NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Pro Lukio ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä suomi.
2 § Tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää lukiokoulutuksen tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta, kehittää lukiokoulutusta, sen arvostusta sekä lukioiden yhteistoimintaa ja edunvalvontaa.
3 § Toiminta
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja, ohjeita sekä suosituksia
- kokoaa yhteen lukioiden edustajia, yhteistyöjärjestöjä ja muita lukiokoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneita
- tekee lukiokoulutuksen ja sen päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmien kehittämistyötä
- pitää yhteyttä jäsenistöönsä, lukioihin, koulutuksen järjestäjiin, opetusviranomaisiin ja muihin lukiokoulutuksen kannalta olennaisiin tahoihin
- toimii yhteistyössä muidenkin tarpeelliseksi katsomiensa tahojen kanssa alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti
- järjestää kokouksia, seminaareja ja koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia
- harjoittaa tutkimus-, kehittämis- ja julkaisutoimintaa
- voi olla jäsenenä tai osakkaana yhteisöissä, jotka tukevat yhdistyksen tarkoitusta
- toimii tarkoituksensa edistämiseksi muillakin vastaavilla tavoilla
Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys
a) kantaa jäsenmaksuja, ottaa vastaan testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia sekä
b) harjoittaa yhdistyslain 5§:n mukaista välittömästi sen tarkoituksen toteuttamiseen liittyvää tai taloudellisesti vähänarvoista elinkeinoa tai ansiotoimintaa siten, että se ei saa johtaa voiton tai muun taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä se muutoinkaan saa johtaa yhdistyksen toimintaa pääasiassa taloudelliseksi
- järjestää rahankeräyksiä
- omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta tai kiinteää omaisuutta
4 § Jäsenyys
Yhdistyksen varsinaisia jäseniä voivat olla kaikki sellaiset luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kannatus- ja kunniajäseniä. Näillä on yhdistyskokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänivaltaa. Kunniajäseneksi hallitus voi kutsua henkilön, joka on ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen toimintaa.
5 § Jäseneksi liittyminen ja jäsenyyden päättyminen
Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus. Jäsenyyttä on haettava kirjallisesti. Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, on siitä ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava erosta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen, joka toimii yhdistyksen tarkoitusta vastaan tai joka ei täytä säännöissä määrättyjä tai yhdistyksen määräämiä velvollisuuksia, voidaan erottaa yhdistyksestä. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus.
6 § Jäsenvelvollisuudet
Jäsenen tulee toimia yhdistyksen sääntöjen ja tarkoituksen mukaisesti sekä noudattaa yhdistyskokouksen ja hallituksen näiden sääntöjen mukaan tekemiä päätöksiä. Varsinaiset ja kannatusjäsenet suorittavat yhdistykselle sääntömääräisen yhdistyskokouksen erikseen kummallekin jäsenryhmälle määräämän jäsenmaksun. Kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
HALLINTO
7 § Yhdistyskokous
Varsinainen yhdistyskokous pidetään kerran vuodessa toukokuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhdistyskokous pidetään, jos hallitus kutsuu sen koolle, tai jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asiaa koskeva esitys on saapunut hallitukselle. Mikäli jäsen haluaa saada jonkin asian tai aloitteen varsinaisen yhdistyskokouksen käsiteltäväksi, on se esitettävä kirjallisesti perusteluineen hallitukselle helmikuun 1. päivään mennessä.
8 § Kokouskutsu
Yhdistyskokoukset kutsuu koolle hallitus. Kutsu yhdistyskokoukseen on lähetettävä kirjeitse tai sähköpostilla vähintään 14 päivää ennen kokousta jäsenen yhdistykselle toimittamaan osoitteeseen. Hallituksen on toimitettava yhdistyskokouksen esityslista liitteineen viimeistään 7 vuorokautta ennen kokousta.
9 § Äänioikeus ja äänimäärä yhdistyskokouksessa
Yhdistyskokouksessa äänioikeutettuja ovat yhdistyksen varsinaiset jäsenet. Äänestyksissä kullakin varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Hallituksen jäsenillä, kannatus- ja kunniajäsenillä sekä tilintarkastajilla on yhdistyskokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Edellä mainittujen lisäksi yhdistyskokous voi sallia myös muiden henkilöiden läsnäolon kokouksessa.
