Pro Lukio ry.

Tervetuloa Pro Lukio ry:n kotisivuille

Pro Lukio on lukioiden, lukiossa toimivien sekä muiden lukiokoulutuksen etua ajavien yhdistys.

Pro Lukio kokoaa yhteen kaikki henkilöt ja tahot, jotka haluavat työskennellä suomalaisen lukiokoulutuksen puolesta.

Uutiset

Pro Lukio ry:n yhdistyskokous tiistaina 4.5.2021 klo 16.00

Pro Lukion sääntömääräinen yhdistyskokous järjestetään tiistaina 4.5.2021 klo 16.00 etäkokouksena Zoom-järjestelmän avulla. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan 3.5.2021 mennessä puheenjohtaja Jussi Sutiselle (jussi.sutinen@hyl.fi). 

Jos käytössäsi on valtakirjoja kokoukseen, skannaa ne allekirjoitettuna puheenjohtaja Jussi Sutiselle (jussi.sutinen@hyl.fi) viimeistään 3.5.2021. 

Mahdolliset äänestykset suoritetaan kuvallisella yhteydellä eli varmistathan, että käytössäsi on laite, jossa kuvallisen yhteyden muodostaminen on mahdollista. Jos käytämme suljettua lippuäänestystä, se tehdään Google Forms-järjestelmän avulla.

Kokousasioiden jälkeen esittelemme jäsenille suunnatun strategiakyselyn tuloksia.

Tervetuloa kokoukseen

Pro Lukio ry:n hallitus

Liitteet:

Kysely.docx
Tase 2020 tilierittelyin ja toimintakertomus 2020.pdf2.pdf
Toimintasuunnitelma 2021.pdf
PRO LUKIO ry_Talousarvio 2021.pdf
Tuloslaskelma tilierittelyin 2020.pdf
Pro Lukio,Yhdistyskokous 040521.pdf

Lukioiden kevätwebinaari 6.5.2021

Pro Lukio ry ja Suomen Lähilukioyhdistys järjestävät yhdessä webinaarin 6.5.2021. Webinaarin ohjelma on liitteenä. Aiheet ovat erittäin ajankohtaisia ja kiinnostavia. Ilmoittautuminen käynnistyy maanantaina 29.3. ja päättyy 23.4. Ilmoittautumislinkki löytyy alta. Osallistujia voi olla neljä/lukio ja webinaarin hinta on 120 euroa/lukio. Eli hinta on lukiokohtainen. 

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfBMsBU-80pSIfLbK2nFev74khFr1r_1WJ1UB79Z5TnOyzefw/viewform?usp=sf_link
 

Liitteet:

Kevätwebinaari 6.5.2021.pdf

Pro Lukion lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi

Pro Lukio ry:n lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi

 

  1. Yleiset selontekoa koskevat kommentit

 

Pro Lukio ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta koulutuspoliittiseksi selonteoksi. Pro Lukio pitää valmisteilla olevaa selontekoa tärkeänä, jotta Suomen koulutuspolitiikassa päästään kohti pitkäjänteistä kehittämistä. Edellinen koulutuspoliittinen selonteko on vuodelta 2006 eli visiota koulutuspolitiikan suunnasta on odotettu.

Suomen koulutusjärjestelmän kannalta on erittäin tärkeätä luoda strateginen kokonaiskuva koulutusjärjestelmän tulevaisuuden haasteista ja ratkaisuista hallituskausia pidemmällä aikavälillä. Tarvetta koulutuspoliittiselle selonteolle vahvistavat muutokset toimintaympäristössä (mm. ikäluokkien pieneneminen, työelämän- ja osaamisvaatimusten murros, oppimistulosten lasku ja -eriytyminen), jotka esitellään luonnoksessa hyvin kattavasti.

Selonteon tavoitteet siitä, että koulutuksen saavutettavuutta halutaan parantaa, lisätä koulutuksen tasa-arvoa, nostaa koulutustasoa ja vastata paremmin työelämän tarpeisiin ovat myös kannatettavia. Pro Lukion mielestä lisää kunnianhimoa sen sijaan tarvitaan koulutuksen resursseihin. Pelkkä puhe ”riittävistä resursseista” ei riitä, vaan on pystyttävä asettamaan konkreettisia tavoitteita. Millaista rahoitustasoa tavoitellaan? Suomen koulutusmenot suhteessa kansantuotteeseen ovat nyt OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, mutta selvästi muita Pohjoismaita jäljessä. Pro Lukion mukaan olisi korkea aika linjata siitä, miten saavutamme muut.

 

  1. Kommentit lukuun 2. Visio/tavoitetila – koulutus ja tutkimus kohti 2040-lukua

Selonteossa visioidaan, että vuonna 2040 Suomessa olisi vahva, laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Selonteon mukaan kaikilla on oikeus oppia ja kasvaa sekä saada tarvitsemansa tuki ja ohjaus. Pro Lukion on helppo yhtyä näihin asetettuihin tavoitteisiin. Suomessa on laajasti jaettu käsitys siitä, että kestävän kasvun perusta syntyy koulutuksesta ja tutkimuksesta. Vain panostamalla uuteen kasvuun, voimme turvata sivistys- ja hyvinvointipalvelut tulevaisuudessakin.

Visio antaa kyllä pohjan koulutuspolitiikan kehittämiselle, mutta luonnoksessa esitetyt käytännön kehittämistoimenpiteet ja linjaukset toimenpiteiden rahoittamiseksi ovat kuitenkin riittämättömiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Voisi sanoa, että toimenpiteitä ja koulutuksen rakenteita koskevat linjaukset ovat visioon nähden varovaisia. Tietty varovaisuus ja vanhoihin rakenteisiin tukeutuminen on tärkeää koulutuspoliittisessa kehittämisessä, mutta vision ja toimintamallien lievä ristiriitaisuus on silti merkillepantavaa.

Selonteon tarkastelujakso ulottuu aina 2040-luvulle saakka. Pro Lukio pitää jaksoa liian pitkänä. Näin pitkä ajanjakso heikentää selonteon vaikuttavuutta, koska epävarmuudet ennustettavissa olevissa toimintaympäristön muutoksissa kasvavat huomattavasti.

 

  1. Kommentit lukuun 3.1 Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus

Selonteon keskeinen tavoite on oppimistulosten kääntäminen nousuun sekä oppimistuloksiin liittyvän eriytymis- ja eriarvoistumiskehityksen lopettaminen. Pro Lukio ry pitää näitä tavoitteita erittäin tärkeinä, koska tällä hetkellä kaikkien toiselle asteelle siirtyvien nuorten osaamistaso ei vastaa heille siellä vaadittavia tietoja ja taitoja.

Selonteossa esitetään mittavia perusopetuksen lainsäädäntöön ja rahoitukseen liittyviä rakenteellisia uudistuksia. Tavoitteena on uudistaa koko varhaiskasvatus, esi- ja perusopetuslainsäädäntö sekä näitä koskeva rahoituslainsäädäntö. Lisäksi selonteossa esitetään, että perusopetuksen järjestämiselle asetetaan selkeät, velvoittavat laatutavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat indikaattorit. Ilman tarkempaa tietoa on vaikea ottaa kantaa siihen, miten nämä mittavat uudistukset vaikuttavat mm. oppimistuloksiin ja perusopetuksen tasa-arvotavoitteisiin. Pro Lukio ry katsoo, että olennaisinta perusopetuksen kehittämisessä on riittävä resurssointi opetuksen järjestäjille. Ilman tätä rakenteelliset uudistukset eivät täytä niille asetettuja tavoitteita.

 

  1. Kommentit lukuun 3.2. Toinen aste

 

Pro Lukio pitää tärkeänä selonteon linjausta, jonka mukaan kaikille saavutettavissa oleva korkeatasoinen toisen asteen koulutus tuottaa nuorille vahvan pohjan sekä yhteiskunnassa että työelämässä toimimiseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen. Lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on molemmilla koulutusjärjestelmässämme omat, selkeät tehtävät. Molempien koulutusmuotojen tarpeellisuus, erilaiset tavoitteet, tehtävät ja toimintamallit on selonteossa tunnistettu. Vaikka ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyötä voidaan kehittää, niin kahden koulutusmuodon duaalimallia ei ole syytä purkaa.

Lukiokoulutuksessa on tehty viime vuosina isoja uudistuksia (lukiouudistus, uusi lukion opetussuunnitelma, oppivelvollisuuden laajennus, jne.). Koulutuksen järjestäjille ja yksittäisille lukioille tulisi antaa nyt aikaa näiden uudistusten toimeenpanoon ilman uusia laajoja velvoitteita ja uudistuksia. Rahoituksen riittämättömyys ja lukiokoulutukseen tehdyt resurssien leikkaukset, ovat merkittävästi heikentäneet toimintaa ja koulutuksen laadukasta kehittämistä. Oppivelvollisuuden laajennus on esimerkki uudistuksesta, jossa hyvä tavoite saattaa riittämättömän rahoituksen takia johtaa mm. opetuksen määrän ja laadun heikkenemiseen.

Selvityksessä esitetään tavoitteeksi, että toisen asteen koulutuksen järjestäjiä olisi tulevaisuudessa nykyistä vähemmän. Samassa yhteydessä selvityksessä viitataan koulutuksen saavutettavuuden merkitykseen. Oppivelvollisuuden laajentuessa on kuitenkin välttämätöntä turvata alueellisesti kattava lukiokoulutus. Selonteossa korostetaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välistä yhteistyötä niin organisaatioiden, tilojen kuin toiminnankin osalta. Tämä yhteistyö onkin luontaista ja tarjoaa varmasti tulevaisuudessa ratkaisuja moniin alueellisiin ja opiskelijamääriin liittyviin haasteisiin. Lukiokoulutuksen osalta selonteossa ei kuitenkaan huomioida ollenkaan sitä, että harvaan asutuilla seuduilla lukio ja peruskoulu toimivat lähes poikkeuksetta samoissa tiloissa yhteisin opettajin ja yhteisen rehtorin alaisuudessa. Lukion aineenopettajat antavat näin vankan pohjan peruskoulun yläluokkien opetukseen. On oikeutettua todeta, että Suomen kohtuullisen tiheä lukioverkko on tällä tavoin ollut varmistamassa Suomen perusopetuksen laatua ja lukioverkon liian raju harventaminen saattaa lisätä peruskoulun oppilaiden välisiä eroja kaupunkien ja harvaan asuttujen seutujen väillä.

 

Pro Lukion näkemyksen mukaan oleellista järjestäjäverkon kehittämisessä ei ole koulutuksen järjestäjien määrä, vaan koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö, eri koulutusmuotojen välinen yhteistyö ja kustannustehokkaat hallinto- ja tilaratkaisut. Myös ammatillisten opintojen ja lukio-opintojen yhtäaikaista suorittamista tulee edelleen kehittää ja uudet innovatiiviset opintojen yhdistelymallit voisivat lisätä ainakin joidenkin opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja opiskeluintoa. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa on uuden opetussuunnitelman mukaan pakollista. Tämän yhteistyön muotoja kehitellään parasta aikaa ja toivottavasti sille saadaan vakiintuneet ja toimivat mallit.

Selonteossa korostetaan uuden teknologian ja uusien pedagogisten toimintamallien merkitystä tulevaisuuden toisen asteen opinnoissa. Selonteossa visioidaan mallia, jossa koulutuksen järjestäjäorganisaatiot voivat olla fyysisten tilojen ja laitteiden osalta keveitä ja opetus voitaisiin järjestää ajasta ja paikasta riippumattomalla tavalla. Pro Lukio kannattaa uuden teknologian opiskelijalähtöistä käyttöä ja sen tuomia kiistattomia hyötyjä oppimiselle. Samoin innovatiiviset ja monikäyttöiset tilaratkaisut ovat usein järkeviä ja tarjoavat uusia malleja opiskelulle ja oppimiselle. Lukio on nuorille kuitenkin myös muuta kuin vain opiskelupaikka. Siksi Pro Lukio haluaa korostaa lukion merkitystä yhteisöllisyydelle ja nuorten sosiaaliselle kehitykselle. Lähiopetuksen ja yhteisten luokka- ym. tilojen merkitystä nuorille ei voi korostaa liikaa. Teknologian käyttö tai uudenlaiset tilaratkaisut eivät saa olla keino säästää rahaa, vaan niiden tulee perustua opiskelijan ja koko lukioyhteisön etuun.  

Selonteossa ei tuoda esille aikuislukioiden vuosikymmeniä kestänyttä tärkeää roolia koulutuksen kentällä. Aikuislukiot ovat toivottavasti keskeisessä roolissa, kun selonteon visiota jatkuvasta oppimisesta aletaan toteuttaa. Aikuislukioita voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin mm. maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimispolun helpottamisessa. Selonteossa ei myöskään oteta kantaa erityisen koulutustehtävän ja valtakunnallisen kehittämistehtävän lukioiden asemaan. Pro Lukion mukaan niillä on tärkeä rooli monipuolistamassa suomalaista lukiokenttää ja lukiokoulutusta. Niiden riittävä rahoitus tulee turvata myös tulevaisuudessa.  

 


Puheenjohtajan joulukirje

christmas-3846685__340.png




Hyvää lukiovuoden 2020 loppua!

Syyslukukausi 2020 on kohta saatu päätökseen. Koronan varjostamaa kevättä 2020 seurasi koronan varjostama syksy. Tosin koronan vaikutus lukioiden toimintaan on vaihdellut eri puolilla Suomea. Osa lukioista on päätynyt etäopetusratkaisuihin, kun taas osassa on voitu jatkaa normaalia lähiopiskelua koko syksyn ajan. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) selvitti kevään 2020 poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutusta oppimiseen. Osalle lukiolaisista etäopiskelu on sopinut erittäin hyvin, ja he ovat hyötyneet esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumattomasta opiskelusta sekä ovat aktiivisesti hakeneet tukea ja ohjausta. Osa opiskelijoista on kaivannut kuitenkin selkeämpää ohjausta ja erityisesti koulun sosiaalisuutta. Oli tilanne nyt mikä tahansa, me kaikki jaamme toiveen, että keväällä tai viimeistään ensi syksynä voisimme jatkaa turvallisesti normaalia lukio-opiskelua kaikkialla Suomessa.

Pro Lukio ry:n syksyn ja samalla koko vuoden 2020 keskeisimmäksi tapahtumaksi suunniteltu lukioseminaari peruuntui koronatilanteen takia. Teimme keväällä 2020 päätöksen, että pyrimme järjestämään seminaarin marraskuussa ”livenä” Helsingissä. Tiesimme ottavamme asiassa riskin ja valitettavasti riski konkretisoitui. Kiinnostus seminaaria kohtaan oli suurta ja kertoo siitä, että lukioväellä olisi oli ollut suuri tarve kokoontua yhteen pohtimaan meneillään olevia isoja uudistuksia.

Lukion uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön elokuussa 2021. Paikallisia ja lukiokohtaisia opetussuunnitelmia viimeistellään kiivaasti ympäri Suomea. Helpottaakseen siirtymistä uuteen opintojaksoajatteluun Pro Lukio julkisti syksyllä 2019 Opintojaksot jakoon –kilpailun. Yhdistys halusi kilpailun muodossa löytää uusia innovatiivisia näkökulmia oppiaineiden väliseen yhteistyöhön. Saimme keväällä 2020 20 vastaajalta noin 30 opintojaksoehdotusta. Ehdotukset olivat erittäin mielenkiintoisia ja hyviä. Oli ilo jakaa palkintoina yhteensä 11 000 euroa. Voittajaksi valikoitui Nilsiän lukion opintojakso ”Hyvinvoiva minä”.

Eduskunta hyväksyi 15.12.2020 uuden oppivelvollisuuslain. Päätös on historiallinen. Oppivelvollisuus laajenee 18 ikävuoteen ja maksuton toinen aste aina 20 ikävuoteen. Tiedän, että lukiokentällä oppivelvollisuuden laajennushanke jakaa mielipiteitä. Suhtauduin itsekin siihen kriittisesti. Mutta nyt päätös on tehty ja lähdemme tekemään uudistuksesta parasta mahdollista. Olennaista on, että saamme uudistukseen riittävän rahoituksen. Tästä ei saisi tinkiä.  

Pro Lukio ry jakaa joka toinen vuosi Vuoden lukiovaikuttaja –palkinnon. Tänä vuonna palkinto oli ilo luovuttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värrille. Monipuolisen ja pitkän lukiomaailman kokemuksen lisäksi Värrin valintaan vaikutti hänen erittäin aktiivinen Twitter-uutisointinsa. Uutisointi on ollut kaiken kattavaa ja koko maan huomioon ottavaa, yksittäisestä opiskelijasta aina lukiorahoitukseen saakka. Aivan erityisellä lämmöllä hän on esitellyt eri lukioiden hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja. Vielä kerran onnea Kyösti.

Pro Lukio ry:n hallitus kiittää jäsenistöään ja koko lukiokenttää arvokkaasta työstä vuonna 2020. Nyt on todellakin aika levätä ja kerätä voimia kevätlukukauteen. Toivotan kaikille levollista joulun aikaa ja menestyksellistä lukiovuotta 2021.

 

Helsingissä 17.12.2020

 

Jussi Sutinen

Puheenjohtaja

Pro Lukio ry  


Vuoden lukiovaikuttaja 2020: erityisasiantuntija Kyösti Värri

Pro Lukio ry jakaa joka toinen vuosi Vuoden lukiovaikuttaja –palkinnon. Vuoden 2020 lukiovaikuttajaksi on valittu Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri. Pro Lukio ry perustelee valintaa seuraavasti:

Pro Lukio ry:n hallitus on yksimielisesti valinnut vuoden 2020 lukiovaikuttajaksi erityisasiantuntija Kyösti Värrin. Hänen jokapäiväinen some-tiedottamisensa on seurannut lukiomaailman pulssia vuoden jokaisena päivänä. Värrin uutisointi on ollut kaiken kattavaa ja koko maan huomioon ottavaa, yksittäisestä opiskelijasta aina lukiorahoitukseen saakka. Aivan erityisellä lämmöllä hän on esitellyt eri lukioiden hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja. Värrin toiminta on pitänyt lukiokoulutusta esillä myönteisellä tavalla, mutta hän on tuonut esille myös lukioiden toimintaympäristön epäkohtia. Alan pitkän linjan kokemusta monipuolisesti omaavana Kyösti Värri kuuluu kiistatta lukiomaailman merkittäviin vaikuttajiin ja on täten ansainnut Pro Lukion kaikkien aikojan kolmannen ”vuoden lukiovaikuttaja” -palkinnon.

 

 

Lisätietoja:

Jussi Sutinen

Puheenjohtaja

Pro Lukio ry

041-5443473


Pro Lukion seminaari Paasitornissa 5.-6.11.2020 on peruutettu

Pro Lukio ry:n hallitus teki päätöksen, että emme voi järjestää seminaaria Paasitornissa 5.-6.11.2020 koronatilanteen takia. 
 
Koska seminaaria suunniteltaessa teimme päätöksen, että aiomme ja haluamme järjestää seminaarin "livenä", emme aio muuttaa tätä seminaaria tällä aikataululla etäseminaariksi. Tämä liveseminaaripäätös tuntui kesällä vielä järkevältä, mutta jälkiviisaana voisi nyt todeta, että etäseminaarin suunnittelu olisi ollut järkevä valinta. Lukioväen viesti vielä kesällä oli kuitenkin vahvasti se, että ihmiset halusivat tavata toisiaan ihan aidon oikeasti. 
 
Kiitän teitä kaikkia kiinnostuksesta seminaaria kohtaan ja toivon ja uskon, että vastaava seminaari saadaan järjestettyä tulevaisuudessa joko livenä tai etänä.
 
Mukavaa ja turvallista syksyn jatkoa. 
 
Terv.
 
Jussi Sutinen
puheenjohtaja
Pro Lukio ry 

Pro Lukion seminaari Helsingin Paasitornissa 5.-6.11.2020

Kutsu: Pro Lukio ry:n lukioseminaari Paasitornissa Helsingissä 5.-6.11.2020
 
Tervetuloa Pro Lukio ry:n lukioseminaariin Helsinkiin! Otamme seminaarin järjestelyissä tarkoin huomioon terveysviranomaisten voimassa olevat määräykset ja hygieniasuositukset. Olemme rajanneet seminaarin osallistujamäärän 150 henkilöön, koska näin voimme varmistaa seminaarillemme turvalliset puitteet. Rajatun osallistujamäärän takia jokaisesta lukiosta voi seminaariin osallistua enintään kaksi henkilöä. 
 
Ohjelma on erittäin ajankohtainen ja kiinnostava. Opetusministeri Li Andersson avaa seminaarin. Seminaarin teemoja ovat mm. korona-ajan vaikutukset työelämään, opiskeluun ja ilmastotoimiin, korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ja oppivelvollisuuden laajennus. Lisäksi aikaa on varattu konkreettisten lukioväkeä kiinnostavien kysymysten pohdintaan pienemmissä ryhmissä.
 
Ohjelma, ilmoittautumisohjeet ja ilmoittautumislinkki löytyvät liitteestä. Voit ilmoittautua suoraan myös tästä linkistä: Jos koronatilanteen muutos estää seminaarin järjestämisen, tiedotamme asiasta tietenkin viipymättä.  
 
Tervetuloa seminaariin
 
Pro Lukio ry:n hallitus

Liitteet:

Lukioseminaari.pdf

Puheenjohtajan kesäkirje

Arvoisa lukioväki,

Lukuvuosi 2019 -2020 on ollut sanan kaikissa merkityksissä historiallinen. Maailmanlaajuinen koronaepidemia saavutti Suomen tammi-helmikuun vaihteessa ja maaliskuussa oltiin tilanteessa, jossa viruksen etenemistä päätettiin ehkäistä rajuilla rajoitustoimilla. Koulujen osalta tämä tarkoitti siirtymistä etäopetukseen. Etäopetukseen siirryttiin maaliskuun puolivälissä ja lukioissa etäopetus jatkui pääsääntöisesti aina lukuvuoden loppuun asti. Maaliskuussa ensimmäinen haaste oli ylioppilaskirjoitusten loppuunsaattaminen. Ylioppilaskirjoitusten oli tarkoitus päättyä torstaina 26.3. mutta koronaepidemian takia niiden aikataulua tiivistettiin ja kevään viimeinen ylioppilaskoe järjestettiin perjantaina 20.3. Tämä kokeiden aikataulun tiivistäminen valtakunnallisesti oli järkevää, mutta tietysti lyhensi kokelaiden kokeisiin valmistautumisaikaa ja lisäsi sitä kautta stressiä. Koronaepidemia esti myös perinteisten ylioppilasjuhlien järjestämisen 30.5. Lukiot eri puolilla toteuttivat kuitenkin todella innovatiivisia ”etä- ja digiylioppilasjuhlia”. Jos koronatilanne sallii, niin kouluissa juhlitaan isosti kevään 2020 ylioppilaita elokuun lopussa.  

 

Opiskelijoiden, huoltajien ja opettajien kokemukset etäopetuksesta ja sen toimivuudesta ovat olleet moninaisia. Osalle opiskelijoista sopii mainiosti etäopiskelun hieman itsenäisempi ja vapaampi oppimisen tapa. Osa taas kaipaa opettajan vahvempaa ohjausroolia, selkeämpää rakennetta koulupäiviin ja ennen kaikkea koulun sosiaalisuutta. Myös opettajien kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Opettajat kokevat etäopetuksen sujuneen pääosin hyvin, mutta myös he kaipaavat oppilaiden fyysistä kohtaamista ja opetustilanteen autenttisuutta. Se mistä me kaikki olemme varmasti samaa mieltä, liittyy digitaitoihin. Olemme kaikki ottaneet tämän etäopetusvaiheen aikana sellaisen digiloikan, että se kantaa varmasti pitkälle tulevaisuuteen.

 

Oppivelvollisuuden laajennus on ja tulee olemaan kuuma aihe syksyllä 2020. Lausuntoaika uudistusta koskevista lakiesityksistä päättyi 15.6. Pro Lukio antoi myös oman lausuntonsa. Pro Lukio ry pitää oppivelvollisuuden laajentamisen taustalla olevaa tavoitetta sinällään perusteltuna. On tärkeätä, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon ja siirtyy sen jälkeen mahdollisimman ripeästi työhön tai jatko-opintoihin. Pro Lukio ei kuitenkaan usko, että mekaaninen oppivelvollisuusiän nosto ajaa parhaiten tätä tavoitetta. Tämän takia Pro Lukio katsoo, että uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tehokkainta olisi suunnata uudistuksen varatut lisäresurssit varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen. Pro Lukion lausunto löytyy kokonaisuudessaan tämän viestin liitteenä.

5.-6.11.2020 lukioväki kokoontuu Helsingin Paasitorniin Pro Lukion perinteiseen lukioseminaariin. Seminaarin ohjelma on mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Seminaarin teemoja ovat mm.:

- etäopiskelun ja digitalisaation vaikutukset oppimiseen, opiskeluun ja laajemmin työelämään

- korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus

- koronaepidemian vaikutukset ilmastokriisiin

- oppivelvollisuuden laajennus

Seminaarin ohjelma valmistuu ja tarkentuu kesän aikana ja ilmoittautuminen alkaa elokuun loppupuolella. Tietoa seminaarista ja ilmoittautumisesta tulee lukioille elokuun puolivälissä. Veikkaan, että osallistujamäärä tulee olemaan suuri.

Pro Lukion hallitus kiittää yhdistyksen jäseniä ja muuta lukioväkeä arvokkaasta työstä kuluvana lukuvuonna ja toivottaa kaikille aurinkoista kesää.

 

Helsingissä 18.6.2020

 

 

 

 




Lukioseminaari Lappeenrannassa 27.11.2019

Hyvä lukioväki,
 
Pro Lukio ry järjestää Lappeenrannassa 27.11.2019 alueellisen iltapäiväseminaarin lukion uuden opetussuunnitelman teemoista. Aiheena erityisesti korkeakouluyhteistyö, mutta esittelemme myös LOPS-prosessin etenemistä eri puolella Suomea. Opintojaksojen suunnittelutilanne on varmasti meitä kaikkia kiinnostava aihe. Kutsu, ohjelma ja ilmoittautumisohje löytyvät liitteestä.
 
Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille. Tämä on mainio mahdollisuus jakaa kokemuksia LOPS2021-prosessista.  
 
 
Tervetuloa

Liitteet:

191127 Lappeenranta.pdf

Opintojaksot jakoon -lukiokilpailu

Opintojaksot ovat lukion uuden opetussuunnitelman yksi keskeisimmistä uudistuksista. Vastuu niiden suunnittelusta on jätetty koulutuksen järjestäjille. Opintojaksojen suunnittelu on jo täydessä käynnissä ympäri Suomea. 

Pro Lukio ry haluaa tukea lukioiden opintojaksosuunnittelua kilpailulla, jossa etsimme innovatiivisia opintojaksoideoita. Pääpalkintona jaamme enintään 5000 euroa ja muina tunnustuspalkintoina enintään 3000 euroa. Palkinto kohdennetaan voittaneille lukioille, jotka voivat ohjata summan esimerkiksi stipendirahastoon tai muuhun haluamaansa kohteeseen. 

Kilpailuaika on 1.8.2019 – 31.3.2020. Kilpailun tuomarina toimii Pro Lukio ry:n hallitus. Kaikki kilpailuehdotukset kootaan Pro Lukio ry:n ylläpitämään ideapankkiin eli osallistujien tulee sallia niiden julkaiseminen ja jakaminen. Haluamme edistää jakamisen kulttuuria lukiokentällä. Tiiviit ideaehdotukset lähetetään sähköpostilla osoitteeseen yhdistys@prolukio.fi. Intoa ideointiin. 

Kilpailuehdotuksissa palkintoraati arvostaa erityisesti

- selkeää esitystapaa

- uutta raikasta toteutuskelpoista näkökulmaa

- yhteistyön toteutumista koulun sisäisesti / valtakunnallisesti / kv-pohjalta (esim. oppiainerajat ylittävät opintojaksot)

Opintojaksoideat tai jopa valmiit opintojaksot voivat olla osa pakollisia tai valintaisia opintoja. Lukioasetuksen mukaan opiskelijalla on kuitenkin oikeus suorittaa valtakunnallisia valinnaisia opintoja kahden opintopisteen opintojaksoina. Tämä tulee luonnollisesti ottaa huomioon opintojaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa. 

Lisätietoa kilpailusta liitteessä ja Pro Lukio ry:n kotisivuilla osoitteessa https://peda.net/yhdistykset/prolukio. Kysymyksiä kilpailusta voi lähettää osoitteseen yhdistys@prolukio.fi.

 
Pro Lukio ry:n hallitus

 

 

 

...

[Leikattu viesti] Näytä koko viesti
 
 
 
 
Liitealue
 
 
 

Liitteet:

Kilpailujuliste (2).pdf

Puheenjohtakan kesäkirje ja Opintojaksot jakoon -kilpailu

KESÄKIRJE 2019
Hyvää lukuvuoden loppua!

Pro Lukio ry:n yhdistyskokous pidettiin Kotkan lyseon lukiossa 25.4.2019. Kokouksen yhteydessä järjestettiin pienimuotoinen seminaari Kaakkois-Suomen lukioiden rehtorien kanssa. Teemana oli kovasti kiinnostusta herättävä aihe – opintojaksot. Palaan tähän ajankohtaiseen teemaan kirjeen lopussa. Yhdistyskokouksen pöytäkirja on luettavissa Pro Lukio ry:n kotisivuilta. Kokouksessa valittiin myös yhdistyksen hallitus seuraavaksi toimintakaudeksi. Hallituksen pitkäaikainen jäsen Liisa Leinonen luopui hallituksen jäsenyydestä ja hänen tilalleen valittiin Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion vs. rehtori Riitta-Mari Punkki-Heikkinen. Tervetuloa Riitta ja kiitos Liisa.

Antti Rinteen johtama uusi hallitus aloittaa työnsä nyt kesällä. Hallituksen ohjelmassa lukiosta löytyy joitakin kirjauksia. Tässä keskeisimmät:

  • lukion yksikköhintoja vahvistetaan 18 miljoonalla eurolla
  • säädetään sitovista mitoituksista toisen asteen opiskeluhuoltoon
  • selvitetään sitovat mitoitukset opinto-ohjaajien määrästä
  • selvitetään, miten toisen asteen koulutuksessa opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet opiskella kokonaisuuksia sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa toteutuvat
  • korotetaan oppivelvollisuusikä 18 vuoteen
  • turvataan kattava toisen asteen koulutusverkosto koko maassa osaavan työvoiman varmistamiseksi
  • asetetaan tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamiseen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa

Osa ohjelman tavoitteista herättää lukiokentässä varmasti monenlaisia mielipiteitä. Useat edellä mainituista asioista vaativat tarkkaa suunnittelua ja niiden toteutuminen ei ole tietenkään varmaa. Voimme kaikki olla iloisia 18 miljoonan yksikköhinnan korotuksesta. Tosin se ei todellakaan kata edellisten vuosien rahoitusleikkauksia.

Uusi opetussuunnitelma (LOPS2021) valmistuu nyt kesällä ja Opetushallituksen pääjohtajan on tarkoitus hyväksyä se syyskuussa 2019. Uuden opetussuunnitelman virallinen julkistustilaisuus on Opetushallituksen lukiopäivillä, jotka järjestetään Helsingissä Kalastajatorpalla 7.-8.11.2019.

Uutena elementtinä lukioon tulevat opintojaksot. Vastuu niiden suunnittelusta on jätetty koulutuksen järjestäjille. Opintojaksojen suunnittelu on jo täydessä käynnissä ympäri Suomea. Pro Lukio ry haluaa tukea lukioiden opintojaksosuunnittelua kilpailulla, jossa etsimme innovatiivisia opintojaksoideoita. Pääpalkintona jaetaan enintään 5000 euroa ja muina tunnustuspalkintoina enintään 3000 euroa. Palkinto kohdennetaan voittaneille lukioille, jotka voivat ohjata summan esimerkiksi stipendirahastoon tai muuhun haluamaansa kohteeseen. Kilpailuaika on 1.8.2019 – 31.12.2019. Kilpailun tuomarina toimii Pro Lukio ry:n hallitus. Kaikki kilpailuehdotukset kootaan Pro Lukio ry:n ylläpitämään ideapankkiin eli osallistujien tulee sallia niiden julkaiseminen ja jakaminen. Haluamme edistää jakamisen kulttuuria lukiokentällä. Tiiviit ideaehdotukset lähetetään sähköpostilla osoitteeseen yhdistys@prolukio.fi. Intoa ideointiin.

Kilpailuehdotuksissa palkinintoraati arvostaa erityisesti

- selkeää esitystapaa

- uutta raikasta toteutuskelpoista näkökulmaa

- yhteistyön toteutumista koulun sisäisesti/valtakunnallisesti/kv-pohjalta.  

Pro Lukion hallitus kiittää jäsenistöään ja koko lukioväkeä arvokkaasta työstä kuluvana lukuvuonna ja toivottaa kaikille hauskaa ja aurinkoista kesää.

 

Helsingissä 18.6.2019

 

Jussi Sutinen

puheenjohtaja

 


Pro Lukion sääntömääräinen yhdistyskokous ja keskustelutilaisuus LOPS:n opintojaksoista 25.4.2019 Kotkassa

Pro Lukio ry:n sääntömääräinen yhdistyskokous ja keskustelutilaisuus/teemaseminaari pidetään torstaina 25.4. klo 13.00 Kotkan lyseon Arcus-talossa (Kirkkokatu 15, 48100 Kotka).

 

- Iltapäivä käynnistyy klo 12.00 yhdistyksen tarjoamalla lounaalla ravintola Vaustissa (Kotkankatu 7).

 

- Kello 13.00 aloitamme keskustelutilaisuuden, jonka aiheena ovat uuden LOPS:n mukaiset opintojaksot. Tavoitteena on saada virikkeitä opintojaksojen suunnitteluun ja ja jakaa hyviä, jo mahdollisesti olemassaolevia, ideoita tai malleja muille. 

 

- Keskustelutilaisuuden jälkeen (n. klo 15) aloitamme yhdistyskokouksen. 


- Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 §:ssä mainitut asiat.

- Kokouksen esityslista toimitetaan jäsenille viikolla 16.

- Pyydämme tilaisuuteen osallistuvia ilmoittautumaan 17.4.2019 mennessä lounastarjoilun vuoksi: jussi.sutinen@hyl.fi.

 

 

Tervetuloa!

 

Pro Lukio ry:n hallitus

 

...

Pro Lukio ry:n eduskuntavaalitavoitteet

Pro Lukio ry:n eduskuntavaaliteemoja ovat:

 Lukiokoulutuksen rahoitus

  • Lukiokoulutukselle on asetettu lisää tehtäviä, joten lukion rahoitusta, ja ennen kaikkea valtion sille antamaa rahoitusta tulee lisätä.
  • Lukioverkon alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi jonkinlainen “saavutettavuuslisä” on syytä ottaa mukaan rahoitusjärjestelmään
  • Lukion rahoitusmallin tulee kohdella eri järjestäjätahoja neutraalisti. Jos malliin luodaan jonkinlaisia suoriteperusteisia rahoitusosuuksia, tulee niiden olla suhteellisen pieniä ja perusrahoitusosuuden riittävän suuri.

 Lukion uudistaminen ja lukiokoulutuksen laatu

  • Lukiokoulutuksen houkuttelevuutta ja laatua tulee entisestään vahvistaa ja siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle sujuvoittaa. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa on ensiarvoisen tärkeää.
  • Lukiokoulutusta kehitetään vahvasti yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona. Toisen asteen yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa tärkeää, mutta lukio ja ammatillinen koulutus on säilytettävä omina koulutusmuotoinaan.
  • Nyt päätetyt lukiouudistukset tulee toteuttaa määrätietoisesti, mutta silti niin, että koulutuksen järjestäjille taataan riittävä aika uudistusten toteuttamiseen. Paikalliset olosuhteet, paikallinen tietotaito ja koulutuksen järjestäjien tahto kehittää lukiota on oltava keskiössä.

 Lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus

  • On huolehdittava, että lukiokoulutus ei eriydy alueellisesti. Lukioverkon tulee olla riittävän kattava, jotta kaikilla nuorilla on tasapuolinen mahdollisuus laadukkaaseen lukiokoulutukseen.

 

 

 


Pro Lukion lukioseminaari 1.-2.11.2018 on täynnä

Pro Lukio ry:n lukioseminaariin 1.-2.11.2018 on tullut ennätysmäärä ilmoittautuneita. Lukioasiat todella kiinnostavat. Kiitos kaikille ilmoittautuneille. Seminaaritilojen raja on tullut vastaan ja olemme valitettavasti joutuneet lopettamaan ilmoittautumisten vastaanottamisen. Jos peruutuspaikkoja tulee otamme tietenkin halukkaita mukaan seminaariin. Ilmoitamme mahdollisista peruustuspaikoista twitterissä, facekookissa ja kotisivuilla. 

Seminaarin laskutus- ja maksuasioissa ota yhteyttä Kaisa Olenius-Kumliniin. (p. 040 5898202)

Seminaari.pdf












Kyösti Värri: Pitkä matematiikka edelleen suosittu lukiossa (Kaleva 23.4.2016)

Anna Kilposen kolumnin (Kaleva 18.4.) otsikko oli Mielikuvien koulupolitiikkaa. Sama on tullut kuluvalla viikolla mieleen muutenkin.

Viikolla on kiinnitetty huomiota matematiikan, fysiikan ja kemian hakijamäärien laskuun yliopistoissa. Huoli on aiheellinen ja asiaan on syystäkin paneuduttava.

Huolestuttavalle kehitykselle on löydetty useita syitä ikäluokkien pienenemisestä alkaen. Lisäksi syiksi on väitetty sellaisiakin, joiden totuuspohja on kovin ohut. Useita vuosia jatkunutta kehitystä on selitetty muun muassa yliopistojen ensikertalaiskiintiöillä, vaikka niitä käytetään yleisesti vasta tänä vuonna.

Yle on haastatellut oululaistutkijoita ja uutisoinut (20.4.), että yhä useampi lukiolainen valitsee lukiossa pitkän matematiikan sijasta lyhyen. Tuolle käsitykselle on vaikea löytää perusteita tilastoista.

Pitkän ja lyhyen matematiikan välinen suhde on säilynyt suhteellisen vakaana 2000-luvulla. Kun vuonna 2001 lukion oppimäärän suorittaneista pitkän matematiikan opiskeli 40,2 %, oli vastaava osuus 41,0 % vuonna 2015.

Pitkän matematiikan osuus on ollut yli 40 % koko 2000-luvun ajan. Eri vuosien välillä on luonnollisesti vaihtelua, mutta mistään johdonmukaisesta tai dramaattisesta muutoksesta ei voida puhua.

On kovin rohkeata väittää lyhyen matematiikan suosion kasvaneen pitkän matematiikan kustannuksella. Näin ei näytä olevan.

Pohjois-Pohjanmaalla pitkää matematiikkaa opiskellaan koko maan keskiarvoa yleisemmin. Jopa enemmistö lukion vuonna 2015 Oulussa suorittaneista oli pitkän matematiikan opiskelleita.

Sen sijaan on totta, että lukion pitkän matematiikan opiskelleiden määrä on laskenut. Näin on tosin myös lyhyen matematiikan osalta. Syynä on kokonaisopiskelijamäärien lasku, eivät opiskelijoiden tekemät valinnat lukiossa.

Aihe on nostattanut myös erikoisia kommentteja, joissa valinnaisuutta lukiossa pidetään uhkana. Todellisuudessa kuitenkin lukion pakollisten kurssien kokonaismäärä on lisääntynyt 2000-luvulla.

Koulutuksen kehittäminen vaatii jatkuvaa työtä. Ensi syksynä voimaan astuvissa lukion opetussuunnitelmissa matematiikan ensimmäinen kurssi on yhteinen sekä pitkän että lyhyen matematiikan opiskelijoille. Sillä pyritään edelleen rohkaisemaan opiskelijoita pitkän matematiikan valitsemiseen.

Kyösti Värri

puheenjohtaja

Pro Lukio ry

Julkaistu 23.4.2016:

Kaleva Lukijalta

- - - - - - - - - -

Kirjoituksen taustalla oleva tilastoaineisto:

Lukion oppimäärän eri vuosina suorittaneet opiskelemansa matematiikan oppimäärän mukaan

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

Pitkä

13 832

14 221

13 246

13 014

13 228

12 726

12 162

12 006

Lyhyt

20 590

20 144

19 702

19 060

18 122

18 025

18 069

17 246

Yht.

34 422

34 365

32 948

32 074

31 350

30 751

30 231

29 252

Pitkä (%)

40,2

41,4

40,2

40,6

42,2

41,4

40,2

41,0

Lyhyt (%)

59,8

58,6

59,8

59,4

57,8

58,6

59,8

59,0

Lähde: Opetushallitus

Liitteet:

Kaleva Lukijalta Matematiikka lukiossa 160423.pdf

Jorma Kauppinen & Kyösti Värri: Yleissivistyksen ajatus ei saa jäädä menneisyyteen (10.4.2016)

Yleissivistys elää ajassa

Lukiokoulutuksen kehittäminen ja sen tulevaisuus ovat nousseet keskusteluun erityisesti sen jälkeen, kun opetus- ja kulttuuriministeriö laittoi hakuun lukion tuntijakokeilun helmikuun lopussa. On tärkeää, että lukiosta ja sen kehittämisestä keskustellaan. Tarvitaan keskustelua, kehittämistä ja kokeiluja.

Lukiokoulutuksessa on meneillään parhaillaan opetussuunnitelmauudistus ja myös ylioppilastutkinnon sähköistyminen on käynnissä. Samalla koulutuksen kehittäjien tulisi pystyä katsomaan jo eteenpäin seuraaviin uudistuksiin.

Lukiokeskustelu johtaa Suomessa automaattisesti keskusteluun yleissivistyksestä. Kaikki ovat samaa mieltä, että yleissivistyksen tuottaminen on lukion perustehtävä. On kuitenkin hyvinkin erilaisia käsityksiä siitä, mitä yleissivistys oikein on.

Keskustelu urautuu hyvin nopeasti keskusteluun siitä, että juuri nykyisessä lukion tuntijaossa olevat oppiaineet ja niiden tuottamat tiedot ja taidot ovat yleissivistystä. Tällöin helposti unohtuu, että yleissivistyksen käsite elää ajassa ja muuttuu sekä yhteiskunnan, työelämän että opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

Esimerkiksi klassisten kielten asema lukiossa on muuttunut ajan kuluessa, samoin englannin ylivalta on korvannut saksan aseman ensimmäisenä vieraana kielenä. Vanha linjajako on muuttunut vapaammaksi valinnaksi opiskelijoille.

Erilaiset koulujärjestelmät ovat nähneet yleissivistyksen jo pitkään eri tavoin. Tämä on helppo havaita vertailtaessa esimerkiksi suomalaista monioppiaineista lukiota tai vastaavaa brittiläistä koulua.

Meillä Suomessakin toimii tällä hetkellä useita IB-järjestelmän mukaisia lukioita, joiden oppiaineiden määrä on erilainen kuin suomalaisen yleislukion. Samoin erityisen tehtävän lukion statuksen saaneiden lukioiden opiskelijoilla on vapaammat mahdollisuudet opinnoissaan. Kukaan tuskin voi pitää kummankaan niistä suorittaneita ylioppilaita ei-yleissivistyneinä?

Nuorisoasteen koulutuskokeilussa mukana olleissa lukioissa 1990-luvulla pakollisia oppiaineita oli vähimmillään neljä, kun niitä tällä hetkellä on 18. Esimerkki kertoo paljon: jos yleissivistys riippuisi oppiaineiden pakollisuuden määrästä, tulisi nykylukiolaisten yleissivistyksen kai olla vähintään nelinkertainen?

Tieto- ja viestintäteknologisen vallankumouksen myötä tieto on tullut yhä helpommin ja nopeammin saavutettavaksi kaikille. Koulu ei enää olekaan ainoa paikka löytää tietoa. Siksi oppilaitosten tehtäväksi on tullut yhä enemmän laaja-alaisempien, geneeristen taitojen ja valmiuksien antaminen, samalla turvaten eri tieteen- ja taiteenalojen keskeistä tietosisältöä. Tähän suuntaan Suomessakin on siirrytty pienin askelin aikaisemmin, mutta erityisesti nyt meneillään olevissa opetussuunnitelmauudistuksissa.

Professori Jaakko Hintikka on sanonut, että yleissivistyksessä ei ole kyse siitä, mitä pitäisi lukea tai opiskella, vaan tiedoista ja taidoista, joita ihminen nyky-yhteiskunnassa tarvitsee. Yleissivistys on hänen mukaansa ennen kaikkea tiedon soveltamista ongelmatilanteissa. Koska tietoa on tarjolla loputtomasti, tärkeintä on esittää oikeita kysymyksiä.

On erinomaista, että koulutus- ja lukioasiat herättävät tunteita ja keskustelua. Meistä opetusalalla toimivina tuntuu myös hyvältä, että juuri nykylukiota tunnutaan pitävän parhaana mahdollisena. Toivottavasti käsitys ei ole historiaton.

2000-luvulla lukion tuntijaon uudistaminen on kariutunut aina väittelyyn oppiaineiden pakollisuudesta osana lukion yleissivistävää tehtävää. Kuvaavaa on ollut, että sekä vuoden 1993 että 2002 tuntijakopäätöksissä on lisätty uusia pakollisia oppiaineita.

Kun yleissivistys ei näytä olevan suoraan riippuvainen lukion oppiaineiden määrästä tai pakollisuuden määrästä, olisi hyvä, jos keskustelussa yleissivistyksestä päästäisiin eteenpäin. Voisiko ajatuksia tulla jo siitä, miten toisistaan eroavat lukiokoulutusratkaisut ovat eri aikoina onnistuneet perustehtävässään, yleissivistyksen tuottamisessa?

Arvokasta voisi myös olla, mikäli rohkeus tänä päivänäkin riittäisi uusien asioiden kokeiluun ja niiden kokemuksista syntyvään keskusteluun. Muuten on riskinä, että keskustelu yleissivistyksestä ja lukiokoulutuksesta ei juuri etene.

Jorma Kauppinen
johtaja
Opetushallitus

Kyösti Värri
puheenjohtaja
Pro Lukio ry

Julkaistu 10.4.2016: Aamulehti Näkökulma


Kyösti Värri: Lukiot eivät ole säästyneet leikkauksilta (HS Mielipide 13.4.2016)

Lukiot eivät ole säästyneet leikkauksilta

Jukka Söderdahl kirjoitti (HS Mielipide 11.4.), että lukiokoulutuksen rahoituksesta ei leikata. Rajut leikkaukset lukiokoulutuksen rahoitukseen ovat kuitenkin olleet etupainotteisia.

Rahoituksen perustana olevaa opiskelijakohtaista yksikköhintaa leikattiin nimittäin 1 048,52 eurolla vuosina 2013–2016. Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2016 on enää 6 122,06 euroa opiskelijaa kohden. Vastaavasti edullisimman mutta toimintaperiaatteiltaan ja kustannusrakenteeltaan vertailtavan ammatillisen peruskoulutuksen koulutusalan, eli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, yksikköhinta on yli 25 prosenttia suurempi (7 674,24 euroa).

Lukiokoulutus ei ole säästynyt leikkauksilta. Lukioihin on päinvastoin kohdistunut rajuja leikkauksia. Asiantuntijat ja päättäjät myöntävätkin, että lukiokoulutuksen rahoitusasema on tehtyjen leikkausten jälkeen ollut tukala jo pitkään.

Kyösti Värri
puheenjohtaja, Pro Lukio ry


Julkaistu 13.4.2016: Helsingin Sanomat Mielipide


Lukiokirje: Pro Lukion linjaukset ajankohtaiseen lukiokeskusteluun (30.3.2016)

Aurinkoista lukiokevättä!

Talven pimeys alkaa olla jo takana ja kevät kovaa vauhtia menossa. Myös lukiokevät etenee: opiskelurutistukset jatkuvat päivän valoisan ajan pidentyessä. Kokonaisuudessaan tuntuu, että lukiokoulutus on parhaillaan astumassa kevättä kohti ottaen useita samanaikaisia uudistusaskeleita. Lukiokoulutuksen uudistumista tukee mukavasti useampikin virike:

Opetussuunnitelmien uusimisen yhteydessä tehty ja tehtävä valmistelutyö luo hyvän mahdollisuuden uudistaa lukioiden toimintakulttuuria sekä pedagogiikkaa ja oppimisen tapoja. Kaiken ei tarvitse olla valmista uusien opetussuunnitelmien astuessa voimaan ensi elokuussa, mutta nyt jo näyttää, että muutosta on tapahtumassa. Monessa lukiossa lähdetään muun muassa rikkomaan totunnaisia oppiainerajoja ja suunnittelemaan opetusta laajempina kokonaisuuksina.

Ylioppilastutkinnon sähköistyminen ohjaa myös lukion opetusta ja oppimista hyödyntämään aiempaa paremmin digitalisoituvaa maailmaa ja sähköisiä oppimisympäristöjä. Voi vain kuvitella, miten paljon hitaampaa kehitys sähköisten oppimisympäristöjen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi lukioissa olisi, mikäli ylioppilastutkinto ei kulkisi samaan suuntaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt Uusi lukio – uskalla kokeilla – kehittämisohjelman, joka jakautuu tässä vaiheessa kahteen eri osaan: pedagogisten kokeilujen verkostoon sekä tuntijakokokeiluun.

Opetushallitus on käynnistänyt haun valtakunnalliseen lukioiden kehittämisverkostoon. Verkoston tavoitteena on uudistaa lukioiden pedagogiikkaa, oppimisympäristöjä ja toimintakulttuuria. Pro Lukio pitää kehittämisverkostoa myönteisenä asiana, sillä emme ole lukiokoulutuksessa olleet tähän asti kovin hyviä levittämään ja omaksumaan muualla kokeiltuja hyviä käytänteitä. Kehittämisverkosto voi siten vertaistuen avulla auttaa lukioita uudistustyössä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt haun lukion tuntijakokokeiluun. Tuntijakokokeilussa on samantapaisia elementtejä kuin mitä asiantuntijatyöryhmät ovat jo vuosia esittäneet. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön laaja-alainen, yli kaksi vuotta vuosina 2008 – 2010 työskennellyt lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistellut työryhmä oli yksimielinen esityksissään:

”Lukion tuntijakoa uudistettaessa valtakunnallisesti tarjottavien kurssien määrää vähennetään ja oppiaineet ryhmitellään luonteeltaan samantyyppisiin kokonaisuuksiin.”

”Opiskelija valitsee kokonaisuuksien sisältä säädetyn laajuiset opinnot, jolloin opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus keskittyä nykyistä harvempien oppiaineiden opiskeluun. Opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen lisätään, mikä edellyttää valinnaisuuden lisäämistä.”

