Oskkoldatoahpahusa bargu ja iešvuođat

Oskkoldatoahpahusa bargun lea addit ohppiide viiddes almmolaš čuvgehusa oskkoldatlaš ja filosofalaš gažaldagain. Sámegielat oahpahus deattuha oahppi gielalaš máhtu ja kulturduogáža ja oahpaha risttalašvuođa mearkkašumis servodahkii ja kultuvrii. Oahpahus deattuha risttalašvuođa iešguđetlágan árbevieruid ja girkoservodagaid.

Oahppi galgá dovdat, ipmirdit ja gudnejahttit juohke olbmo vuođđolágas máinnašuvvon rievtti iežas gillii ja kultuvrii: dalle go dovdá iežas duogáža, de sáhttá gudnejahttit maid eará olbmuid, gielaid ja kultuvrraid. Sápmelaš ohppiid oahpahusas earenoamáš ulbmilin leage doarjut ohppiid bajásšaddama giellaseaset, kultuvrrasaset ja servošasaset.

Oahpahus gieđahallá oskkoldat- ja eallinoaidnoárbevieruid sámiid orrunguovllus sihke oskkoldagaid ja eallinoainnuid eará sajis máilmmis vejolašvuođaid mielde eará eamiálbmogiid buohta. Ovdamearkan sáhttet leat sirkumpolára eamiálbmogiid oskkut, masa gullet sámiid ja eará sirkumpolára eamiálbmogiid luondduoskkut ja oskkoldatlaš ja ehtalaš árbevierut.

Oahppaávnnas ovddiida oskkoldaga ja kultuvrra gaskasaš oktavuođa ipmirdeami sihke oskkoldagaid ja eallinoainnuid máŋggalohkanmáhtu. Oahpahus ávkkástallá ohppiid ja sin lagasbirraseaset ja servošeaset máhtu iežas giella- ja kulturguovlluideaset luonddus, eallinvieruin, historjjás, gielain ja kultuvrrain. Earenoamážit oahppi galgá beassat dovddiidit iežas

oskkoldatkulturhistorjái: oahppat sámi oskkoldatlaš eallima ruohttasiid ja historjjálaš ja servodatlaš dáhpáhusaid ja váikkuhusaid dálá risttalaš eallimii. Oahppi galgá beassat oahpásnuvvat ruovttoguovllu materiálalaš ja vuoiŋŋalaš kulturárbái ja oaččut vásáhusaid dain, omd. bálvvosbáikkit, dološ girkosajit ja dálá girkut sihke vuoiŋŋalaš eallimii omd. sámi searvegottiid bakte.

Risttalašvuođa ja eará máilmmi oskkoldagaide laktásit filosofalaš ja ehtalaš gažaldagat. Oahpahus gieđahallá filosofiija ja etihka, masa gullet filosofalaš jurddašanvuohki ja ehtalaš eallingažaldagat. Dan lassin morálalaš árvoválljemat ja ehtalaš ákkastallamat leat guovddážis. Dasa gullet maid miellaguottut ja áigeguovdilis ehtalaš čuolbmagažaldagat mánáid ja nuoraid eallimis, lagasservodagas ja máilmmiviidosaččat. Ovdalis namahuvvon gažaldagat gieđahallojuvvojit etihka, oskku/oskkoldaga ja eallinoainnu temáid oktavuođas.

Oahpahus addá máŋggabealat dieđu sámi oskkoldatlaš eallimis ja veahkeha ipmirdit oskkoldaga sajádaga ja mearkkašumi. Oahppi oahpistuvvo krihtalaš jurddašeapmái ja guorahallat maiddái máilmmioskkoldagaid. Oahpahusas suokkardallojuvvojit oskku ja dieđu gaskavuohta sihke oskkoldagaide mihtilmas giella, symbolihkka ja doahpagat. Oskkoldat oahpahus ráhkkanahttá oskkoldagaid ja eallinoainnuid dialogaide, mii lea jođus sihke eallinoainnuid siste ja daid gaskkas. Oahpahus movttiidahttá oahppi gudnejahttit eallima, olmmošárvvu ja dan, mii lea nubbái bassi ja man son oamasta.

Oahpahus dovddiida oskkoldaga ja eará oskkoldagaid sihke eallinoainnuid ehtalaš jurddašeami ja movttiidahttá oahppi suokkardallat ieš ehtalaš gažaldagaid. Oahpahus doarju oahppi iešdovdamusa, iežas árvvus atnima ja eallindáidduid ovdáneami olles vuođđooahpahusa áigge. Oahpahus doarju oahppi identitehta ja eandalit sápmelaš oahppi kulturidentiteahta, eallinaoinnu ja máilmmigova huksema ja árvvoštallama. Oskkoldat oahpahus doarju almmolaččat oahppi ieššaddama sihke bajásšaddama dásseárvosaš servodaga vásttolaš lahttun. Sápmelaš ohppiid oahpahusa earenoamáš ulbmilin lea doarjut oahppi sámi kulturárbbi oahppama ja lasihit ja nannet ohppiid ipmárdusa ja árvvus atnima iežas kulturárbbi mearkkašumis alccesis, servošii ja servodahkii sihke eará eamiálbmogiidda. Oahppi oahpahuvvo ipmirdit ja árvvus atnit maid eará gielaid ja kultuvrraid. Oahpahusa sisdoaluid válljemis guovddážis lea risttalašvuohta sámi guovllus.

Oahpahusas guorahallat sámiid oskkodatlaš ruohttasiid ja dan sajádaga Suoma ja Eurohpa oskkoldagaid gaskkas.

Oahppi hárjeha medialohkanmáhtus ja su oahpahuvvo árvvoštallat ja geavahit sierra gálduin boahtti dieđu ja ávkkástallat dan iešguđet muttuin.

Oahpahusas gieđahallat mánáid rivttiid ja ovttaskas oahppi vásttu iežas daguin. Hárjehallat dovdo- ja gulahallanmáhtuid ja doarjut oahppi hábmet ja ákkastallat iežas oainnuid.

Oahpahus gieđahallá máná rivttiid almmolaččat, muhto maid unnitlohkui gullevaš máná sierrarivttiid. Oahpahuvvo ovddasvástádus iežas daguin. Oahpahusas hárjehallat dovdo- ja gulahallandáidduid. Oahpahus doarju máná, go son hábme ja ákkastallá iežas oainnuid. Oahppi movttiiduvvo ustitlašvuhtii, olmmošvieruide, positiiva luohkká- ja skuvlaservoša huksemii sihke doaibmat vealaheami vuostá.

Oahpahusa ulbmilat

Ulbmiliidda laktáseaddji sisdoalut

Viiddes máhttin

T1 Oahpahit oahppi čiekŋudit oskkoldaga bassi girjjiide ja muitalusaide ja guovddáš ohppii S1 L1

T2 Oahpahit oahppi oahpásnuvvat oskkoldaga rituálaide, vieruide, bassi- ja oaffarbáikkiide, girkuide ja huksehusaide ja eará oskkoldaga guoski kulturmuittuide. S1 L1, L2

T3 veahkehit oahppi dovddiidit oskkoldatlaš giela erenoamáš sárgosiidda ja veardádusgovalašvuhtii S1, S2 L4, L5, L6

T4 Oahpahit oahppi ohcat, árvvoštallat ja ávkkástallat oskkoldaga guoski diehtogálduid ja oahppi iežas servoša dieđuid ja máhtuid

S1, S2, S3 L4, L5, L6

T5 Oahpahit oahpásnuvvat sámiid, Suoma ja Eurohpa oskkodatlaš ja eallingeahččastagaide vuođđuduvvi eallinoainnuid ruohttasiidda ja dálá áigái. Čiekŋudit eareanomážit lesdionistalaš lihkadussii Sámi guovllus. S1, S3 L1, L2

T6 Oahpahit oahpásnuvvat risttalašvuhtii, juvddalašvuhtii, islamoskui ja daid váikkuhusaide ja historjái Eurohpás.