10 § Varsinaisessa yhdistyskokouksessa käsiteltävät asiat
Varsinaisessa yhdistyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen järjestäytyminen
- valitaan kokouksen puheenjohtaja
- valitaan kokouksen sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat
- todetaan äänivaltaiset kokousosallistujat
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- vahvistetaan kokouksen työjärjestys
Varsinaiset kokousasiat
- käsitellään toimintakertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta
- käsitellään yhdistyksen tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
- päätetään jäsenmaksun suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi
- hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
- päätetään puheenjohtajien ja muiden hallituksen jäsenten palkkiot seuraavaksi kalenterivuodeksi
- valitaan joka toinen vuosi kaksivuotiskaudeksi hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
- valitaan kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilejä ja hallintoa
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
11§ Hallitus
Hallitukseen kuuluu varsinaisen yhdistyskokouksen valitsemana
puheenjohtaja
kahdeksan muuta varsinaista jäsentä
Puheenjohtajan, hallituksen keskuudestaan valitseman varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi alkaa sen yhdistyskokouksen päätyttyä, jossa valinta on suoritettu, ja kestää kaksi vuotta. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa neljä. Erovuoroiset jäsenet voidaan valita uudelleen yhdistyskokouksen niin päättäessä. Yhdistyksen toimintaa käynnistettäessä erovuorojärjestys valitaan arvalla siten, että neljän jäsenen ensimmäisen toimikauden pituudeksi tulee kolme vuotta. Hallituksen jäsenen erotessa kesken toimikauden yhdistyskokous valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi kaudeksi. Hallituksen jäsenten valinnassa otetaan huomioon tasapainoisesti valtakunnallinen ja alueellinen edustavuus sekä jäsenyhteisöjen omistuspohjien erilaisuus. Hallituksen jäsen on tehtävässään velvollinen tasapuolisesti edistämään koko jäsenkunnan parasta. Hallitus voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan. Suomen lukiolaisten liiton edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa (Lisätty yhdistyskokouksessa 12.5.2014).
12 § Päätösvaltaisuus
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai jos hän on estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä. Hallituksen asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, vaaleissa arpa.
13 § Hallituksen tehtävät
Hallitus vastaa yhdistyksen toiminnasta yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyskokouksen päätösten mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on lisäksi
- edustaa yhdistystä ja vastata yhdistyksen sopimuksista ja muista oikeustoimista,
- kutsua koolle yhdistyskokoukset sekä valmistella niille tulevat asiat,
- vastata yhdistyksen omaisuuden ja talouden hoidosta mukaan luettuna omaisuuden myyminen, kiinnittäminen ja panttaaminen,
- päättää rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä,
- hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet,
- valita ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt, määrätä heidän tehtävänsä ja vastuunsa, sekä sopia heidän palkkaus-ja muista sopimusehdoistaan,
- vastata yhdistyksen koulutus-, kehittämis-, tiedotus-ja muusta toiminnasta,
- päättää myönnettävistä huomionosoituksista yhdistystoiminnan ja jäsenyhteisöjen hyväksi tehdystä työstä,
- hoitaa muut yhdistyskokouksen, yhdistyslain ja yhdistystoiminnan edellyttämät tehtävät.
NIMEN KIRJOITTAMINEN
14 § Nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja yhdessä hallituksen varapuheenjohtajan kanssa tai toinen heistä yhdessä yhdistyksen toiminnanjohtajan kanssa.
MUITA SÄÄNNÖKSIÄ
15 § Asioiden ratkaiseminen
Yhdistyskokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalissa ja suljetussa äänestyksessä arpa, muissa asioissa tulee päätökseksi se ehdotus, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
16 § Toiminta- ja tilikaudet
Yhdistyksen toiminta- ja tilikautena on kalenterivuosi. Tilinpäätös on esitettävä toiminnantarkastajille tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Toiminnantarkastajien tulee suorittaa tehtävänsä ja antaa lausuntonsa maaliskuun loppuun mennessä.
17 § Talous ja rahoitus
Yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, voi hankkia ja omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta sekä perustaa rahastoja.
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
18 § Sääntöjen muuttaminen
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyskokouksessa, kun muutosehdotuksesta on mainittu kokouskutsussa ja muutoksen kannalla asiaa käsiteltäessä on vähintään kolme neljäsosan (3/4) määräenemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
19 § Yhdistyksen purkaminen
Yhdistys voidaan purkaa samoin kuin sääntöjen muuttamisesta on sääntöjen 18 §:ssä määrätty eli kolme neljäsosan (3/4) määräenemmistöllä annetuista äänistä.
20 § Omaisuuden ja varojen käyttö yhdistyksen purkautuessa
Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen omaisuus kunnallisen tai aatteellisen yhteisön harjoittaman lukiokoulutuksen hyväksi yhdistyksen purkamisesta päättävän yhdistyskokouksen määräämällä tavalla.
