Saamenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma

Enontekiön ja Utsjoen kunnissa

USKONTO

Uskonnon opetuksen tehtävä ja luonne

Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja-alainen yleissivistys uskonnollisissa ja filosofisissa kysymyksissä. Saamenkielinen opetus painottaa oppilaan kielellistä osaamista ja kulttuuritaustaa ja opettaa kristinuskon merkitystä yhteiskunnalle ja kulttuurille. Opetus painottaa kristinuskon erilaisia perinteitä ja kirkkoyhteisöjä.

Oppilaan tulee tuntea, ymmärtää ja kunnioittaa kunkin ihmisen perustuslaissa mainitut oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin: kun tuntee oman taustansa, voi kunnioittaa myös muita ihmisiä, kieliä ja kulttuureita. Saamen oppilaiden opetuksessa erityisenä tavoitteena onkin tukea oppilaiden kasvamista kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä.

Opetus käsittelee uskonto- ja elämänkatsomusperinteitä saamelaisten asuinalueella sekä uskontoja ja elämänkatsomuksia muualla maailmassa mahdollisuuksien mukaan muiden alkuperäiskansojen näkökulmasta. Esimerkkeinä voivat olla sirkumpolaaristen alkuperäiskansojen uskonnot, joihin kuuluu saamelaisten ja muiden sirkumpolaaristen alkuperäiskansojen luonnonuskonnot sekä uskonnolliset ja eettiset traditiot.

Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen yhteyden ymmärtämistä sekä uskontojen ja elämänkatsomusten monilukutaitoa. Opetus hyödyntää oppilaiden ja heidän lähiympäristön ja yhteisön kieli- ja kulttuurialueidensa luontoon, elämäntapoihin, historiaan, kieliin ja kulttuureihin liittyvää osaamista. Erityisesti oppilaan tulee päästä tutustumaan omaan oskkoldatkulturhistorjái: oppia tuntemaan saamelaisen uskonnollisen elämän juuria ja historiallisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia ja vaikutuksia nykyiseen kristilliseen elämään. Oppilaan tulee päästä tutustumaan kotiseutunsa materiaaliseen ja hengelliseen kulttuuriperinteeseen ja saada kokemuksia niistä, esim. palvospaikat, muinaiset kirkkopaikat ja nykyiset kirkot, sekä hengelliseen elämään esim. saamelaisten seurakuntien kautta.

Kristinuskoon ja muihin maailman uskontoihin liittyy filosofisia ja eettisiä kysymyksiä. Opetus käsittelee filosofiaa ja etiikkaa, johon kuuluu filosofinen ajattelutapa ja eettiset elämänkysymykset. Lisäksi moraaliset arvovalinnat ja eettiset perustelut ovat keskeisessä asemassa. Siihen kuuluu myös asenteet ja ajankohtaiset eettiset ongelmalliset kysymykset lasten ja nuorten elämästä, lähiyhteisössä sekä maailmanlaajuisesti. Aiemmin mainitut kysymykset käsitellään etiikan, uskon/uskonnon ja elämänkatsomuksen teemojen yhteydessä.

Opetus antaa monipuolista tietoa saamelaisesta uskonnollisesta elämästä ja auttaa ymmärtämään uskonnon asemaa ja merkitystä. Oppilasta opastetaan kriittiseen ajatteluun ja pohtimaan myös maailmanuskontoja. Opetuksessa pohditaan uskonnon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteitä. Uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja elämänkatsomusten dialogiin, jota käydään sekä elämänkatsomusten sisällä että niiden välillä. Opetus kannustaa oppilasta kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa ja sitä, mikä on toiselle pyhää ja toisen omaa.

Opetus perehdyttää uskonnon ja muiden uskontojen sekä elämänkatsomusten eettiseen ajatteluun ja kannustaa oppilasta pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, omanarvontuntoa ja elämäntaitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Opetus tukee oppilaan identiteettiä ja etenkin saamen oppilaan kulttuuri-identiteettiä, elämänkatsomusta ja maailmankuvan rakentamista ja arviointia. Uskonnon opetus tukee yleisesti oppilaan kehittymistä sekä kasvamista tasa-arvoiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi . Saamen oppilaiden opetuksen erityisenä tavoitteena on tukea oppilaan saamelaisen kulttuuriperinteen oppimista sekä lisätä ja vahvistaa ymmärrystä ja arvostamista oppilaiden oman kulttuuriperinteen merkityksestä itselleen, yhteisölle ja yhteiskunnalle sekä muille alkuperäiskansoille. Oppilasta ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja. Opetuksen sisältöjen valinnassa keskeisessä asemassa on kristinusko saamelaisalueella.

