtiminen ja arjen taidot), sekä L4 (monilukutaito). Laaja-alaisen osaamisen taitoja L5 (tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen) sekä L6 (työelämätaidot ja yrittäjyys) painotetaan mahdollisuuksien mukaan.

Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä sekä arviointi vuosiluokilla 5-6 on kuvattu valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa.

Opetuksessa käytettäviä tekniikoita ja työtapoja vuosiluokilla 5-6 voivat olla esimerkiksi seuraavat:

- ompeleminen: käsin ja koneella (ompelukoneen monipuolisen hallinnan varmistuminen), mittojen ottaminen ja kaavakoon valitseminen, kaavamerkit, kankaan leikkaaminen, yksinkertaisen ompeluohjeen noudattaminen, vaatteen tai asusteen suunnittelu ja valmistaminen
- neulominen: oikea ja nurja silmukka, suljettu neule, kavennus, lisäys, päättely, viimeistely
- virkkaaminen: puolipylväs, pylväs, piilosilmukka, silmukoiden lisääminen ja vähentäminen, neliö, ympyrä, yksinkertaisen virkkausohjeen käytön harjoittelu
- kirjonta
- huovutus: märkähuovutus
- kankaanpainanta
- solmeilu
- kudonta
- konesahaaminen (kuvio-, lehtisahaus)
- koneellinen hiominen; puu, metalli
- liitoksia



Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Käsityön tehtävä oppiaineena

Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan. Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa. Tähän kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus ja oman tai yhteisen käsityöprosessin arviointi. Käsityön tekeminen on tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja siinä toteutetaan ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja. Käsityössä opetellaan ymmärtämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia sekä käyttämään opittuja tietoja ja taitoja arjessa. Käsityössä kehitetään oppilaiden avaruudellista hahmottamista, tuntoaistia ja käsillä tekemistä, jotka edistävät motorisia taitoja, luovuutta ja suunnitteluosaamista. Opetuksella vahvistetaan edellytyksiä monipuoliseen työskentelyyn. Käsityön merkitys on pitkäjänteisessä ja innovatiivisessa työskentelyprosessissa sekä itsetuntoa vahvistavassa, mielihyvää tuottavassa kokemuksessa.

Opetuksessa painotetaan oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja korostetaan yhteisöllistä toimintaa. Käsityössä lähtökohtana on erilaisten laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltainen tarkastelu oppiainerajat luontevasti ylittäen. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemus luo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Tähän sisältyy myös oppilaiden oma elämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus. Käsityö kasvattaa eettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia, jotka arvostavat itseään tekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu ylläpitää ja kehittää käsityökulttuuria.

Vuosiluokilla 3-6 käsityön tehtävänä on tukea ja vahvistaa oppilaiden kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Opetus edistää käsityöhön liittyvien käsitteiden, sanaston ja symbolien oppimista ja soveltamista. Materiaalien ominaisuuksiin tutustuminen edellyttää niiden käsityöllistä työstämistä, jonka myötä päästään kehittämään toimivia ratkaisuja. Oppilasta ohjataan tekemään valintoja työstämismenetelmien, työvälineiden, koneiden ja laitteiden välillä sekä työskentelemään niiden avulla. Käsityön kasvatustehtävänä on haastaa oppilaat tarkastelemaan ihmisten kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti oikeudenmukaisuuden, eettisyyden ja kestävän kehityksen näkökulmista.

Käsityön opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaa keksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön S1-S6 L1, L2
T2 ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi S1-S6 L1, L5
T3 opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin S1-S4 L2, L4, L5
T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan monia erilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti S3, S5 L4, L6
T5 kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjännitteisesti ja vastuuntuntoisesti, huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämään työhön sopivaa välineistöä. S1-S5 L3, L6
T6 opastaa oppilasta käyttämään tieto – ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa S1, S2, S6 L5
T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia S6 L1, L4, L7
T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti S1-S3, S5 L1, L3, L7


Käsityön tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6


Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia, jotka sisältävät ajankohtaisia ja monipuolisia oppimistehtäviä eri vuosiluokille. Sisällöissä toteutetaan käsityöllisin keinoin erilaisten materiaalien ja työmenetelmien tuntemista, ymmärtämistä ja ennakkoluulotonta soveltamista, muissa oppiaineissa ja oppimisympäristöissä opittua hyödyntäen.

