Sulje
Käynnistetään Info TV-näkymää (JavaScript pitää olla sallittuna)

Pro Lukion lukioseminaari 1.-2.11.2018 on täynnä

Pro Lukio ry:n lukioseminaariin 1.-2.11.2018 on tullut ennätysmäärä ilmoittautuneita. Lukioasiat todella kiinnostavat. Kiitos kaikille ilmoittautuneille. Seminaaritilojen raja on tullut vastaan ja olemme valitettavasti joutuneet lopettamaan ilmoittautumisten vastaanottamisen. Jos peruutuspaikkoja tulee otamme tietenkin halukkaita mukaan seminaariin. Ilmoitamme mahdollisista peruustuspaikoista twitterissä, facekookissa ja kotisivuilla. 

Seminaarin laskutus- ja maksuasioissa ota yhteyttä Kaisa Olenius-Kumliniin. (p. 040 5898202)

Seminaari.pdf

Hallituksen esitys eduskunnalle lukiolaiksi

Puheenjohtajan joulukirje 21.12.2017

Pro Lukio ry:n mediatiedote 27.11.2017: Karvin arviointiraportti Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin

Puheenjohtajan syyskirje 15.9.2017

Yhdistyksen asiantuntijalausuntoja, toukokuu 2017

Pro Lukio on antanut toukokuussa asiantuntijalausunnot:

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2018 – 2021 (9.5.2017)

Lausunto lukiolain muuttamisesta IB-koulutusviennin mahdollistamiseksi (14.5.2017)

Molemmat lausunnot ovat Luettavaa -sivuilla:

Linkki Luettavaa -sivulle

Yhdistyskokouksen henkilövalintoja 22.5.2017

Pro Lukion yhdistyskokouksessa uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Kotkan lyseon lukion rehtori Mette Godenhjelm.

Erovuoroisista Aki Holopainen, Liisa Leinonen ja Jukka O. Mattila valittiin jatkamaan hallituksessa.


Puheenjohtajan kevätkirje 4.5.2017


Pro Lukion lukiokirje on Luettavaa-sivulla: Linkki

Pro Lukio tukee ylioppilastutkinnon uudistamista (18.4.2017)

Ylioppilastutkinnon kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa opetus- ja kulttuuriministerille tiistaina 18.4.2017. Pro Lukio ry tukee työryhmän raportissaan esittämiä toimia.

Lue puheenjohtaja Kyösti Värrin tiedote Luettavaa -sivulla

tai lataa se tästä linkistä.

Pro Lukion joulukirje 2016

Puheenjohtaja Kyösti Värrin katsaus menneeseen & kurkistus tulevaan Luettavaa -sivulla!

Pro Lukion lausunto norminpurkulakiesityksistä 7.10.2016

Pro Lukio on kommentoinut normienpurkuun liittyviä lakisesityksiä.

Lausunto on Luettavaa-sivulla.

Vieraskynä -sivulla kiinnostavaa luettavaa!

Koulutuksen asiantuntijat Jouni Välijärvi, Atso Taipale, Jorma Kauppinen ja Hannu Suoniemi avaavat kirjoituksissaan yleissivistyksen käsitettä lukiokoulutuksen näkökulmasta: Vieraskynä

Kyösti Värri: Pitkä matematiikka edelleen suosittu lukiossa (Kaleva 23.4.2016)

Anna Kilposen kolumnin (Kaleva 18.4.) otsikko oli Mielikuvien koulupolitiikkaa. Sama on tullut kuluvalla viikolla mieleen muutenkin.

Viikolla on kiinnitetty huomiota matematiikan, fysiikan ja kemian hakijamäärien laskuun yliopistoissa. Huoli on aiheellinen ja asiaan on syystäkin paneuduttava.

Huolestuttavalle kehitykselle on löydetty useita syitä ikäluokkien pienenemisestä alkaen. Lisäksi syiksi on väitetty sellaisiakin, joiden totuuspohja on kovin ohut. Useita vuosia jatkunutta kehitystä on selitetty muun muassa yliopistojen ensikertalaiskiintiöillä, vaikka niitä käytetään yleisesti vasta tänä vuonna.

Yle on haastatellut oululaistutkijoita ja uutisoinut (20.4.), että yhä useampi lukiolainen valitsee lukiossa pitkän matematiikan sijasta lyhyen. Tuolle käsitykselle on vaikea löytää perusteita tilastoista.

Pitkän ja lyhyen matematiikan välinen suhde on säilynyt suhteellisen vakaana 2000-luvulla. Kun vuonna 2001 lukion oppimäärän suorittaneista pitkän matematiikan opiskeli 40,2 %, oli vastaava osuus 41,0 % vuonna 2015.

Pitkän matematiikan osuus on ollut yli 40 % koko 2000-luvun ajan. Eri vuosien välillä on luonnollisesti vaihtelua, mutta mistään johdonmukaisesta tai dramaattisesta muutoksesta ei voida puhua.

On kovin rohkeata väittää lyhyen matematiikan suosion kasvaneen pitkän matematiikan kustannuksella. Näin ei näytä olevan.

Pohjois-Pohjanmaalla pitkää matematiikkaa opiskellaan koko maan keskiarvoa yleisemmin. Jopa enemmistö lukion vuonna 2015 Oulussa suorittaneista oli pitkän matematiikan opiskelleita.

Sen sijaan on totta, että lukion pitkän matematiikan opiskelleiden määrä on laskenut. Näin on tosin myös lyhyen matematiikan osalta. Syynä on kokonaisopiskelijamäärien lasku, eivät opiskelijoiden tekemät valinnat lukiossa.

Aihe on nostattanut myös erikoisia kommentteja, joissa valinnaisuutta lukiossa pidetään uhkana. Todellisuudessa kuitenkin lukion pakollisten kurssien kokonaismäärä on lisääntynyt 2000-luvulla.

Koulutuksen kehittäminen vaatii jatkuvaa työtä. Ensi syksynä voimaan astuvissa lukion opetussuunnitelmissa matematiikan ensimmäinen kurssi on yhteinen sekä pitkän että lyhyen matematiikan opiskelijoille. Sillä pyritään edelleen rohkaisemaan opiskelijoita pitkän matematiikan valitsemiseen.

Kyösti Värri

puheenjohtaja

Pro Lukio ry

Julkaistu 23.4.2016:

Kaleva Lukijalta

- - - - - - - - - -

Kirjoituksen taustalla oleva tilastoaineisto:

Lukion oppimäärän eri vuosina suorittaneet opiskelemansa matematiikan oppimäärän mukaan

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

Pitkä

13 832

14 221

13 246

13 014

13 228

12 726

12 162

12 006

Lyhyt

20 590

20 144

19 702

19 060

18 122

18 025

18 069

17 246

Yht.

34 422

34 365

32 948

32 074

31 350

30 751

30 231

29 252

Pitkä (%)

40,2

41,4

40,2

40,6

42,2

41,4

40,2

41,0

Lyhyt (%)

59,8

58,6

59,8

59,4

57,8

58,6

59,8

59,0

Lähde: Opetushallitus

Jorma Kauppinen & Kyösti Värri: Yleissivistyksen ajatus ei saa jäädä menneisyyteen (10.4.2016)

Yleissivistys elää ajassa

Lukiokoulutuksen kehittäminen ja sen tulevaisuus ovat nousseet keskusteluun erityisesti sen jälkeen, kun opetus- ja kulttuuriministeriö laittoi hakuun lukion tuntijakokeilun helmikuun lopussa. On tärkeää, että lukiosta ja sen kehittämisestä keskustellaan. Tarvitaan keskustelua, kehittämistä ja kokeiluja.

Lukiokoulutuksessa on meneillään parhaillaan opetussuunnitelmauudistus ja myös ylioppilastutkinnon sähköistyminen on käynnissä. Samalla koulutuksen kehittäjien tulisi pystyä katsomaan jo eteenpäin seuraaviin uudistuksiin.

Lukiokeskustelu johtaa Suomessa automaattisesti keskusteluun yleissivistyksestä. Kaikki ovat samaa mieltä, että yleissivistyksen tuottaminen on lukion perustehtävä. On kuitenkin hyvinkin erilaisia käsityksiä siitä, mitä yleissivistys oikein on.

Keskustelu urautuu hyvin nopeasti keskusteluun siitä, että juuri nykyisessä lukion tuntijaossa olevat oppiaineet ja niiden tuottamat tiedot ja taidot ovat yleissivistystä. Tällöin helposti unohtuu, että yleissivistyksen käsite elää ajassa ja muuttuu sekä yhteiskunnan, työelämän että opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

Esimerkiksi klassisten kielten asema lukiossa on muuttunut ajan kuluessa, samoin englannin ylivalta on korvannut saksan aseman ensimmäisenä vieraana kielenä. Vanha linjajako on muuttunut vapaammaksi valinnaksi opiskelijoille.

Erilaiset koulujärjestelmät ovat nähneet yleissivistyksen jo pitkään eri tavoin. Tämä on helppo havaita vertailtaessa esimerkiksi suomalaista monioppiaineista lukiota tai vastaavaa brittiläistä koulua.

Meillä Suomessakin toimii tällä hetkellä useita IB-järjestelmän mukaisia lukioita, joiden oppiaineiden määrä on erilainen kuin suomalaisen yleislukion. Samoin erityisen tehtävän lukion statuksen saaneiden lukioiden opiskelijoilla on vapaammat mahdollisuudet opinnoissaan. Kukaan tuskin voi pitää kummankaan niistä suorittaneita ylioppilaita ei-yleissivistyneinä?

Nuorisoasteen koulutuskokeilussa mukana olleissa lukioissa 1990-luvulla pakollisia oppiaineita oli vähimmillään neljä, kun niitä tällä hetkellä on 18. Esimerkki kertoo paljon: jos yleissivistys riippuisi oppiaineiden pakollisuuden määrästä, tulisi nykylukiolaisten yleissivistyksen kai olla vähintään nelinkertainen?

Tieto- ja viestintäteknologisen vallankumouksen myötä tieto on tullut yhä helpommin ja nopeammin saavutettavaksi kaikille. Koulu ei enää olekaan ainoa paikka löytää tietoa. Siksi oppilaitosten tehtäväksi on tullut yhä enemmän laaja-alaisempien, geneeristen taitojen ja valmiuksien antaminen, samalla turvaten eri tieteen- ja taiteenalojen keskeistä tietosisältöä. Tähän suuntaan Suomessakin on siirrytty pienin askelin aikaisemmin, mutta erityisesti nyt meneillään olevissa opetussuunnitelmauudistuksissa.

Professori Jaakko Hintikka on sanonut, että yleissivistyksessä ei ole kyse siitä, mitä pitäisi lukea tai opiskella, vaan tiedoista ja taidoista, joita ihminen nyky-yhteiskunnassa tarvitsee. Yleissivistys on hänen mukaansa ennen kaikkea tiedon soveltamista ongelmatilanteissa. Koska tietoa on tarjolla loputtomasti, tärkeintä on esittää oikeita kysymyksiä.

On erinomaista, että koulutus- ja lukioasiat herättävät tunteita ja keskustelua. Meistä opetusalalla toimivina tuntuu myös hyvältä, että juuri nykylukiota tunnutaan pitävän parhaana mahdollisena. Toivottavasti käsitys ei ole historiaton.

2000-luvulla lukion tuntijaon uudistaminen on kariutunut aina väittelyyn oppiaineiden pakollisuudesta osana lukion yleissivistävää tehtävää. Kuvaavaa on ollut, että sekä vuoden 1993 että 2002 tuntijakopäätöksissä on lisätty uusia pakollisia oppiaineita.

Kun yleissivistys ei näytä olevan suoraan riippuvainen lukion oppiaineiden määrästä tai pakollisuuden määrästä, olisi hyvä, jos keskustelussa yleissivistyksestä päästäisiin eteenpäin. Voisiko ajatuksia tulla jo siitä, miten toisistaan eroavat lukiokoulutusratkaisut ovat eri aikoina onnistuneet perustehtävässään, yleissivistyksen tuottamisessa?