Ministeriön käynnistämä tuntijakokokeilu on hyvin linjassa tuon asiantuntijatyöryhmän jo kuusi vuotta sitten antaman yksimielisen esityksen kanssa. Kokeilu on valmisteltu yhteistyössä Opetushallituksen kanssa ja Opetushallitus on asiantuntijavirastona pitänyt kokeilua vähemmän dramaattisena. Pro Lukion arvio on hyvin samankaltainen.

Pro Lukio ry pitää tuntijakokokeilua myönteisenä tapana uudistaa lukiokoulutusta ja rohkaisee asiaa harkitsevia lukioita hakemaan mukaan kokeiluun. Kokeilu on rajattu, eikä se vaaranna yleissivistystä. Opiskelija voi kokeilulukioissa valita joko kokeilutuntijaon tai valtakunnallisen tuntijaon. Kokeilussa ei edellytetä, että opiskelija tekee valintapäätöksen heti lukion aloittaessaan. Opiskelijan oikeusturvasta on huolehdittu hyvin. Opiskelija opiskelee myös kokeilutuntijaon mukaisesti vähintään 75 lukiokurssia, kuten muutkin lukiolaiset.

On varmasti ollut hämmentävää, miten tunnepitoisesti tuntijakokokeilua on viime viikkoina kommentoitu. On esiintynyt aivan tarpeettomia ylilyöntejä. Se on harmillista, eikä missään nimessä lukiokoulutuksen ja sen kehittämisen etua palvelevaa. On syytä pitäytyä tosiasioissa. Yleissivistyksen ei ole nähty olevan vaarassa erityisen koulutustehtävän lukioissa, vaikka niissä opiskelijoilla on valtakunnallista tuntijakoa laajempi valinnaisuus. Kokemukset 1990-luvun nuorisoasteen koulutuskokeilusta ja sen laajasta valinnaisuudesta olivat myös myönteisiä.

Sinällään on upeaa, että lukiokoulutus ja sen uudistaminen herättävät tunteita. Ainahan lukiokoulutuksen tai vaikkapa ylioppilastutkinnon uudistaminen nostattavat tunteita. Monet meistä muistavat, miten ylioppilastutkinnon rakennekokeilun (1995 – 2004) mukaisen tutkintorakenteen vakinaistamisen väitettiin romuttavan yleissivistyksen. Déjà vu –ilmiö tulee myös mieleen, kun muistelee ylioppilastutkinnon reaalikokeen muutosta erillisten reaaliaineiden kokeiksi:

”Esitys reaalikokeen muuttamisesta erillisten reaaliaineiden kokeiksi herätti kertomusvuoden alussa suurta huomiota ja aiheutti kiivaitakin kannanottoja. Erityisesti väiteltiin reaalikokeen ja yleissivistyksen yhteydestä. Valtioneuvosto hyväksyi lopulta uudistuksen aivan viimeisinä toiminaan eduskuntavaalien jälkeen 27.3.2003. Näin vuoden 2000 ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmän aloittama uudistustyö sai päätepisteen kolmen vuoden uurastuksen jälkeen. Onneksi opetusministeriöllä riitti sitkeyttä. Koko prosessin vaikeutta kuvaa hyvin se, että valtioneuvosto hyväksyi esityksen vasta viidennellä käsittelykerralla! Suurimmaksi kiistanaiheeksi nostettu yleissivistävyyden vaalinta ratkaistiin silloin vaatimuksella, että kussakin reaaliaineen kokeessa tulee olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä.”

(Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Aatos Lahtinen vuoden 2003 toimintakertomuksessa)

Pro Lukio pitää arvokkaana, että lukiokoulutusta koskeva päätöksenteko perustuu asiantuntijavalmisteluun, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä tuntijakokokeilu on perustunut. Pro Lukio toivoo myös, että lukiot ja lukiokoulutuksen järjestäjät tekevät omia ratkaisujaan asiapohjalta. Tarkoitushakuinen pelottelu ja ivapuhe eivät kuulu lukiokoulutukseen ja sivistyneeseen käytökseen.

Lukiokoulutuksessa on tapahtumassa nyt paljon hyviä asioita, kun vain rohkenemme käyttää uudistamismahdollisuudet viisaasti hyväksi. On hyvä muistaa, että inertia hidastaa uudistusten liikkeellelähtöä, mutta samainen inertia pitää uudistusten käynnistyttyä lukiokoulutuksen uudistusten tiellä.

Voimia arvokkaaseen työhösi ja reipasta uudistamisen intoa!

Kyösti Värri

puheenjohtaja

P.S. Pro Lukion yhdistyskokous tulee olemaan maanantaina 9.5.2016 klo 12 – 16 Tampereella. Kokousasioiden lisäksi työstämme ajankohtaisia lukiokoulutuspoliittisia asioita.

P.P.S. Valtakunnallinen lukioseminaari II tulee olemaan 3. – 4.11.2016 Helsingissä – merkitse ajankohta kalenteriisi!

P.P.P.S. Kaikki lukiokoulutuksen puolesta toimivat voivat liittyä Pro Lukio ry:n jäseniksi. Liittyminen käy helposti täyttämällä liittymislomake Pro Lukion kotisivuilla www.prolukio.fi. Tervetuloa mukaan!


Pro Lukion tiedote OPH:n lukioiden kehittämisverkoston hausta 17.3.2016

Pro Lukio ilahtunut lukion uudistamishankkeista

Lukiokoulutuksessa on parhaillaan hyvä vire. Lukiot viimeistelevät tänä keväänä opetussuunnitelmia, jotka otetaan käyttöön ensi elokuussa. Opetussuunnitelmauudistuksessa vahvistetaan yhteisöllistä oppimista ja uusien oppimisympäristöjen hyödyntämistä. Tätä tukee myös ylioppilastutkinnon sähköistyminen ensi syksystä alkaen.

Opetushallitus on käynnistänyt tänään haun lukion kehittämisverkostoon, johon otetaan mukaan 70 – 80 lukiota. Koulutuksen järjestäjät hakevat oppilaitoksiaan mukaan kokeiluverkostoon kehittämään lukiopedagogiikkaa, oppimisympäristöjä ja toimintakulttuuria.

”Lukiokoulutuksessa on nyt meneillään hyvä tekemisen henki. Usea samanaikainen toimenpide on virittämässä lukiokoulutusta vastaamaan vielä paremmin tulevaisuuden haasteisiin”, Pro Lukio ry:n puheenjohtaja Kyösti Värri sanoo.

”Lukioissa tehdään paljon hienoa työtä. Heikkoutemme on tähän asti ollut, että erilaiset kokeilut leviävät kovin heikosti. Tähän lukioiden kehittämisverkosto voi tuoda merkittävän lisän nostamalla erilaisia kokemuksia ja hyviä käytänteitä koko lukiokentän käyttöön.”

Pedagogisten kokeilujen lisäksi lukiokoulutus uudistuu muutenkin parhaillaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt lukion tuntijakokokeilun, johon haku on parhaillaan käynnissä.

Kevään aikana on vielä odotettavissa linjaukset lukiokoulutuksen erityistehtävien tulevaisuudesta ja haku näihin erityistehtäviin.

Lisätietoja: puheenjohtaja Kyösti Värri, puh. 040 678 4124, kyosti.varri@kitee.fi








Liitteet:

Pro Lukion tiedote OPH:n lukioiden kehittämisverkoston hausta 17.3.2016

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä