Suomennettu Duodji-opetus

Suomennettu Duodji-opetus

Duodjin eli saamen käsityön opetuksen kuntatason opetussuunnitelma Enontekiöllä ja Utsjoella

  1. Johdanto

Tätä kuntatason opetussuunnitelmaa käytetään saamenkielisessä opetuksessa Enontekiön ja Utsjoen peruskouluissa.

Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (22.12.2014) mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden kielellinen osaaminen ja kulttuuritausta otetaan huomioon perusopetuksessa. Kunkin oppilaan kielitaitoa ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilasta ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslaissa mainittua oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Saamelaisopetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä luoda heille mahdollisuus oppia saamelaista kulttuuriperinnettä. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista.

  1. Duodji oppiaineena ja kulttuurin kantajana

Saamen käsityö eli duodji on saamelaisen aineellisen kulttuurin ydin. Duodji kehittää oppilaan käytännöllistä, motorista, kulttuurista ja esteettistä osaamista. Duodji on yksi niistä oppiaineista, joiden kautta oppilas tutustuu saamelaiseen historiaan ja kulttuuriin sekä sen avulla vahvistaa omaa kulttuuritaustaansa ja -identiteettiään.

Opetuksen perustana ovat saamelainen arvomaailma, saamelainen käsitys maailmasta, perinteinen osaaminen ja sen välittäminen, duodjin ja sen tekemisen arvostaminen, ekologiset arvot ja ympäristönsuojelu. Saamen käsityöprosessi on sosiaalista toimintaa, jonka avulla ihminen tuntee kuuluvansa johonkin. Perinteisen osaamisen välittäminen ja opettaminen edellyttävät luonnollisesti läheistä yhteistyötä koulun, kotien, sukujen ja saamen käsityöntekijöiden välillä.

Sanat ”duodji” ja ”duddjon” kuvaavat saamelaista käsityötä ja muotoilua. Verbi ”duddjot” (työskennellä käsin) sisältää myös henkisiä arvoja, ymmärryksen estetiikasta ja käytännöllisyyden yhdistämisestä. ”Duodji” ja ”duddjon” ei tarkoita pelkästään käsin tekemistä, vaan sen kautta välittyvät kulttuurin keskeiset arvot, kieli ja aineellisen kulttuurin ydin, työtavat ja materiaalien tunteminen sekä siihen liittyvä arvo- ja ajatusmaailma. Duodji ilmentää alkuperäiskansaidentiteettiä ja osoittaa siihen kuulumista sekä peilaa ihmisen ja luonnon välistä vahvaa yhteyttä.

Koska saamelainen yhteiskunta on kokenut muutoksia kulttuurisessa kasvatuksessa ja saamen käsityötaitojen oppiminen on siirtynyt lähinnä muodollisen opetuksen vastuulle, on opetussuunnitelmalla merkittävä vaikutus oppilaan kulttuuri-identiteetin rakentamisessa, vahvistamisessa ja ylläpitämisessä.

Duodjin opetuksen tavoitteena ei ole pelkästään itse duodji, vaan myös se millaisia asioita ihmisen tulee ottaa huomioon ennenkuin aloittaa työskentelyn. Kukin työvaihe on osa suurempaa kokonaisuutta. Opetuksessa painotetaan perinteitä, oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja yhteisöllistä työskentelyä (koko käsityöprosessin hallintaa). Saamen käsityöopinnot kehittävät ajattelutaitoa ja havainnointia. Töiden kautta kehitetään ja harjoitetaan itsenäistä, pitkäjänteistä työskentelyä, positiivisen itsetunnon muodostumista sekä vahvistetaan saamelaista identiteettiä. Duodjin oppiaineena tulee kaiken kaikkiaan tukea oppilaan kasvamista omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä.

  1. Oppiaineen keskeiset sisällöt

Duodjin opetuksen kautta oppilas oppii tunnistamaan eri alueiden käsityöperinteitä (korut, vaatteet ja muut käsityöt) ja suunnittelussa ottamaan huomioon oman alueensa ja mahdollisesti sukunsa perinteen. Oppimisen keskeisenä osana on materiaalien hankkiminen luonnosta/ alkutuotannosta ja materiaalien muokkaaminen. Materiaalien hankkimisen yhteydessä oppilas oppii tuntemaan, tutkimaan ja havainnoimaan ympäristöä ja luomaan uutta. Kaikissa duodjin opetuksen vaiheissa oppilaiden tulee saada kuulla, oppia ja käyttää duodjiin liittyviä termejä. Opetuksessa painotetaan sitä, että oppilaat oppisivat käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia duodjin suunnitteluun, duodjin tekemiseen, dokumentointiin ja tiedon jakamiseen.

