Luettavaa

Puheenjohtajan joulukirje

christmas-3846685__340.png

JOULUKIRJE 18.12.2019


Hyvää lukiovuoden 2019 loppua!

Vuosi 2019 on ollut lukiomaailmassa vauhdikasta aikaa. Kevään eduskuntavaalien jälkeen maahan saatiin uusi hallitus, jonka ohjelmassa on myös lukiota koskevia kirjauksia. Näistä keskeisimpiä ovat lukion yksikköhinnan vahvistaminen 18 miljoonalla eurolla ja oppivelvollisuusiän korottaminen 18 ikävuoteen.

Voimme kaikki olla iloisia 18 miljoonan yksikköhintakorotuksesta, mutta valitettavasti tämä määrärahalisäys on riittämätön. Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitukseen on tehty vuosina 2014-2019 noin 120 miljoonan vuosittaiset säästöt. Tämä on johtanut siihen, että lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus on erkaantunut todellisista kustannuksista. Yksikköhintarahoituksen ja todellisten kustannusten ero on kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana. Tämä on tarkoittanut sitä, että kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet lisäämään omaa rahoitusosuuttaan. Ilman koulutuksenjärjestäjien vahvaa panostusta lukiokoulutuksen rahoitus ja sitä kautta lukiokoulutuksen laatu olisi kokenut vielä rajumman pudotuksen.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on iso ja merkittävä uudistushanke. Sitä valmistelee parhaillaan ministerin asettama projektiryhmä ja seurantaryhmä. Pro Lukio ry on edustettuna seurantaryhmässä. Uudistuksen tahti on kiivas. Tavoitteena on, että asiaa koskevat lait ovat lausuntokierroksella jo keväällä/kesällä 2020 ja lait eduskuntakäsittelyssä syksyllä 2020. Lait ja siihen liittyvä maksuton toinen aste olisi todellisuutta syksyllä 2021. Oppivelvollisuuden pidennys 18-vuotiaaksi maksaa arvioitsijasta riippuen jotain 100 miljoonan ja 200 miljoonan väliltä. Tämä raha ei saa missään nimessä olla pois lukiokoulutuksesta. Siksi olisi ensisijaisen tärkeää, että ennen oppivelvollisuuden pidentämistä lukiokoulutuksen rahoitukseen tehtäisiin vahvoja panostuksia. Näin taattaisiin lukioiden kyky vastata oppivelvollisuuden pidennyksen tuomiin haasteisiin.

Lukion opetussuunnitelman (LOPS2021) perusteet julkistettiin Opetushallituksen lukiopäivillä marraskuussa 2019. Pro Lukio ry oli aktiivisesti mukana tässä perusteiden valmistelutyössä. Nyt myös paikallinen opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt vilkkaasti. Uutena elementtinä lukioon tulevat opintojaksot. Vastuu niiden suunnittelusta on jätetty koulutuksen järjestäjille. Pro Lukio ry haluaa tukea lukioiden opintojaksosuunnittelua kilpailulla, jossa etsimme innovatiivisia opintojaksoideoita. Pääpalkintona jaetaan enintään 5000 euroa ja muina tunnustuspalkintoina enintään 3000 euroa. Palkinto kohdennetaan voittaneille lukioille, jotka voivat ohjata summan esimerkiksi stipendirahastoon tai muuhun haluamaansa kohteeseen. Kilpailuaika on 1.8.2019 – 31.3.2020. Kilpailun tuomarina toimii Pro Lukio ry:n hallitus. Kaikki kilpailuehdotukset kootaan Pro Lukio ry:n ylläpitämään ideapankkiin eli osallistujien tulee sallia niiden julkaiseminen ja jakaminen. Haluamme edistää jakamisen kulttuuria lukiokentällä. Lähetä tiivis ideaehdotus sähköpostilla osoitteeseen yhdistys@prolukio.fi. Intoa ideointiin.

Pro Lukion hallitus kiittää jäsenistöään ja koko lukioväkeä arvokkaasta työstä vuonna 2019. Nyt on aika levätä ja kerätä voimia kevätlukukauteen. Toivotan kaikille oikein levollista ja rentouttavaa jouluaikaa sekä menestyksellistä lukiovuotta 2020.

 

Helsingissä 18.12.2019

 

 

Jussi Sutinen

puheenjohtaja

 

 

 

 

 

Kannanotto lukiokoulutuksen rahoituksen turvaamisesta


Lukiokoulutuksen rahoituksen vahvistaminen ei saa jäädä oppivelvollisuuden laajentamisen jalkoihin.