Opetuksessa pohditaan saamelaisten uskonnollisia juuria ja niiden asemaa Suomen ja Euroopan uskontojen keskuudessa.

Oppilas harjoittaa medialukutaitoaan ja häntä ohjataan arvioimaan ja käyttämään eri lähteistä saatavaa tietoa ja hyödyntämään sitä eri vaiheissa.

Opetuksessa käsitellään lasten oikeuksia ja yksittäisen oppilaan vastuuta omista teoistaan. Harjoitellaan tunne- ja viestintätaitoja ja tuetaan oppilasta muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään.

Opetus käsittelee lapsen oikeuksia yleisesti, mutta myös vähemmistöön kuuluvan lapsen erityisoikeuksia. Ohjataan ottamaan vastuuta omista teoista. Opetuksessa harjoitellaan tunne- ja viestintätaitoja. Opetus tukee lasta hänen muodostaessa ja perustellessa omia näkemyksiään. Oppilasta kannustetaan ystävällisyyteen, ihmisyyteen, positiivisen luokka- ja kouluyhteisön rakentamiseen sekä syrjinnän vastaiseen toimintaan.

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät sisällöt

Laaja-alainen osaaminen

T1 Ohjata oppilasta syventymään uskonnon pyhiin kirjoihin ja kertomuksiin sekä keskeiseen oppiin S1 L1

T2 Ohjata oppilasta tutustumaan uskonnon rituaaleihin, tapoihin, pyhiin paikkoihin ja uhripaikkoihin, kirkkoihin ja rakennuksiin sekä muihin uskontoon liittyviin muinaismuistoihin. S1 L1, L2

T3 auttaa oppilasta tutustumaan uskonnollisen kielen erityispiirteisiin ja vertauskuvallisuuteen S1, S2 L4, L5, L6

T4 Ohjata oppilasta hakemaan, arvioimaan ja hyödyntämään uskontoon liittyviä tietolähteitä ja oppilaan oman yhteisön tietoja ja taitoja.

S1, S2, S3 L4, L5, L6

T5 Ohjata perehtymään saamelaisten sekä Suomen ja Euroopan uskonnollisiin ja elämänkatsomuksillisiin juuriin ja nykyaikaan. Syventyä erityisesti lestadiolaiseen liikkeeseen saamelaisalueella. S1, S3 L1, L2

T6 Ohjata tutustumaan kristinuskoon, juutalaisuuteen, islamiin sekä niiden vaikutuksiin ja historiaan Euroopassa.

S3 L2

T7 Kannustaa kunnioittamaan omaa ja toisen ihmisen pyhää sekä käyttäytymään asianmukaisesti yleisesti sekä uskonnollisissa tilaisuuksissa

S1, S3 L2, L5, L6

T8 Opettaa uskonnon eettisiä opetuksia ja eri uskontojen yhteisiä eettisiä periaatteita

S1, S2, S3 L7

T9 Ohjata ymmärtämään ihmisoikeuksia, saamelaisten oikeuksia ja erityisesti YK:n Lasten oikeuksia, jotka sisältävät arvoja sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta S2, S3 L2

T10 Ohjata arvioimaan valintoja ja pohtimaan toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestävän tulevaisuuden näkökulmasta S2, S3 L1, L3, L6

T11 Luoda mahdollisuuksia keskusteluun eettisistä kysymyksistä, ilmaista ajatuksia ja tunteita sekä harjoitella omien näkemysten perustelemista S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 Ohjata ja tukea oppilasta muodostamaan ja vahvistamaan positiivista maailmankuvaa, itsetuntoa ja luottamusta elämään

S3 L1

sáhtágoson dasa bidjat maiddái dan, ahte oahpahus addá vejolašvuođa oahppat dovdat iežas oskoldatkulturhistorjjá.

Lasihin duosa bajábeallai

_Marked as resolved_

_Re-opened_

Dat livčče buorre.

YLÄASTE

7-9 Oppiaineen tehtävä

Perusopetuksen ylemmillä luokilla saamen oppilaan tulee päästä syventymään omaan kulttuuriperinteeseensä ja tutustumaan paikalliseen uskontokulttuurihistoriaan monipuolisella tavalla, esimerkiksi yhteistyöllä kirkon toimijoiden kanssa (oma seurakunta, kirkon saamelaistyö), matkoilla historiallisiin paikkoihin tai tutustumalla muinaiseen mytologiaan.