Duodji kehittää oppilaan monipuolista lukutaitoa ja erityisesti visuaalista lukutaitoa. Duodji sisältää luontevana osana kuvataiteen, saamen kielen, matematiikan, ympäristöopin, biologian, historian ja yhteiskuntaopin oppiaineita. Siksi se on helppo integroida muihin aineisiin ja työskennellä yli oppiainerajojen, mikä puolestaan vahvistaa perusopetuksen yhteisöllistä toimintakulttuuria.

Duodji onkin monipuolinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa. Opetustilanteessa teknologiaa ja verkkoympäristöjä käytetään monipuolisesti, vastuullisesti ja turvallisesti. Tieto- ja viestintätekniikkaan tutustutaan osana ideoiden hakemista, suunnittelua ja dokumentointia. Duodjin kautta oppilasta harjoitetaan visuaaliseen ja tekniseen dokumentointiin mahdollisen varhaisessa vaiheessa. Portfoliota tai blogia voi ruveta kirjoittamaan jo kolmannelta luokalta lähtien. Siten tuloksena syntyy dokumentaatio, joka kattaa koko kouluajan.

Tulevaisuuden koulu kannustaa kaikkia yhdessä oppimaan. Tällainen oppiva yhteisö kehittyy dialogin kautta ja siksi viestintä, yhteistyö ja monipuolinen työskentely vievät koko koulua ja yhteisön hyvinvointia eteenpäin. Duodjin tekemisen kautta opetellaan itse arvioimaan duodjia, jakamaan osaamista sekä yhdessä ratkaisemaan haasteellisia tilanteita ja antamaan palautetta myös muille.

Opetus tapahtuu mahdollisimman paljon luokkahuoneen ulkopuolella. Duodjin kohdalla se on luontevaa, koska esimerkiksi materiaalia kerättäessä työskennellään ulkona ja luonnossa. Oppimisessa on kyse oppimiskokonaisuuksista ja yhteistyöstä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Duodjissa voidaan työskennellä yhdessä paikallisten saamen käsityöntekijöiden, yhdistysten ja/tai julkisten oppilaitosten kanssa. Vierailut käsityöntekijöiden luona tai käsityöntekijöiden kutsuminen kouluun voi muodostua luontevaksi osaksi duodjin opetusta. Oppilaat voivat tutustua saamen käsityöperinteeseen myös virtuaalisesti tai opintomatkoilla museoissa, näyttelyissä, käsityöliikkeissä ja kirjastossa. Oppilaat voivat myös esim. pystyttää käsityönäyttelyn omista käsitöistään paikalliseen kahvilaan, kouluun tai muuhun julkiseen paikkaan.

Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset lähtökohdat ja erilaiset ryhmät. Viestintä kotien kanssa on myös tärkeää, kun on kyse käyttöesineistä. Opettajan tulee aina soveltaa opetusta materiaalien, työtapojen ja töiden valinnoilla. Duodjin oppiminen edellyttää riittävästi aikaa, tilaa ja ohjausta. Tässä opetussuunnitelmassa mainitut käsityöt ovat ehdotuksia ja esimerkkejä opetukseen, ne eivät siis velvoita mihinkään. Töiden valinta on aina opettajan itsensä päätettävissä. Opettaja arvioi, millaisten töiden kautta oppilas parhaiten oppii perustaidot ja saa positiivista kokemusta duodjin tekemiseen liittyen.

Kukin koulu valitsee tavan, jolla toteuttaa opetusta oman tuntijakonsa puitteissa. Vuosiluokilla 3-9 voidaan antaa oppilaalle mahdollisuus laittaa omissa duodjin opinnoissaan etusijalle joko kovien materiaalien tai pehmeiden materiaalien opinnot sen mukaan, mihin hänellä on kiinnostusta ja lahjoja. Opetus voi eriytyä koviin tai pehmeisiin töihin, tällöin oppilas valitsee duodjin joko kovan tai pehmeän materiaalin mukaan esim. neljännen luokan jälkeen. Lisäksi lukuvuoden aikana voidaan toteuttaa vaihtotoimintaa, jossa oppilaat siirtyvät toiseen käsityöalaan kuukaudeksi, tai yhteinen projekti, jossa yhdistetään molemmat käsityöalat.