 

Pro Lukio ry on huolissaan lukiokoulutuksen rahoituksesta. On hienoa, että lukion yksikköhintoja vahvistetaan vuodelle 2020 18 miljoonalla. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitukseen on tehty vuosina 2014-2019 noin 120 miljoonan vuosittaiset säästöt. Tämä on johtanut siihen, että lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus on erkaantunut todellisista kustannuksista erittäin voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2018 koulutuksen järjestäjien keskimääräinen yksikköhintarahoitus oli 6122 €/opiskelija, mutta todelliset kustannukset olivat 7697 €/opiskelija. Yksikköhintarahoituksen ja todellisten kustannusten ero on kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana. Tämä on tarkoittanut sitä, että kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet lisäämään omaa rahoitusosuuttaan. Ilman koulutuksenjärjestäjien vahvaa panostusta lukiokoulutuksen rahoitus ja sitä kautta lukiokoulutuksen laatu olisi kokenut vielä rajumman pudotuksen. Jo nyt on selvää, että tehdyt säästöpäätökset ovat vaikuttaneet muun muassa koulutuksen järjestäjien mahdollisuuteen tarjota erilaisia kursseja sekä kasvattaneet ryhmäkokoja. On perusteltua väittää, että oppimisen ja opetuksen edellytykset ovat heikentyneet suomalaisissa lukioissa.

Pro Lukio ry katsoo, että lukiokoulutuksen rahoitus tulee kiireellisesti palauttaa todellisia kustannuksia vastaavaksi. Tämä olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa poistamalla kokonaan rahoituslain 23 b §, jossa määrätään keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävästä vähennyksestä. Jos näin tehtäisiin, lukiokoulutuksen rahoitus palautettaisiin vastaamaan todellisia kustannuksia. Tämä ei siis olisi vielä lisäpanostusta lukiokulutuksen rahoitukseen, vaan vasta aikaisempien säästöpäätösten kompensointia.

Lukion uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2021 ja sen valmistelu on aloitettu paikallisesti. Uudessa opetussuunnitelmassa panostetaan vahvasti muun muassa opiskelijan hyvinvointiin ja erilaisiin ainerajat ylittäviin innovatiivisiin opintojaksoihin. On vaikea esittää tarkkoja arvioita uuden opetussuunnitelman kustannusvaikutuksista, mutta on selvää, että nykyisellä rahoitustasolla opetussuunnitelman hienot tavoitteet jäävät ainakin osittain toteutumatta.

Pro Lukio ry haluaa tuoda esille vahvan huolensa mahdollisen oppivelvollisuuden pidennyksen vaikutuksista lukiokoulutuksen rahoitukseen. Oppivelvollisuuden pidennys 18-vuotiaaksi maksaa arvioitsijasta riippuen jotain 100 miljoonan ja 200 miljoonan väliltä. Tämä raha ei saa missään nimessä olla pois lukiokoulutuksesta. Siksi olisi ensisijaisen tärkeää, että ennen oppivelvollisuuden pidentämistä lukiokoulutuksen rahoitukseen tehtäisiin vahvoja panostuksia. Näin taattaisiin lukioiden kyky vastata oppivelvollisuuden pidennyksen tuomiin haasteisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä tarkasteli kevään 2019 aikana lukiokoulutuksen erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. (Vaihtoehtoja lukiokoulutuksen rahoitukselle. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:33.) Työryhmä tarkasteli erilaisia rahoitusmalleja, mutta ei esittänyt mitään malleista ensisijaiseksi. Kaikkiin malleihin sisältyi sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia suhteessa laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseen ja lukiokoulutuksen kehittämiseen. Pro Lukio ry:n mukaan rahoitusjärjestelmän uudistamista voisi jatkaa työryhmän työn pohjalta. Olennaista on kuitenkin se, että rahoitusmallista riippumatta lukiokoulutuksen rahoituksen tulee olla riittävän vakaa, ennakoitava ja nykyistä korkeammalla tasolla.

 

Pro Lukio ry

 

Pro Lukio on lukioiden, lukiossa toimivien sekä muiden lukiokoulutuksen etua ajavien yhdistys. Pro Lukio kokoaa yhteen kaikki henkilöt ja tahot, jotka haluavat työskennellä suomalaisen

Puheenjohtajan joulukirje


JOULUKIRJE 18.12.2018christmas-3846685__340.png

 

Hyvää lukiovuoden 2018 loppua!

 

Lukiomaailmassa on tapahtunut ja tapahtumassa todella paljon. Erityisen koulutustehtävän uudistus, korkeakoulujen valintakoeuudistus, uusi lukio -hanke ja siihen liittyvä lukiolain, ylioppilastutkintolain ja lukion opetussuunnitelman uudistaminen ovat kaikki esimerkkejä uudistuksista tai prosesseista, jotka on joko saatu juuri päätökseen tai ovat parhaillaan niin sanotusti prosessissa. Vaikka tahti voi joskus tuntua vauhdikkaalta, niin täytyy ilolla todeta, että lukioon ja lukion uudistamiseen on todellakin kiinnitetty huomiota. 