S3 L2

T7 Movttiidahttit gudnejahttit iežas ja nuppi olbmo bassi sihke dovddiidit olmmošvieruid ja meannudeami almmolaččat ja oskkodatlaš dilálašvuođain

S1, S3 L2, L5, L6

T8 Oahpahit oskkoldaga ehtalaš oahpahusaid ja sierra oskkoldagaid oktasaš ehtalaš prinsihpaid birra

S1, S2, S3 L7

T9 Oahpahit ipmirdit olmmošrivttiid, sámi rivttiid ja eandalit ON:a Mánáid rivttiid, mas sisttisdollet árvvut ovttaskas ja searvvušlaš geahččanguovllus S2, S3 L2

T10 Oahpahit árvvoštallat válljášumiid ja suokkardallat doaimma duogážis váikkuheaddji árvvuid ehtalaš prinsihpaid ja bissovaš boahttevuođa geahččanguovllus S2, S3 L1, L3, L6

T11 Duddjot vejolašvuođaid ságastallat ehtalaš gažaldagain, ovdanbuktit jurgagiid ja dovdduid sihke hárjehallat ákkastallat iežas oainnuid S1, S2, S3 L1, L4, L6, L7

T12 Veahkehit ja doarjut oahppi hábmet ja nannet positiiva máilmmeoainnu, iešdovddu ja luohttamuša eallimii

S3 L1

7-9 Oahppoávdnasa bargu

Vuođđo-oahpahusa bajit luohkáin sápmelaš oahppi galgá beassa čiekŋudit iežas kulturárbásis ja oahpásnuvvat báikkálaš oskkoldatkulturhistorjái máŋggabealat vugiin, ovdamearkka dihte oktasašbarggus girku doaibmiiguin (iežas searvegoddi, girku sámibargu), mátkkiin historjjálaš báikkiide dahje oahpásnuvvamiin dološ mytologiijai.

Oskkoldat oahpahusa bargun lea doarjut oahppi giella- ja kulturidentitehta ja addit viiddes čuvgehusa almmolaččat oskkoldagain ja eallinoainnuin. Oahppi oahpahuvvo dovdat, ipmirdit ja gudnejahttit juohke riikkavuloža rievtti iežas gillii ja kultuvrii.

Oahpahus dovddiida oahppi oskkoldaga máŋggabealatvuhtii. Dat oahppásmahttá oskkoldat- ja eallinoaidnoárbevieruide sámiid gaskkas sihke oskkoldagaide ja geahččanguovlluide máilmmis ja eandalit eará eamiálbmogiid gaskkas. Oahppoávnnas ovddiida oskkoldaga ja eallinoainnu máŋggalohkanmáhtu. Oahpahus addá máŋggabealat dieđu oskkoldagain ja veahkeha ipmirdit ságástallama daid birra. Oahppi oahpahuvvo krihtalaš jurddašeapmái ja guorahallat oskkoldaga ja eallinoainnuid sierra geahččanguovlluid. Oahpahusas guorahallojit oskkoldaga ja dieđu gaskavuohta eandalit eamiálbmotfilosofiija vuođul sihke oskkoldagaide mihtilmas giela, symbolihka ja doahpagiid. Oskkoldatoahpahus addá ávdnasiid ja almmolaččat oskkoldagaid ja geahččanguovlluid gaskasaš dialogii daid siste ja daid gaskkas. Dat dahká vejolažžan ipmirdit sámi oskkoldatlaš eallima ovdáneami áiggiid čađa. Oahpahus movttiidahttá ohppiid gudnejahttit eallima, olmmošárvvu ja iežas ja earáid bassi áššiid.

Oahpahusas oahppi dovddiida iežas oskkoldaga ja eará oskkoldagaid ja eallinoainnuid ehtalaš jurddašeapmái ja movttiidahttá oahppi suokkardallat ieš ehtalaš gažaldagaid. Oahpahus doarju ohppiid iešdovdamuša, iežas árvvus atnima ja eallinhálddašanmáhtuid ovdáneami olles vuođđo-oahpahusa áigge. Oahpahus doarju oahppi sámi identitehta, eallinoainnu ja máilmmioainnu gárggiideami ja árvvoštallama. Oskkoldaga oahpahus doarju dan lassin oahppi šaddama báikkálaš servoša ja stuorit servodaga vásttolaš ja dásseárvosaš láhttun, gii árvvus atná iežas historjjálaš duogáža ja seammás gudnejahttá eará olbmuid duogáža ja eallinárvvuid.