Arvokasta voisi myös olla, mikäli rohkeus tänä päivänäkin riittäisi uusien asioiden kokeiluun ja niiden kokemuksista syntyvään keskusteluun. Muuten on riskinä, että keskustelu yleissivistyksestä ja lukiokoulutuksesta ei juuri etene.

Jorma Kauppinen
johtaja
Opetushallitus

Kyösti Värri
puheenjohtaja
Pro Lukio ry

Julkaistu 10.4.2016: Aamulehti Näkökulma

Kyösti Värri: Lukiot eivät ole säästyneet leikkauksilta (HS Mielipide 13.4.2016)

Lukiot eivät ole säästyneet leikkauksilta

Jukka Söderdahl kirjoitti (HS Mielipide 11.4.), että lukiokoulutuksen rahoituksesta ei leikata. Rajut leikkaukset lukiokoulutuksen rahoitukseen ovat kuitenkin olleet etupainotteisia.

Rahoituksen perustana olevaa opiskelijakohtaista yksikköhintaa leikattiin nimittäin 1 048,52 eurolla vuosina 2013–2016. Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2016 on enää 6 122,06 euroa opiskelijaa kohden. Vastaavasti edullisimman mutta toimintaperiaatteiltaan ja kustannusrakenteeltaan vertailtavan ammatillisen peruskoulutuksen koulutusalan, eli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, yksikköhinta on yli 25 prosenttia suurempi (7 674,24 euroa).

Lukiokoulutus ei ole säästynyt leikkauksilta. Lukioihin on päinvastoin kohdistunut rajuja leikkauksia. Asiantuntijat ja päättäjät myöntävätkin, että lukiokoulutuksen rahoitusasema on tehtyjen leikkausten jälkeen ollut tukala jo pitkään.

Kyösti Värri
puheenjohtaja, Pro Lukio ry


Julkaistu 13.4.2016: Helsingin Sanomat Mielipide

Lukiokirje: Pro Lukion linjaukset ajankohtaiseen lukiokeskusteluun (30.3.2016)

Aurinkoista lukiokevättä!

Talven pimeys alkaa olla jo takana ja kevät kovaa vauhtia menossa. Myös lukiokevät etenee: opiskelurutistukset jatkuvat päivän valoisan ajan pidentyessä. Kokonaisuudessaan tuntuu, että lukiokoulutus on parhaillaan astumassa kevättä kohti ottaen useita samanaikaisia uudistusaskeleita. Lukiokoulutuksen uudistumista tukee mukavasti useampikin virike:

Opetussuunnitelmien uusimisen yhteydessä tehty ja tehtävä valmistelutyö luo hyvän mahdollisuuden uudistaa lukioiden toimintakulttuuria sekä pedagogiikkaa ja oppimisen tapoja. Kaiken ei tarvitse olla valmista uusien opetussuunnitelmien astuessa voimaan ensi elokuussa, mutta nyt jo näyttää, että muutosta on tapahtumassa. Monessa lukiossa lähdetään muun muassa rikkomaan totunnaisia oppiainerajoja ja suunnittelemaan opetusta laajempina kokonaisuuksina.

Ylioppilastutkinnon sähköistyminen ohjaa myös lukion opetusta ja oppimista hyödyntämään aiempaa paremmin digitalisoituvaa maailmaa ja sähköisiä oppimisympäristöjä. Voi vain kuvitella, miten paljon hitaampaa kehitys sähköisten oppimisympäristöjen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi lukioissa olisi, mikäli ylioppilastutkinto ei kulkisi samaan suuntaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt Uusi lukio – uskalla kokeilla – kehittämisohjelman, joka jakautuu tässä vaiheessa kahteen eri osaan: pedagogisten kokeilujen verkostoon sekä tuntijakokokeiluun.