Uusi lukiolaki hyväksyttiin eduskunnassa 21.6.2018. Laissa lukiokoulutusta uudistetaan vastaamaan entistä paremmin jatko-opintojen, tulevaisuuden työelämän ja kansainvälisyyden vaatimuksiin. Uusi lukiolaki vahvistaa yleissivistystä ja edistää nykyistä laajempien opintojaksojen ja oppiainerajat ylittävien opintojen järjestämistä. Sen sijaan uusi ylioppilastutkintolaki on edelleen eduskuntakäsittelyssä. Keskustelua ja eriäviä mielipiteitä ovat aiheuttaneet erityisesti pakollisten kokeiden määrän nostaminen neljästä viiteen ja englanninkielinen ylioppilaskoe. Pro Lukio ry ei vastusta pakollisten kokeiden määrän lisäämistä ja englanninkielistä ylioppilaskoetta. Kumpikaan näistä uudistuksista ei ole ongelmaton ja toteutuessaan niiden vaikutuksia tulee seurata.

Opetussuunnitelman perusteiden valmistelutyö on jo täydessä käynnissä Opetushallituksessa. Aikataulu on todella raju. 23 työryhmää ovat työstäneet ainekohtaisia ym. sisältöjä syksystä lähtien ja perusteiden ensimmäinen versio valmistuu helmikuussa 2019. Lausuntojen jälkeen tavoitteena on, että ops-perusteet ovat valmiit kesällä 2019 ja niiden virallinen julkaisu olisi marraskuussa 2019. Uusien opetussuunnitelmien mukainen opiskelu on määrä aloittaa elokuussa 2021 eli paikallinen opetussuunnitelmatyö on syytä aloittaa jo nyt – ellei se ole jo käynnissä.  

Pro Lukio ry:n vuoden tärkein tapahtuma oli luonnollisesti marraskuun alun lukioseminaari. Osallistujia oli ennätysmäärä ja kerätyn palautteen mukaan seminaari oli myös erittäin onnistunut. Ohjelma oli rakennettu lukiouudistuksen teemojen ympärille ja konsepti toimi hyvin. Seminaarin yhteydessä Pro Lukio ry jakoi Vuoden lukiovaikuttaja –palkinnon. Sen sai tänä vuonna  Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukiouudistuksen yksikkö. Yksikkö on vienyt merkittävää ja laajaa lukiouudistusta eteenpäin määrätietoisesti ja tehokkaasti. Erityiskiitoksen yksikkö ansaitsi siitä, että uudistusta on viety läpi avoimesti ja yhteistyössä lukiokentän kanssa.

Vuosi 2019 on eduskuntavaalivuosi. Koulutus laajasti ymmärrettynä on varmasti yksi keskeisimmistä vaaliteemoista. Pidetään yhdessä huolta siitä, että myös lukioteemat ovat mukana keskustelussa. Politiikalla on merkitystä ja siksi Pro Lukio aikoo pitää esillä lukioväelle tärkeitä teemoja kevään aikana. Lukiokoulutuksen saavutettavuus ja rahoituksen riittävyys ovat keskeisiä tavoitteita. Lukioverkon tulee olla riittävän kattava, jotta kaikilla nuorilla on tasapuolinen mahdollisuus laadukkaaseen lukiokoulutukseen. Lukion rahoitusta, ja ennen kaikkea valtion sille antamaa rahoitusta tulee lisätä, jotta voimme taata laadukkaan lukiokoulutuksen.

Aloitin Pro Lukio ry:n puheenjohtajana tämän vuoden toukokuussa. Kuluneet seitsemän kuukautta ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia. Marraskuun lukioseminaarin valmistelu vei suuren osan sekä minun että koko hallituksen ajasta. Nyt on aika pohtia sekä vuoden 2019 toimintaa että Pro Lukio ry:n roolia lukiovaikuttajana. Lukio on yksi koulutusjärjestelmämme kivijaloista – sen eteen on ilo tehdä työtä.

Pro Lukion hallitus kiittää jäsenistöään ja koko lukioväkeä arvokkaasta työstä kuluvana vuotena ja toivottaa oikein levollista ja rentouttavaa jouluaikaa sekä menestyksellistä lukiovuotta 2019.

 

Helsingissä 18.12.2018

 

Jussi Sutinen

puheenjohtaja

 

Tiedotteet ja lausunnot

Jäsen- ja lukiokirjeet