S1 Ideointi Suunnittelussa perehdytään erilaisiin lähtökohtiin ja hyödynnetään omia moniaistisia kokemuksia ja elämyksiä sekä havainnoidaan ja analysoidaan esineitä, rakennettua ja luonnon ympäristöä uusien ideoiden kehittämiseksi. Käsityössä yhdistetään värejä, kuviota, erilaisia pintoja, tyylejä ja muotoja. Sovelletaan materiaalien lujuus- ja taipumisominaisuuksia. Tutkitaan rakenteiden syntymistä ja energian käyttöä.

S2 Suunnittelu Laaditaan omalle tuotteelle tai teokselle ja työskentelylle suunnitelma ja kehitetään sitä tarvittaessa. Kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työskentelytekniikoita ideoiden kehittämiseksi tuotteeksi tai teokseksi. Harjoitellaan suunnitelman dokumentointia sanallisesti ja/tai visuaalisesti sekä numeerisesti käyttäen esimerkiksi mittoja, määriä ja mittakaavoja.

S3 Kokeilu Tutkitaan materiaalien ominaisuuksia sekä käsityön tekemisessä tarvittavien tavallisimpien koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita. Sovelletaan näin hankittua tietoa omassa työssä. Kokeillaan monipuolisesti erilaisia materiaaleja kuten erilaisia puulajeja, metalleja, muoveja, kuituja, lankoja, kankaita ja kierrätysmateriaaleja. Harjoitellaan ohjelmoimalla aikaan saatuja toimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio. Kokeilujen pohjalta tuotetta tai teosta kehitetään vielä eteenpäin.

S4 Tekeminen Valmistetaan erilaisia yksilöllisiä ja /tai yhteisöllisiä tuotteita ja teoksia, joiden toteuttamiseen käytetään monenlaisia käsityössä tarvittavia valmistustekniikoita, työvälineitä, koneita ja laitteita. Työskennellään itse tehdyn suunnitelman ohjaamana.

S5 Soveltaminen Työskennellessä opitaan käyttämään alan peruskäsitteistöä ja tutustutaan turvallisiin materiaaleihin ja työtapoihin. Perehdytään laadukkaan tuotteen ominaisuuksiin ja turvalliseen työskentelykulttuuriin.

S6 Dokumentointi ja arviointi Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana ideointia, suunnittelua ja dokumentointia. Tehdään käsityöprosessin itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaan yksilö- ja ryhmäpalautetta.


Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin littyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6

Asianmukaiset ja turvalliset tilat, työvälineet, koneet, laitteet ja materiaalit muodostavat käsityön oppimista tukevan oppimisympäristön. Samalla ympäristö tukee käsityössä tarvittavan teknologian toimintaperiaatteiden ymmärtämistä. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa mahdollisuuden käyttää erilaisia oppimateriaaleja, oppimisalustoja, piirto-ohjelmia, digitaalisten kuvien muokkausta sekä piirrosten ja mallien tekemistä oman ilmaisun ja suunnittelun tukena. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja.

Toiminnallista oppimista tuetaan tutkivan oppimisen projekteilla oppiainerajat ylittäen ja yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa. Kansalliseen ja kansainväliseen kulttuuriin ja kulttuuriperintöön tutustutaan esimerkiksi virtuaalisesti sekä museo-, näyttely- ja kirjastokäynneillä. Näyttelyihin ja yrityksiin tehtävillä opintokäynneillä tuetaan ja vahvistetaan koulussa opittua ja käyntejä hyödynnetään oppimistehtävissä. Opetustilanteissa teknologioita ja verkkoympäristöjä käytetään monipuolisesti, vastuullisesti ja turvallisesti.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä vuosiluokilla 3–6

Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on ottaa huomioon oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet käsityön opiskeluun ja tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien oppimisympäristöjen, työtapojen ja oppimistehtävien valinnassa. Oppilasta tuetaan kehittämään käsityöllisiä taitojaan joustavasti itselleen sopivalla tavalla ja kannustetaan nauttimaan tekemisestään. Käsityössä tuetaan oppilaiden omia ratkaisuja sekä vahvistetaan uutta luovan tiedon rakentamista ja käyttöönottoa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Ohjaukselle ja tuelle varataan riittävästi aikaa.