Opetushallitus on käynnistänyt haun valtakunnalliseen lukioiden kehittämisverkostoon. Verkoston tavoitteena on uudistaa lukioiden pedagogiikkaa, oppimisympäristöjä ja toimintakulttuuria. Pro Lukio pitää kehittämisverkostoa myönteisenä asiana, sillä emme ole lukiokoulutuksessa olleet tähän asti kovin hyviä levittämään ja omaksumaan muualla kokeiltuja hyviä käytänteitä. Kehittämisverkosto voi siten vertaistuen avulla auttaa lukioita uudistustyössä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt haun lukion tuntijakokokeiluun. Tuntijakokokeilussa on samantapaisia elementtejä kuin mitä asiantuntijatyöryhmät ovat jo vuosia esittäneet. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön laaja-alainen, yli kaksi vuotta vuosina 2008 – 2010 työskennellyt lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistellut työryhmä oli yksimielinen esityksissään:

”Lukion tuntijakoa uudistettaessa valtakunnallisesti tarjottavien kurssien määrää vähennetään ja oppiaineet ryhmitellään luonteeltaan samantyyppisiin kokonaisuuksiin.”

”Opiskelija valitsee kokonaisuuksien sisältä säädetyn laajuiset opinnot, jolloin opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus keskittyä nykyistä harvempien oppiaineiden opiskeluun. Opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen lisätään, mikä edellyttää valinnaisuuden lisäämistä.”

Ministeriön käynnistämä tuntijakokokeilu on hyvin linjassa tuon asiantuntijatyöryhmän jo kuusi vuotta sitten antaman yksimielisen esityksen kanssa. Kokeilu on valmisteltu yhteistyössä Opetushallituksen kanssa ja Opetushallitus on asiantuntijavirastona pitänyt kokeilua vähemmän dramaattisena. Pro Lukion arvio on hyvin samankaltainen.

Pro Lukio ry pitää tuntijakokokeilua myönteisenä tapana uudistaa lukiokoulutusta ja rohkaisee asiaa harkitsevia lukioita hakemaan mukaan kokeiluun. Kokeilu on rajattu, eikä se vaaranna yleissivistystä. Opiskelija voi kokeilulukioissa valita joko kokeilutuntijaon tai valtakunnallisen tuntijaon. Kokeilussa ei edellytetä, että opiskelija tekee valintapäätöksen heti lukion aloittaessaan. Opiskelijan oikeusturvasta on huolehdittu hyvin. Opiskelija opiskelee myös kokeilutuntijaon mukaisesti vähintään 75 lukiokurssia, kuten muutkin lukiolaiset.

On varmasti ollut hämmentävää, miten tunnepitoisesti tuntijakokokeilua on viime viikkoina kommentoitu. On esiintynyt aivan tarpeettomia ylilyöntejä. Se on harmillista, eikä missään nimessä lukiokoulutuksen ja sen kehittämisen etua palvelevaa. On syytä pitäytyä tosiasioissa. Yleissivistyksen ei ole nähty olevan vaarassa erityisen koulutustehtävän lukioissa, vaikka niissä opiskelijoilla on valtakunnallista tuntijakoa laajempi valinnaisuus. Kokemukset 1990-luvun nuorisoasteen koulutuskokeilusta ja sen laajasta valinnaisuudesta olivat myös myönteisiä.

Sinällään on upeaa, että lukiokoulutus ja sen uudistaminen herättävät tunteita. Ainahan lukiokoulutuksen tai vaikkapa ylioppilastutkinnon uudistaminen nostattavat tunteita. Monet meistä muistavat, miten ylioppilastutkinnon rakennekokeilun (1995 – 2004) mukaisen tutkintorakenteen vakinaistamisen väitettiin romuttavan yleissivistyksen. Déjà vu –ilmiö tulee myös mieleen, kun muistelee ylioppilastutkinnon reaalikokeen muutosta erillisten reaaliaineiden kokeiksi:

”Esitys reaalikokeen muuttamisesta erillisten reaaliaineiden kokeiksi herätti kertomusvuoden alussa suurta huomiota ja aiheutti kiivaitakin kannanottoja. Erityisesti väiteltiin reaalikokeen ja yleissivistyksen yhteydestä. Valtioneuvosto hyväksyi lopulta uudistuksen aivan viimeisinä toiminaan eduskuntavaalien jälkeen 27.3.2003. Näin vuoden 2000 ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmän aloittama uudistustyö sai päätepisteen kolmen vuoden uurastuksen jälkeen. Onneksi opetusministeriöllä riitti sitkeyttä. Koko prosessin vaikeutta kuvaa hyvin se, että valtioneuvosto hyväksyi esityksen vasta viidennellä käsittelykerralla! Suurimmaksi kiistanaiheeksi nostettu yleissivistävyyden vaalinta ratkaistiin silloin vaatimuksella, että kussakin reaaliaineen kokeessa tulee olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä.”

(Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Aatos Lahtinen vuoden 2003 toimintakertomuksessa)

Pro Lukio pitää arvokkaana, että lukiokoulutusta koskeva päätöksenteko perustuu asiantuntijavalmisteluun, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä tuntijakokokeilu on perustunut. Pro Lukio toivoo myös, että lukiot ja lukiokoulutuksen järjestäjät tekevät omia ratkaisujaan asiapohjalta. Tarkoitushakuinen pelottelu ja ivapuhe eivät kuulu lukiokoulutukseen ja sivistyneeseen käytökseen.

Lukiokoulutuksessa on tapahtumassa nyt paljon hyviä asioita, kun vain rohkenemme käyttää uudistamismahdollisuudet viisaasti hyväksi. On hyvä muistaa, että inertia hidastaa uudistusten liikkeellelähtöä, mutta samainen inertia pitää uudistusten käynnistyttyä lukiokoulutuksen uudistusten tiellä.

Voimia arvokkaaseen työhösi ja reipasta uudistamisen intoa!

Kyösti Värri

puheenjohtaja

P.S. Pro Lukion yhdistyskokous tulee olemaan maanantaina 9.5.2016 klo 12 – 16 Tampereella. Kokousasioiden lisäksi työstämme ajankohtaisia lukiokoulutuspoliittisia asioita.

P.P.S. Valtakunnallinen lukioseminaari II tulee olemaan 3. – 4.11.2016 Helsingissä – merkitse ajankohta kalenteriisi!

P.P.P.S. Kaikki lukiokoulutuksen puolesta toimivat voivat liittyä Pro Lukio ry:n jäseniksi. Liittyminen käy helposti täyttämällä liittymislomake Pro Lukion kotisivuilla www.prolukio.fi. Tervetuloa mukaan!

Pro Lukion tiedote OPH:n lukioiden kehittämisverkoston hausta 17.3.2016

Pro Lukio ilahtunut lukion uudistamishankkeista

Lukiokoulutuksessa on parhaillaan hyvä vire. Lukiot viimeistelevät tänä keväänä opetussuunnitelmia, jotka otetaan käyttöön ensi elokuussa. Opetussuunnitelmauudistuksessa vahvistetaan yhteisöllistä oppimista ja uusien oppimisympäristöjen hyödyntämistä. Tätä tukee myös ylioppilastutkinnon sähköistyminen ensi syksystä alkaen.

Opetushallitus on käynnistänyt tänään haun lukion kehittämisverkostoon, johon otetaan mukaan 70 – 80 lukiota. Koulutuksen järjestäjät hakevat oppilaitoksiaan mukaan kokeiluverkostoon kehittämään lukiopedagogiikkaa, oppimisympäristöjä ja toimintakulttuuria.

”Lukiokoulutuksessa on nyt meneillään hyvä tekemisen henki. Usea samanaikainen toimenpide on virittämässä lukiokoulutusta vastaamaan vielä paremmin tulevaisuuden haasteisiin”, Pro Lukio ry:n puheenjohtaja Kyösti Värri sanoo.

”Lukioissa tehdään paljon hienoa työtä. Heikkoutemme on tähän asti ollut, että erilaiset kokeilut leviävät kovin heikosti. Tähän lukioiden kehittämisverkosto voi tuoda merkittävän lisän nostamalla erilaisia kokemuksia ja hyviä käytänteitä koko lukiokentän käyttöön.”

Pedagogisten kokeilujen lisäksi lukiokoulutus uudistuu muutenkin parhaillaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt lukion tuntijakokokeilun, johon haku on parhaillaan käynnissä.

Kevään aikana on vielä odotettavissa linjaukset lukiokoulutuksen erityistehtävien tulevaisuudesta ja haku näihin erityistehtäviin.

Lisätietoja: puheenjohtaja Kyösti Värri, puh. 040 678 4124, kyosti.varri@kitee.fi