  1. Vuosiluokat 7-9

5.1. Yleiset tavoitteet

Oppilas hyödyntää jo peruskoulun aiemmilla vuosiluokilla oppimiaan tietoja ja taitoja sekä laajentaa ja syventää niitä ja ongelmanratkaisutaitojaan. Toiminnan ja työn kautta oppiminen on keskeisellä sijalla, mutta oppilaan tulee myös saada teoriaopetusta, esim. historiallista tietoa lapinpukumalleista ja siitä miten historiasta saatava tieto voi auttaa tämän päivän työskentelyssä. Duodjin tekeminen perustuu siihen, että oppilas suunnittelee, tekee ja oppii arvioimaan itse duodjia ja duodjin tekemistä alusta loppuun asti.

Oppilas

  • oppii vähitellen hallitsemaan kokonaista käsityöprosessia ja käsittää sen monimateriaaliseksi oppiaineeksi, jossa opitaan käsityökieltä, hahmottamista ja teknologiaa
  • osaa suunnitella visuaalisesti ja teknisesti omaa käsityötä ja kehittää käsityöalan visuaalista lukutaitoaan
  • osaa myös työskennellä ryhmässä, suunnitella yhdessä toisten kanssa, toteuttaa ja arvioida yhteistä ja/tai omaa käsityöprosessia
  • käsitöiden tekemisessä pitää kokeilla uutta, tutkia, keksiä ja löytää erilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä duodjin tekotapaan sopivia ratkaisuja
  • käsitöiden tekemisessä pyritään ymmärtämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia ja hyödyntämään opittuja taitoja päivittäisessä elämässä
  • käsitöiden tekeminen kehittää kolmiulotteista hahmottamista, tuntoaistia ja käsin työskentelyä, jotka puolestaan kehittävät motorisia taitoja, luovuutta ja suunnittelutaitoa
  • käsitöiden tekeminen opettaa pitkäjänteiseen ja innovatiiviseen työskentelytapaan, joka vahvistaa oppilaan itsetuntoa
  • oppilaan tulee päästä nauttimaan tekemisestä ja sen tuloksista
  • opetuksessa painotetaan oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja yhteisöllistä työskentelyä (ryhmätyö)

  • oppilas pääsee tutustumaan ympäröivään aineelliseen maailmaan, mikä antaa käsityksen kestävästä elämäntavasta ja kehityksestä: siihen kuuluvat oppilaan oma elinpiiri, suku, paikallinen kulttuuriperintö ja yhteisön kulttuurinen monimuotoisuus
  • tutustuu paikalliseen käsityökulttuuriin ja käsityöntekijöihin, mutta myös muun saamelaisalueen käsityöperinteisiin
  • oppilaan tulee päästä kehittämään visuaalista lukutaitoaan ja käsityökulttuurille tyypillisiä havaintojaan (näyttelyt, kuvat, filmit, arkistot, museot ja säilöt)
  • saamen käsityötaito kasvattaa eettisiä, tietoisia, osallistuvia sekä taitavia ja toimeliaita ihmisiä, jotka arvostavat itseään tekijänä ja jotka ovat kiinnostuneita duodjin tekemisestä ja joilla on halu ylläpitää ja edistää saamen käsityökulttuuria

5.2. Sisällöt vuosiluokilla 7-9

Opetuksen perustana on saamelainen aineellinen kulttuuri ja taidekasvatus sekä kauneudentaju. Opetuksessa pyritään ottamaan huomioon paikallinen perinne sekä mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan myös muun alueen perinne. Duodjin opetus pyrkii perehdyttämään kattavaan käsityöprosessiin, koska duodji on monimateriaalinen oppiaine, jossa toteutetaan duodjin ilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa. Duodjin tekemisessä lähtökohtana on erilaisia laajoja teemoja kattava pohdinta oppiainerajoja ylittävänä toimintana kuten saamelaisessa elämänkatsomuksessakin on: elämä on kokonaisuus eikä sitä voi hajottaa osiin.

Vuosiluokilla 7-9 duodjin opetus vahvistaa ja syventää oppilaiden omasta taustasta kumpuavia kokemuksiaan, ongelmanratkaisutaitojaan sekä duodjin tekemiseen liittyvää työskentelyä, esittelyä ja suunnittelemisen tietoja ja taitoja.

Harjoitetaan oppilaan visuaalisen ja teknisen suunnittelun dokumentointia omaan työkansioon tai -vihkoon (esim. portfolio, blogi). Oppilas oppii dokumentoimaan kokonaisia käsityöprosesseja. Oppilas tutustuu myös teknologian toimintaperiaatteisiin. Suunnitelmaa voi täydentää ajankohtaisilla teemoilla ja aiheilla. Mahdollisuuksien mukaan käytetään myös koodausta tuotteiden suunnitteluun.

Duodjin kasvatustehtävänä on tukea oppilaan identiteettiä, hyvinvointia, elämänhallintaa sekä työelämää ja ammattia koskevia valintoja.

Sisältöjen tuottaminen antaa oppilaalle monipuolisen kokemuksen saamen käsityöaloista ja mahdollistaa tutustumisen erilaisiin käsityötapoihin. Sisällöistä muodostuu yksilöllisiä opetustehtäviä, joissa on eri muodoissa olevia sisältöjä.

On tärkeätä, että oppilas oppii huolehtimaan työvälineistä, esim. terottamaan puukkoja ja näskäintä. Tämä koskee myös heitä, jotka työstävät pehmeitä materiaaleja. Innostus käsityöntekemiseen hiipuu, jos käsityövälineet (sakset, viilat, äimät, puukot, höylät, sahanterät, parkkikaapimet ym.) ovat tylsiä. Joitakin välineitä ei voi itse terottaa ja jotkin välineet eivät edes ole terotettavissa (esim. köysisahan terät ja viilat). Oppilaalle tulisi syntyä ymmärrys siitä, mitä voi itse tehdä ja mitä ei. Koneiden työturvallista käyttöä myös painotetaan. On olemassa paljon erilaisia laitteita, joita käsitöiden tekemisessä voidaan hyödyntää.

Kaikkien käsityöalojen yhteyteen kuuluu:

  • duodjin historia yleisesti ja paikallisella tasolla
  • materiaaleihin liittyvä tieto ja ymmärrys: duodjiin kuuluva erityisosaaminen, esim. miten muokata nahkatöitä
  • dokumentointi: oman työskentelyn arviointi ja tallentaminen (ymmärretään tiedon tallentamisen tärkeys ja hyödyllisyys myöhemmässä elämässä)
  • käsitöiden säilyttäminen ja korjaaminen/tuunaus
  • työvälineistä huolehtiminen.

Materiaalien hankkiminen

  • materiaalien haku ja säilyttäminen, esim. puunkuoret, parkkisuikaleet ja pahkat
  • osaa hankkia materiaaleja ja muokata esim. nahkaa ompelua varten

Ompelu

  • työjärjestyksen suunnittelu ja sen luonnostelu
  • tekniikan hyödyntäminen ja monipuolinen käyttö (ompelukoneet eri tarkoituksiin, esim. kankaaseen, nahkaan, turkikseen)
  • koneiden korjaaminen ja huolto
  • eri materiaalien ompeleminen, esim. silkki, verka, venyvä materiaali, karva, nahka
  • vartalon perusmitat, mittataulukko
  • vaatetukseen liittyvien kaavojen teko ja sovittaminen omiin mittoihin
  • mittaaminen: perinteinen vaaksalla mittaaminen ja/tai kaavojen piirtäminen valmiin suunnitelman pohjalta (esim. käsityölehdet) ja kaavaselitysten luku
  • leikkaamisen suunnittelu
  • leikkaaminen
  • dokumentointi
  • esimerkkejä mahdollisista töistä: luhkka, päähineet, kevyt lapintakki, nutukkaat

Lankatyö

  • pirtanauhan ja koristepaulan kutominen (kengänpaulat, nauhat, vyö)
  • kudelmat: kirjovanttuut, villasukat, villahuivi
  • palmikoiminen, pyöreän nyörin/litteän nauhan punominen
  • tupsuilla varustaminen
  • käsitöiden säilytys ja korjaus, esim. paikkaaminen

Puu/vaneri/pahkatyö

  • Työvälineiden käyttö ja huolto
  • Duodjin suunnittelu ja toteuttaminen
  • Puun taivutus ja liitokset/saumat (juuriliitos)
  • Esim. kuksa, puuastia, voirasia ja kiisa

Metalli/messinkityö

  • Metallin ominaisuudet, materiaalien hankkiminen ja koristelu (takominen)
  • Esim. vyön soljet, koru, puukonterä

Sarvi- ja luutyö

  • esim. sarvikiela, neulakota, neulepuikkokotelo, sarvisormukset, muut korut ja napit

Projektityö

  • esim. puukonkahvan ja –tupen valmistaminen. Puukonkahvan materiaalina sisna ja sarvi. Tupen materiaalina sarvi ja härännahka.

Erityistekniikat -ja materiaalit

  • hopea
  • kalannahka (esim. koriste/koru)
  • puun juuri (esim. astia, koru)
  • tinalanka
  • huovutus, esim. nutukkaiden sisään sisätossut; materiaali esim. neulatyynyä varten
  • karvatyöt, esim. säpikkäät ja kaatiot, säärystimet, nutukkaat
  • Huonekoristeet ja käytettyjen esineiden tuunaaminen ja muokkaaminen
  • Perhojen valmistaminen