Uskonnon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä ja antaa laaja-alaista sivistystä yleisesti uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Oppilasta ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin.

Opetuksessa tutustutaan uskonnon monimuotoisuuteen. Perehdytään uskonto- ja elämänkatsomusperinteisiin saamelaisten keskuudessa sekä uskontoihin ja näkökulmiin maailmassa ja erityisesti muiden alkuperäiskansojen keskuudessa. Oppiaine kehittää uskonnon ja elämänkatsomuksen monilukutaitoa. Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Oppilasta ohjataan kriittiseen ajatteluun ja pohtimaan uskonnon ja elämänkatsomusten eri näkökulmia. Opetuksessa pohditaan uskonnon ja tiedon suhdetta erityisesti alkuperäiskansafilosofian pohjalta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteitä. Uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja elämänkatsomusten dialogiin, jota käydään sekä elämänkatsomusten sisällä että niiden välillä. Se auttaa ymmärtämään saamelaisten uskonnollisen elämän kehittymistä aikojen saatossa. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja muiden pyhiä asioita.

Oppilas tutustuu oman uskonnon ja muiden uskontojen ja elämänkatsomusten eettiseen ajatteluun ja opetus kannustaa oppilasta pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus tukee oppilaiden itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Opetus tukee oppilaan saamelaisen identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen kehittymistä ja arviointia. Uskonnon opetus tukee lisäksi oppilaan kasvua paikallisen yhteisön ja laajemman yhteiskunnan vastuulliseksi ja tasa-arvoiseksi jäseneksi, joka arvostaa omaa historiallista taustaansa ja samalla kunnioittaa muiden ihmisten taustaa ja elämänarvoja.

Vuosiluokilla 7-9 saamen oppilaat syventyvät muiden alkuperäiskansojen uskontoihin ja elämänkatsomuksiin, esimerkiksi sirkumpolaarisiin uskontoihin. Opetus tutkiskelee uskontojen ja erityisesti saamelaisten kohdalla herätysliikkeiden yhteiskunnallisia ja uskonnollisia vaikutuksia sekä vapautta valita uskonto. Uskonnon opetuksessa pohditaan uskontoa kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Opetus syventää ja kartuttaa tietoa juurista, lähteistä, opista ja opetuksista sekä vaikutuksista maailmassa.

Opetuksessa perehdytään sekä maailman suuriin uskontoihin ja ei-uskontoihin. Opetuksessa voidaan myös opetella tunnistamaan ja analysoimaan uskonnollisia teemoja tieteessä, taiteessa, mediassa ja populaarikulttuurissa.

Opetuksessa käsitellään eettisen ajattelun keskeisiä käsitteitä sekä oman uskonnon eettisiä periaatteita. Opetus ottaa huomioon vähemmistöjen oikeuksia, yleisesti ihmisoikeuksia sekä muiden alkuperäiskansojen uskontojen ja näkökulmien eettisiä näkemyksiä. Opetuksessa pohditaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia. Uskonnon opetus antaa oppilaalle murrosiässä tarpeellisia hengellisiä aineksia.

Uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteisiin liittyvät sisällöt

Tavoitteena laaja-alainen osaaminen

T1 Ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvää monimuotoisuutta

S1, S3

L1

T2 Ohjata oppilasta syventämään uskontoon ja sen vaikutuksiin liittyviä taitojaan

S1

L2

T3 Ohjata oppilasta pohtimaan uskontoja ja elämänkatsomuksia eri puolilla maailmaa

S2

L2,L3, L6

T4 Ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja elämänkatsomusten tapoja ja symboleja sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa ja taiteessa

S1, S2, S3

L2,L4, L6

T5 Ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan argumentointitapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroavaisuuksia

S1, S3

L1, L2,L4,L5, L7

T6 Ohjata oppilasta pohtimaan eettisen ajattelun keskeisiä käsitteitä, ihmisoikeuksia sekä oman ja muiden uskonnon ja elämänkatsomusten eettisiä periaatteita

S3

L2, L7

T7 Ohjata oppilasta pohtimaan uskontojen ja elämänkatsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteissa sekä ohjaajana

S1, S3

L5, L6

T8 Kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

S1, S2, S3

L7

T9 Kannustaa oppilasta pohtimaan omien valintojen eettistä puolta ja niiden vaikutuksia hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

S2, S3

L1, L2

T10 Rohkaista oppilasta kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa

S1, S2, S3

L6

Uskonnon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9

Sisällöt valitaan niin, että ne tukevat oppiaineen yleisiä tavoitteita. Sisältöjen valinnassa hyödynnetään paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Oppilaiden kokemusmaailma otetaan huomioon sisällön suunnittelussa ja opetuksessa.

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas kykenee suhteessa kristinuskoon

• oppimaan ja ymmärtämään miten nykyinen saamelainen kristillinen yhteisö ja uskonelämä on kehittynyt ja tuntemaan omaa uskontokulttuurihistoriaa
• selittämään miten Raamattu on rakentunut, hakemaan raamatunteksteistä eri kohtia ja tulkitsemaan kielen ja kulttuurin yhteyttä Raamattuun
• lukemaan Vanhan testamentin keskeisiä kertomuksia patriarkkien historiasta aina profeettoihin asti
• lukemaan Uuden testamentin keskeisiä kertomuksia Jeesuksesta aina Paavaliin asti
• kertomaan kristinuskon historian keskeisistä tapahtumista ja ihmisistä alkukirkosta aina reformaatioon asti
• kertomaan saamelaisen kristinuskon historian keskeisistä tapahtumista ja ihmisistä reformaatioon asti
• hankkimaan tietoa ja kertomaan Saamenmaan nykyisestä kirkkoelämästä erityisesti Suomen saamelaisalueella (esim. ortodoksisuus, herätysliikkeet)
• keskustelemaan joistakin laulu- ja virsiteksteistä ja tutustumaan saamelaisiin uskonnollisiin musiikkiperinteisiin
• keskustelemaan kristinuskosta, kristillisestä vakaumuksesta ja etiikasta painottamalla jumalakuvaa, ihmiskäsitystä, ajankohtaisia eettisiä haasteita ja valittuja kristillisiä tekstejä
• keskustelemaan kymmenen käskyn, Isämeidänrukouksen ja apostolisen uskontunnustuksen sisällöstä
• kertomaan kristillisestä ajanlaskusta ja kirkkovuodesta, kuvaamaan kristillisiä juhlapyhiä ja keskeisiä rituaaleja
• tutustumaan kirkkorakennuksiin ja muihin kristillisiin rukoushuoneisiin pohjoisessa ja pohtimaan niiden merkitystä ja käyttöä sekä käyttämään digitaalisia välineitä
• työskentelemään yhdessä oman seurakunnan kanssa, saamelaisalueen kirkollisten toimijoiden kanssa (esim. kirkon saamelaistyö)

Lisäksi oppilaan tulee omaksua ja hallita

• suuret uskonnot (islam, juutalaisuus, hindulaisuus)
• muiden alkuperäiskansojen uskonnot, esim. Sirkumpolaaristen kansojen uskonnot
• filosofiset kysymykset
• eettiset kysymykset

S1 Suhde omaan uskontoon: Opetuksen sisältöinä ovat uskonnon juuret (esim. saamelaisten muinaisuskot) ja uskonnon sopeutuminen aikaan sekä lähteet, oppi, opetus, symbolit, leviäminen ja vaikutus eri puolilla saamelaisaluetta. Keskeisinä sisältöinä ovat saamelaiset herätysliikkeet, esim. lestadiolaisuus ja sen vaikutukset saamelaisyhteisöön ja uskontoon.

S2 Uskontojen maailma: Opetus käsittelee oman uskonnon lisäksi muiden alkuperäiskansojen uskontoja ja maailman pääuskontoja, jotta oppilas saa kattavan käsityksen uskonnoista osana kulttuurista yleistä sivistystä. Keskeisinä teemoina ovat uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus ja uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuureihin. Sisältöjen tulee tukea oppilaan ymmärtämystä uskontojen vaikutuksista.

S3 Hyvä elämä: Opetus käsittelee elämänkysymyksiä sekä omakuvaan liittyviä teemoja. Opetus käsittelee ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia eettisiä kysymyksiä. Sisällössä tulee ilmetä sekä oman että muiden uskontojen etiikka ja YK:n Ihmisoikeuksien julistus. Esimerkkeinä voivat olla ihmisoikeuksien rikkomukset kuten esim. saamelaisten rotututkimukset ja tapahtumat Kautokeinossa 1852.

Uskonnon oppimisympäristöjen sekä työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Tavoitteena opetuksessa on osoittaa kunnioitusta ja arvostusta monimuotoisia uskontoja ja elämänkatsomuksia kohtaan. Kokemuksellisuus, toiminnallisuus ja yksilöllinen oppiminen ovat työtapoina. Keskeisessä asemassa on syventävä käsittely ja käsitteiden yhteinen pohdinta. Uskonnon opetuksessa käytetään oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksia niin, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus painottuvat. Keskustelu on tärkeä osa opetusta. Opetusta voivat täydentää vieraat ja vierailut muualla. Opetus voidaan järjestää itsenäisenä työskentelynä tai ryhmätyönä sekä oppiaineet ylittävänä opetuksena.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki vuosiluokilla 7-9

Opetus ottaa huomioon oppilaiden erilaiset uskonnolliset ja elämänkatsomukselliset taustat. Opetus luo osallistumista sekä dialogia ja vuorovaikutusta edistäviä tilanteita. Opetus vahvistaa oppilaan oppimistaitoja ja aktiivisuutta. Opetus vahvistaa myös saamelaista identiteettiä ja kulttuuriperinnettä.

Oppilaan arviointi vuosiluokilla 7-9

Arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin, keskusteluihin sekä oppilaan monipuolisten tuotosten tarkasteluun. Tuotoksen sisällön lisäksi arvioidaan oppimisprosessin ja työn eri vaiheet. Arviointi on monipuolista ja oppilaalle annettu palaute pyrkii ohjaamaan ja kannustamaan. Oppilaalla on oikeus saada tietoa oppimisen edistymisestä asetettujen tavoitteiden valossa. Oppilaiden itsearviointia ja muiden arviointia käytetään oppimisen apuvälineenä.

Loppuarviointi tehdään sen vuosiluokan aikana, jolloin oppiaine päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Loppuarviointi määrittelee, miten oppilas on opetuksen päätteeksi saavuttanut uskonnon oppimäärän tavoitteet. Loppuarviointi muodostuu, kun verrataan oppilaan oppimistaso valtion loppuarvioinnin kriteereihin. Oppiaineessa oppiminen on yhteydessä ajattelukyvyn kehittymiseen.

Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista.

Loppuarvioinnin kriteeri arvosanaan 8

T1 Ohjata oppilasta havainnoimaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutusta sekä tunnistamaan uskontoihin liittyvä monimuotoisuus

S1,S2

Uskontojen merkityksen hahmottaminen kulttuurissa ja yhteiskunnassa/ympäristössä

Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä uskontoon liittyviä piirteitä omasta kulttuurista, uskontokulttuurihistorian tapahtumat

T2 Ohjata oppilasta syventämään uskontoon ja sen vaikutuksiin liittyvää osaamistaan

S1

Uskontoa koskevan tiedon hallinta

Oppilas osaa kuvailla kristinuskon syntyhistoriaa ja vaikutuksia yksittäiselle ihmiselle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Oppilas tuntee raamattua ja muuta uskonnon perusoppia ja osaa mainita tärkeimmät lähteet.

T3 Ohjata oppilasta syventymään erityisesti saamelaisten ja joidenkin alkuperäiskansojen uskontoihin ja maailmankatsomuksiin, mutta myös maailman pääuskontoihin.

S2

Maailmanuskontojen ja eri katsomusten tunteminen

Oppilas osoittaa hallitsevansa perustiedot maailman pääuskonnoista. Hän osaa kuvailla uskontojen monimuotoisuutta.

T4 Ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen tapoja ja symboleja sekä tunnistamaan uskonnollisia aineksia mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja kulttuurissa.

S1-S3

Uskonnon ja kulttuurin lukutaito

Oppilas osaa nimetä eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleita. Hän osaa antaa uskontoon liittyviä esimerkkejä esim. kulttuurista, mediasta ja taiteesta sekä yleisesti ihmisen arjesta ja ympäristöstä, jossa hän elää.

T5 ohjata oppilasta havainnoimaan ja arvioimaan erilaisia argumentointitapoja sekä uskonnon ja tiedekielen välisiä eroavaisuuksia.

S1, S3

Ajattelun ja viestinnän taidot

Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä eri argumentointitavoista sekä joistakin uskonnon ja tiedekielen välisistä eroista.

T6 ohjata oppilasta syventymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä oman ja muiden uskonnon ja katsomusten eettisiin periaatteisiin.

S3

Etiikkaa koskeva tieto ja ihmisoikeusetiikka

Oppilas tuntee ja osaa nimetä etiikan keskeiset käsitteet. Oppilas osaa nimetä tärkeimmät ihmisoikeussopimukset yleisesti ja etenkin alkuperäiskansojen näkökulmasta ja kertoa niiden sisällöstä. Oppilas tuntee oman uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettiset periaatteet.

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.

S1, S3

Uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuinen merkitys

Oppilas osaa kuvailla ja arvioida uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen ohjaajina.

T8 Kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisyyteen liittyviä elämänkysymyksiä, ajankohtaisia kysymyksiä ja omien arvojensa suhdetta niihin.

S2, S3

Eettinen ajattelu

Oppilas pohtii ihmisyyteen liittyviä elämänkysymyksiä ja osaa kertoa ajankohtaisista eettisistä kysymyksistä.

T9 kannustaa oppilasta tutkimaan valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutuksia hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan.

T10 rohkaista oppilasta kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa ja arvostamaan heidän näkemyksiään.

S1-S3

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilas arvioi kokemuksiaan osana itsearviointia.

Uskonnon eri oppimäärät vuosiluokilla 7-9

Perusopetuksen 11§:n mukaan perusopetuksen oppiaineena on uskonto tai elämänkatsomustieto. Uskontoa opetetaan saman lain 13§:n mukaan oppilaan uskonnon mukaan eri oppimäärien mukaisesti. Saamen oppilaiden opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä. Saamen opetus käsittelee kristinuskon sisältöä, joka ilmenee tarkemmin sisältöalueista.

Enontekiön ja Utsjoen saamelaisalueiden yhteinen suunnitelma käsittelee kaikkia saamelaisille yhteisiä sisältöjä. Paikallinen opetussuunnitelma käsittelee uskonnon eri alueille ominaisia piirteitä, historiaa ja kulttuuria. Opetuksessa painotetaan paikallista ja yhteisöllistä osaamista, tietoa ja ymmärtämystä uskonnollisesta elämästä. Tarkemmista sisällöistä voi päättää opetuksen järjestäjä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

S1 Suhde omaan uskontoon: Saamenkielisessä opetuksessa pohditaan ajanjaksoja ja tapahtumia ennen kristinuskon leviämistä saamelaisten keskuuteen ja muinaisuskon kulttuurihistoriallista asemaa. Opetuksessa pohditaan saamelaisten suhdetta kristinuskon ja muinaisuskon välimaastossa. Opetuksen sisältöjen valinnassa keskeisessä asemassa on kristinuskon synty ja Raamatun syntyhistoria, oppi ja jakautuminen kirkkokuntiin sekä kristinusko saamelaisalueella ja herätysliikkeiden vaikutus.

S2 Uskontojen maailma: Opetuksessa pohditaan suurien maailmanuskontojen leviämistä, perusoppia ja kulttuurisia vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Saamelaisopetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan tutkia muiden alkuperäiskansojen uskontoja. Lisäksi opetus käsittelee uskonnollisia liikkeitä ja ei-uskonnollisuutta elämänkatsomuksena. Sisältöjen valinnassa voidaan tutkia uskon ja tieteen yhteyttä, uskonnollisen ja tieteellisen kielen erottamista, uskontokritiikkiä sekä uskontojen vaikutusta kulttuurin osa-alueilla kuten mediassa, politiikassa, populaarikulttuurissa, taiteessa ja tapakulttuurissa. Syvennytään ymmärtämään ekumeniaa sekä uskontojen ja elämänkatsomusten välistä keskustelua, jotka ovat osana uskontojen välisessä toiminnassa ja maailmanrauhassa.

S3 Hyvä elämä: Opetuksessa keskeisessä asemassa on etiikan peruskäsitteiden tunteminen ja ymmärtäminen. Pohditaan tarkemmin kristinuskoa ja muiden uskontojen eettistä oppia ja eri kristillisten kirkkojen eettistä oppia sekä Raamatun ja etiikan suhdetta. Saamenkielisessä opetuksessa painotetaan erityisesti saamelaista elämänkatsomusta ja filosofiaa.

Lisäksi perehdytään YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisiin julistuksiin ja ihmisoikeusetiikkaan. Opetuksen sisältöinä voivat olla ajankohtaiset esimerkit elämänkysymyksistä, saamelais- ja suomalaisyhteiskunnassa, globaali vastuu sekä ympäristöön ja elollisiin liittyvät eettiset kysymykset. Mediasta ja yhteiskunnallisista keskusteluista voidaan ottaa ajankohtaisia esimerkkejä opetukseen. Pohditaan omia eettisiä valintoja ja niiden vaikutuksia omaan ja muiden hyvinvointiin.

Bidjatgo mii dan gal?