Jahkeluohkáin 7-9 sápmelaš oahppit čiekŋudit eará eamiálbmogiid oskkoldagaide ja eallinoainnuide ovdamearkka dihte sirkumpolára oskkoldagat. Oahpahus guorahallá oskkoldagaid ja eandalit sámiid buohta morihanlihkadusaid servodatlaš ja oskkoldatlaš váikkuhusaid sihke friddjavuođa válljet oskkoldaga. Oskkoldatoahpahus guorahallá oskkoldaga kultuvrralaš ja servodatlaš iđan. Oahpahus čiekŋuda ja rigguda dieđu oskkoldaga ruohttasiin, gálduin, oahpas ja oahpahusain sihke váikkuhusain máilmmis.

Oahpahusas oahpásnuvvat sihke máilmmi stuora oskkoldagaide ja ii-oskkoldagaide. Oahpahusas sáhttá maid oahpahallat dovddiidit ja analyseret oskkodatlaš temáid diehtagis, dáidagis, medias ja populárakultuvrras.

Oahpahusas gieđahallojit ehtalaš jurddašeami guovddáš doahpagat sihke iežas oskkoldaga ehtalaš prinsihpat. Oahpahus váldá vuhtii vehádagaid rivttiid, almmolaččat olmmošrivttiid ja eará eamiálbmogiid oskkoldagaid ja geahččanguovlluid ehtalaš oainnuid. Oahpahusas guorahallojit olmmošlašvuhtii gullevaš eallingažaldagat ja áigeguovdilis ehtalaš váttisvuođat. Oskkoldaga oahpahus addá oahppái vuoiŋŋalaš ávdnasiid rávásnuvvanagis.

Oskkoldatoahpahusa ulbmilat jahkeluohkáin 7-9

Oahpahusa ulbmilat

Ulbmiliidda laktáseaddji sisdoalut

Viiddes máhttin, masa ulbmil laktása

T1 Oahpahit oahppi fuobmát oskkoldaga ja kultuvrra gulahallama sihke earuhit oskkoldahkii laktáseaddji máŋggabealatvuođa

S1, S3

L1

T2 Oahpahit oahppi čiekŋudit dáidduidis oskkoldagas ja dan váikkuhusain

S1

L2

T3 Oahpahit oahppi guorahallat oskkoldagaid ja eallinoainnuid sierra guovlluin máilmmis

S2

L2,L3, L6

T4 Oahpahit oahppi dovdat sierra oskkoldagaid ja eallinoainnuid dábiid ja symbolaid sihke earuhit oskkodatlaš fáttáid medias, máilmmipolitihkas

ja dáidagis

S1, S2, S3

L2,L4, L6

T5 Oahpahit oahppi fuobmát ja árvvoštallat argumentašuvdnavugiid sihke oskkoldaga ja diehtaga giela gaskkasaš erohusaid

S1, S3

L1, L2,L4,L5, L7

T6 Oahpahit oahppi suokkardallat ehtalaš jurddašeami guovddáš doahpagiid, olmmošrivttiid sihke iežas ja earáid oskkoldaga ja eallinoainnuid ehtalaš prinsihpaid

S3

L2, L7

T7 Veahkehit oahppi guorahallat oskkoldagaid ja eallinoainnuid máilmmiviidosaš mearkkášumi olbmuid válljemiid vuođuštusain ja bagadeaddjin

S1, S3

L5, L6

T8 Movttiidahttit oahppi guorahallat olmmošlašvuhtii gullevaš eallingažaldagaid, áigeguovdilis ehtalaš gažaldagaid ja iežas árvvuid gaskavuođa daidda

S1, S2, S3

L7

T9 Movttiidahttit oahppi guorahallat iežas válljejumiid ehtalaš beali ja daid váikkuhusaid buresbirgejupmái ja movttiidahttit bissovaš eallinvuohkái

S2, S3

L1, L2

T10 Roahkkasmahttit oahppi gulahallat earálágan olbmuiguin

S1, S2, S3

L6

Oskkoldaga ulbmiliidda laktáseaddji guovddáš sisdoalut jahkeluohkáin 7-9

Sisdoalut válljejuvvojit nie, ahte dat dorjot oahppoávdnasa almmolaš ulbmiliid. Sisdoaluid válljejumis ávkkástallat báikkálaš vejolašvuođaid. Sisdoaluin hápmašuvvet ollislašvuođat sierra jahkeluohkáide. Ohppiid vásáhusmáilbmi váldojuvvo vuhtii sisdoalu plánemis ja oahpahusas.

Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit risttalašvuođa oktavuođas

• oahppat ja ipmirdit mot lea gárggiidan dála sápmelaš risttalaš servodat ja oskueallin ja dovdat iežas oskkoldatkulturhistorjjá
• čilget movt Biibbal lea huksejuvvon, máhttit ohcat biibbalteavsttain čálabáikkiid ja reflekteret Biibbala ja giela ja kultuvrra oktavuođa birra
• lohkat Boares testamentta guovddáš muitalusaid patriárkkaid historjjá rájes gitta profehtaid rádjái
• lohkat Ođđa testamentta guovddáš muitalusaid Jesusa rájes Bávlosa rádjái
• muitalit risttalašvuođa historjjá guovddáš dáhpáhusaid ja olbmuid birra álgogirku rájes reformašuvnna rádjái
• muitalit sámi risttalašvuođa historjjá guovddáš dáhpáhusaid ja olbmuid birra reformašuvnna rádjái
• Háhkat dieđuid ja muitalit Sámi dálá girkoeallima birra earenoamážit Suomas sámiguovllus (omd. ortodoksa osku, morihanlihkadusat)
• ságastallat muhtin lávlla- ja sálbmateavsttaid birra ja oahpásnuvvat sámi oskkodatlaš musihkkaárbevieruide
• ságastallat risttalašvuođa, risttalaš eallindulkoma ja etihka birra deattuhettiin ipmilgova, olmmošoainnu, áigeguovdilis ehtalaš hástalusaid ja válljejuvvon risttalaš teavsttaid
• ságastallat logi báhkkoma, Áhččáminrohkosa ja apostolalaš oskkudovddastusa sisdoalu birra
• čilget risttalaš áigerehkega ja girkojagi, válddahit risttalaš allabasiid ja guovddáš rituálaid
• válddahit girkovistti ja eará risttalaš rohkosviesuid ja reflekteret daid mearkkašumi ja geavahusa birra ja atnit digitála reaidduid
• bargat ovttas iežas searvegottiin, sámi guovllu girkolaš doaimmiiguin (omd. girku sámibargu)

Dan lassin oahppi galgá oahppat ja máhttit

• stuora oskkoldagaid birra (islam, juvddalašvuohta, hinduisma)
• eará eamiálbmogiid oskkoldagain, omd. Sirkumpolára álbmogiid oskkoldagat
• filosofalaš gažaldagain
• ehtalaš gažaldagain

S1 Gaskavuohta íežas oskkoldahkii: Oahpahusa sisdoallun leat oskkoldaga ruohttasat (omd. sámi dološ osku) ja oskkoldaga vuogáiduvvan áigái, gáldut, oahppa ja oahpahus sihke symbolat, leavvan ja váikkuhus sierra guovlluin sámiid orrunguovlluin. Guovddáš sisdoallun leat sámi morihanlihkadusat, omd. lestadianisma ja dan váikkuhusat sámi servošii ja oskkoldahkii.

S2 Oskkoldagaid máilbmi: Oahpahus gieđahallá iežas oskkoldaga lassin eará eamiálbmogiid oskkoldagaid ja máilmmi váldo-oskkoldagaid vai oahppi oažžu viiddes gova oskkoldagain oassin kultuvrralaš almmolaš čuvgehusas. Guovddáš temán leat oskkoldaga ja kultuvrra gulahallan ja oskkoldagaid váikkuhusat servodagaide ja kultuvrraide. Sisdoalut galget doarjut oahppi ipmárdusa oskkoldagaid váikkuhusain.

S3 Buorre eallin: Oahpahus gieđahallá eallingažaldagaid sihke iešgovvii laktáseaddji temáid. Oahpahus gieđahallá áigeguovdilis ja servodatlaš ehtalaš gažaldagaid. Sisdoalus galget boahtit ovdan sihke iežas ja eará oskkoldagaid etihkka ja ON:a Olmmošrivttiid julggaštuš. Ovdamearkan sáhttet leat olmmošvuoigatvuođaid rihkkumat dego omd. sápmelaččaid nálledutkamušat ja dáhpáhusat Guovdageainnus 1852.

Oskkoldaga oahppanbirrasiid ja bargovugiide laktáseaddji ulbmilat jahkeluohkáin 7-9

Ulbmilin lea oahpahusas čájehit máŋggabealat oskkoldagaide ja eallinoainnuide gudnejahttima ja árvvus atnima. Vásáhuslašvuohta, doaibmavuohta ja oktagaslaš oahppan leat bargovuogit. Guovddážis leat čiekŋuteaddji gieđahallan ja doahpagiid oktasaš suokkardallan. Oskkoldaga oahpahusas geavahuvvojit oahppama ovdditeaddji diehtoteknihkalaš heivehusat na, ahte ohppiid iežaset aktiivvalašvuohta ja gulahallan deattuhuvvojit. Ságastallan lea dehálaš oassi oahpahusas. Oahpahusa sáhttet dievasmahttit guossit ja guossástallamat birrasis. Oahpahus sáhttá ordnejuvvot ovttaskas- dahje joavkobargguid bakte sihke ávdnasiid rasttilteaddji oahpahussan.

Bagadeapmi, sierranahttin ja doarjja jahkeluohkáin 7-9

Oahpahus váldá vuhtii ohppiid iešguđetlágan oskkodatlaš ja eallinoinnolaš duogážat. Oahpahus duddjo oassálastima sihke dialoga- ja gulahallama ovdditeaddji dilálašvuođaid. Oahpahus nanne oahppi oahppanmáhtuid ja -aktiivvalašvuođa. Oahpahus nanne maiddái sámi identiteahta ja kulturárbbi.

Oahppi árvvoštallan jahkeluohkáin 7-9

Árvvoštallan vuođuštuvvá bargama áicamii, ságastallamiidda sihke oahppi máŋggabealat oahppanbuktagiid guorahallamii. Buktaga sisdoalu lassin árvvoštallojit oahppanproseassa ja barggu sierra muttut. Árvvoštallan lea máŋggabealat ja oahppái addon máhcahat geahččala bagadallat ja movttiidahttit. Oahppis lea riekti oažžut dieđu oahppama ovdáneamis ásahuvvon ulbmiliid ektui. Ohppiid iešárvvoštallan ja earáid árvvoštallan geavahuvvojit oahppama veahkkin.

Loahppaárvvoštallan dahkko dan jahkeluohkás, go oahppoávnnas nohká buohkaide oktasaš oahppoávnnasin. Loahppaárvvoštallan meroštallá, mot oahppi lea oahppama loahpas joksan oskkoldaga oahppomeari ulbmiliid. Loahppaárvvoštallan šaddá go veardiduvvo oahppi oahppandássi stáhta loahpaárvvoštallama kriteraidde. Oahppoávdnasis oahppan dáhpáhuvvá oktavuođas jurddašanmáhtu ovdáneamiin.

Oahppi oažžu árvosáni gávcci (8), jus son čájeha gaskamearalaččat kritera mearrideaddji máhttima.

Loahppaárvvoštallama kritera árvosátnái 8

T1 Oahpahit oahppi áicat oskkoldaga ja kultuvrra gulahallama sihke dovddiidit oskkoldagaid máŋggabealatvuohta

S1,S2

Oskkoldagaid mearkkašumiid hábmen kultuvrras ja servodagas/birrasis

Oahppi dovddiida ja máhttá nammadit oskkoldahkii laktáseaddji sárgosiid iežas kultuvrras, oskkoldatkulturhistorjjá dáhpahusat

T2 Oahpahit oahppi čiekŋudit dáidduid oskkoldagas ja dan váikkuhusain

S1

Oskkoldaga guoski dieđu hálddašeapmi

Oahppi máhttá govvidit risttalašvuođa šaddanhistorjjá ja váikkuhusaid ovttaskas olbmo, servoša ja servodaga oktavuođas. Oahppi dovdá biibbala ja eará oskkoldaga vuođđooahpa ja máhttá máinnašit deháleamos gálduid.

T3 Oahpahit oahppi čiekŋudit oskkoldagaide ja eallinoainnuide eandalit sámiid ja muhtun eamiálbmogiid buohta muhto maiddái máilmmi váldooskkoldagaid buohta.

S2

Máilmmioskkoldagaid ja sierra oainnuid dovdan

Oahppi čájeha iežas máhttit vuođđodieđuid máilmmi váldooskkoldagaid birra. Son máhttá govahallat oskkoldagaid máŋggahámátvuođa.

T4 Oahpahit oahppi dovdat sierra oskkoldagaid dábiid ja symbolaid sihke dovddiidit oskkodatlaš ávdnasiid medias, máilmmipolitihkas, dáidagis ja kultuvrras.

S1-S3

Oskkoldaga ja kultuvrra lohkanmáhttu

Oahppi máhttá nammadit sierra oskkoldatárbevieruid dábiid ja symbolaid. Son máhttá addit oskkoldahkii laktáseaddji ovdamearkkaid ovdamearkka dihte kultuvrras, medias ja dáidagis ja almmolaččat olbmo árgabeaivvi eallimis ja birrasis, gos son eallá.

T5 oahpahit oahppi áicat ja árvvoštallat sierra argumentašuvdnavugiid sihke oskkoldaga ja dieđagiela gaskasaš erohusaid.

S1, S3

Jurddašeami ja gulahallama dáiddut

T6 oahpahit oahppi čiekŋudit ehtalaš jurddašeami guovddáš doahpagiidda, olmmošrivttiide sihke iežas ja earáid oskkoldaga ja oainnuid ehtalaš prinsihpaide.

S3

Etihka guoski diehtu ja olmmošriekteetihkka

Oahppi dovdá ja máhttá namuhit etihka guovddáš doahpagiid. Oahppi máhttá namuhit deháleamoš olmmošriektesoahpamušaid almmolaččat ja eandalit eamiálbmot geahččastagas ja muitalit dain sisdoalus. Oahppi dovdá iežas oskkoldaga ja earáid oskkoldagaid ja oainnuid ehtalaš prinsihpaid.

T7 veahkeha oahppi suokkardallat oskkoldagaid ja oainnuid máimmiviidosaš mearkkašumi olbmuid válljemiid vuođušteaddjin ja stivrejeaddjin.

S1, S3

Oskkoldagaid ja oainnuid mearkkašupmi máilmmiviidosaččat

Oahppi máhttá govvidit ja árvvoštallat oskkoldagaid ja oainnuid máilmmiviidosaš mearkkašumi olbuid válljemiid ja stivrejeaddjin.

T8 Movttiidahttit oahppi guorahallat olmmošlašvuhtii laktáseaddji eallingažaldagaid, áigeguovdilis gažaldagaid ja iežas árvvuid gaskavuođa daidda.

S2, S3

Ehtalaš jurddašeapmi

Oahppi suokkardallá olmmošvuhtii gulli eallingažaldagaid ja máhttá muitalit áigeguovdilis ehtalaš gažaldagaid birra.

T9 movttiidahttit oahppi dutkat iežas válljemiid ehtalaš oliid ja daid váikkuhusaid buresbirgejupmái ja movttiidahttit bissovaš eallinvuohkái.

T10 roahkkasmahttit oahppi gulahallat sierralágan olbmuiguin ja oahppat árvvus atnit sin oainnuid.

S1-S3

Ii váikkut árvosáni hápmašuvvamii. Oahppi árvvoštallá iežas vásáhusaid oassin iešarvvoštallamis.

Oskkoldaga sierra oahppomearit jahkeluohkáin 7-9

Vuođđo-oahpahusa 11§:a mielde vuođđo-oahpahusa oahppoávnnasin lea oskkoldat dahje eallinoaidnu. Oskkoldat oahpahuvvo seamma lága 13§:a mielde oahppi oskkoldaga mielde sierra oahppomeriid mielde. Sápmelaš ohppiid oahpahusas earenoamáš ulbmilin lea doarjut ohppiid bajásšaddama giellaseaset, kultuvrrasaset ja servošasaset. Sámi oahpahus gieđahallá risttalašvuođa sisdoalu, mat dárkileappot bohtet ovdan sisdoaluin.

Eanodaga ja Ohcejoga sámiguovlluid oktasaš plána gieđahallá buot sámiide oktasaš sisdoaluid. Báikkálaš oahppoplána gieđahallá oskkoldaga iešguđet guvlui mihtilmas sárgosiid, historjjá ja kultuvrra vuođul. Oahpahusas deattuhuvvojit báikkálaš ja servoša máhttu, diehtu ja ipmárdus oskkodatlaš eallimis. Dárkilit sisdoaluid sáhttá mearridit oahpahusa ordnejeaddji.

Vuođđo-oahpahusa oahppoplána vuođuštusat

S1 Gaskavuohta iežas oskkoldahkii: Sámegielat oahpahusas guorahallojuvvojit áigodagat ja dáhpáhusat ovdal risttalašvuođa leavvama sámiid gaskii ja dološ oskku sajádaga kulturhistorjjálaččat. Oahpahus guorahallá sámiid gaskavuođa risttalaš oskku ja dološ oskku gaskkas. Oahpahusa sisdoaluid válljemis guovddážis lea risttalašoskku riegádeapmi ja Biibbala riegádanhistorjá, oahppa ja juohkáseapmi girkogottiide sihke risttalašvuohta sámi guovllus ja morihanlihkadusaid váikkuheapmi.

S2 Oskkoldagaid máilbmi: Oahpahus guorahallá stuora máilmmioskkoldagaid leavvama, vuođđooahpa ja kultuvrralaš váikkuhusaid iešguđet guovllus máilmmis. Sámioahpahusas sáhttá vejolašvuođaid mielde dutkat eará eamiálbmogiid oskkoldagaid. Dan lassin oahpahus gieđahallá oskkoldatlaš lihkadusaid ja ii-oskkoldatlašvuođa eallinoaidnun. Sisdoaluid válljemis sáhttá dutkat oskku ja diehtaga oktavuođa, oskkoldatlaš ja dieđalaš giela euruheami, oskkoldatkritihka sihke oskkoldagaid váikkuheami kultuvrra oassesurggiin dego medias, politihkas, populárakultuvrras, dáidagis ja dábiid guoski kultuvrras. Čiekŋuduvvo ipmirdit ekumeniija sihke oskkoldagaid ja eallinoainnuid gaskasaš ságastallama, mat leat oassin oskkoldagaid gaskasaš doaimmas ja máilmmiráfis.

S3 Buorre eallin: Oahpahusas guovddážis lea etihka vuođđodoahpagiid dovdan ja ipmirdeapmi. Guorahallojit dárkileappot risttalašosku ja eará oskkoldagaid ehtalaš oahppa ja sierra risttalaš girkuid ehtalaš oahppa sihke Biibbala ja etihka gaskavuođa. Sámegielat oahpahusas earenoamáš deaddu lea sámi eallinoainnus ja filosofiijas.

Dan lassin oahpásnuvvat ON:a almmolaš olmmošrivttiid julggaštusaide ja olmmošriekteetihkkii. Oahpahusa sisdoallun sáhttet leat áigeguovdilis ovdamearkkat eallingažaldagain, sápmelaš- ja suopmelaš servodagas, globála ovddasvástádus sihke birrasii ja ealliide laktáseaddji ehtalaš gažaldagat. Medias ja servodatlaš ságastallamiin sáhttá váldit áigeguovdilis ovdamearkkaid oahpahussii. Guorahallojit iežas ehtalaš válljejumit ja daid váikkuhusat iežas ja earáid buresveadjimii.