Oppilaan oppimisen arviointi käsityössä vuosiluokilla 3-6

Oppimisen arviointi ja siihen perustuva palaute on ohjaavaa ja kannustavaa, koko käsityöprosessia
koskevaa. Eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinnin välineenä. Palautteen antamisessa koros-
tetaan myönteisesti oppilaan kehittymistä ja kannustetaan osaamisen laajentamiseen ja syventä-
miseen. Keskeisten oppisisältöjen oppimisen ja omaksumisen rinnalla arvioidaan monipuolisesti
laaja-alaisen käsityötaidon ja -tiedon kehittymistä. Arviointikeskustelussa ja muussa palautteessa
osoitetaan kehittämiskohde ja ohjataan kehittämään suoritusta. Oppilaat osallistuvat arviointiin
ja heille tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia. Ryhmän työskentelyä ja tuotosta
voidaan esitellä ja arvioida, jolloin oppilaat oppivat esiintymistä, asioiden selkeää ja jäsenneltyä
esittämistä, toisten työskentelyn arvostamista ja rakentavaa palautteen antoa.

Käsityön sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa
paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6.
vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää käsityön valtakunnallisia arviointikritee-
reitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä havainnoida kokonaista käsityön prosessia,
monimateriaalisen tekemisen tapoja, työskentelyn sujuvuutta ja tuotosten laatua sekä muissa
oppiaineissa opitun soveltamista.


Käsityön arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/ arvosanaa kahdeksan varten

Opetuksen tavoite Sisältö-alueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaa keksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön S1-S6 Ei vaikuta arvosanan muodostamiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksia osana itsearviointia.
T2 ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi S1-S6 Oman työn suunnittelu, valmistus, arviointi ja prosessin dokumentointi Oppilas osaa toteuttaa kokonaisen käsityöprosessin ja tehdä dokumentointia prosessin eri vaiheista.
T3 opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin S1-S4 Tuotteen valmistaminen Oppilas osaa valmistaa omaan tai yhteiseen suunnitelmaansa perustuvan tuotteen tai teoksen, jossa on huomioitu esteettisyys ja toimivuus.
T4 ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan monia erilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti S3, S5 Käsityössä käytettävien materiaalien ja valmistustekniikoiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen Oppilas valitsee, yhdistää ja käyttää tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja ja valmistustekniikoita. Oppilas tuntee ja osaa käyttää käsityön käsitteistöä.
T5 kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti, huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämään työhön sopivaa välineistöä tarkoituksenmukaisesti. S1-S5 Työskentelytaidot Oppilas ottaa vastuuta omasta työstään ja toimii tavoitteellisesti. Oppilas osaa kuvata yksinkertaisten ja arkipäivään liittyvien laitteiden toimintaperiaatteita. Oppilas osaa käyttää asianmukaisia työvälineitä, koneita ja laitteita oikein, turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti
T6 opastaa oppilasta käyttämään tieto – ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa S1, S2, S6 Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen omassa työskentelyssä Oppilas osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa ohjatusti käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa.
T7 ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia S6 Oman ja muiden työn arviointi, vertaispalautteen antaminen Oppilas osallistuu rakentavasti oman ja toisten työn ja työskentelyn arviointiin ja vertaispalautteen antamiseen.
T8 herättää oppilas arvioimaan kulutus- ja tuotantotapoja kriittisesti S1-S3, S5 Kulutus- ja tuotanto- tapojen pohdinta Oppilas osaa ilmaista, miten kulutus- ja tuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaaren.



Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä