GIELDDA NUBBI RUOVTTUGIELA Ruoŧa oahppaplána (6. luohkká)

RUOŦAGIELLLA, B1-OAHPPAMEARRI JAHKELUOHKÁS 6

Guđát luohká ruoŧagiela oahpahusas deattohuvvet gulahallan ja oahppiguovdilvuohta. Oahppiid juohkebeaivválaš eallimii laktáseaddji ja sin beroštumi čuozáhagaid mielde válljejuvvon sátnevuorkká ja iešguđetlágan ráhkadagaid lassánettiin ovddežis oahppiid movttiidahttit geavahit giela roahkkadit sihke oahppadiimmuin ahte astoáigge. Sidjiide fállat maiddái vejolašvuođaid geavahit giela autenttalaš dilálašvuođain ja birrasiin ovdamearkka dihte diehto- ja gulahallanteknologiija bokte dahje vuostá váldimiin ruoŧagielat gussiid. Okta guovddáš mihttomeriin lea, ahte oahppi movttáska ruoŧagiela studeremis ja oažžu dasa buorre álggu.

Oahppiid bagadit maiddái árvvusatnit gielalaš ja kultuvrralaš máŋggaláganvuođa nu iežas lagašbirrasis, mas máŋggagielatvuohta- ja kulturvuohta leat nannosit mielde, go viidábutge ja áddet eandaliige ruoŧagiela sajádaga ja máhtu mearkkašumi sierra guovlluin Suomas ja eará Davviriikkain. Oahpahusas váldit vuhtii Norgga lagašvuođa ja áiccalmahttit ruoŧa- ja dárogielaid ovttaláganvuođaid ja earuhusaid. Oahppiid movttiidahttit iskkadit gulahallama norgalaččaiguin ruoŧagillii.

Oahpahusas geavahit jahkeluohkáide 3-6 dahkkojuvvon ruoŧagiela B1-oahppameari mihttomeriid ja sisdoaluid, oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji mihttomeriid sihke bagadeapmái, sierranahttimii, doarjagii ja árvvoštallamii ráhkaduvvon rávvagiid ja kriteraid.

Oahpahusa ulbmilat	Ulbmiliidda laktáseaddji riikkadási sisdoalut	Ulmiliidda laktáseaddji báikkálaš sisdoalut	Viiddis máhttin
Bajásšaddan kultuvrralaš máŋggabealavuhtii ja gielladiđolašvuhtii
T1 veahkeha oahppi lađastallat iežas áddejumi máhttán gielaid gaskavuođas	S1	BS1	L1, L2, L4
T2 oahpásmuhttá oahppi suoma ja ruoŧa sajádahkii riikkagiellan sihke ruoŧagiela váikkuhusa suomagillii	S1		L2
Gielaidlohkandáiddut
T3 bagadallat oahppi hárjehallat gulahallamii guoski dáidduidis gierdavaš lohkanatmosfearas ja maiddái diehto- ja gulahallanteknologiija geavahemiin sihke váldit ovddasvástadusa iežas lohkamis ja árvvoštallat dáidduidis	S2		L1, L5, L3
T4 roahkasmahttit oahppi oaidnit ruoŧa dáiddu dehalaš oassin eallinagi oahppama ja iežas giellaresurssaid lasiheami ja arvvosmahttit ruoŧagielat oahppanbirrasiid gávdnamii ja ávkkástallamii maiddái skuvlla olggobealde	S2	BS2	L3, L5
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu doaibmat vuorrováikkuhusas
T5 bagadallat oahppi hárjehallat iešguđetlágan, erenoamážit njálmmálaš gulahallandiliid	S3	BS3	L4
T6 roahkasmahttit oahppi atnit sáni ollái fidnema dihte maŋggalágan, maiddái ii-gielalaš vugiid ja bivdit dárbbu mielde geardduheami ja hihtudeami	S3		L4
T7 bagadallat oahppi hárjehallat iešguđetlágan buorremenolašvuođa dajaldagaid	S3	BS3	L4
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu dulkot teavsttaid
T8 roahkasmahttit oahppi váldit čielgasa dilleoktavuođa mielde álkidit ávaštahtti ja ahkedássái heivvolaš hállamis dahje čállojuvvon teavsttas	S3	BS3	L4
Ovdáneaddji gielladáidu, daidu buvttadit teavsttaid
T9 fállat oahppái valjis dilálašvuođaid hárjehallat ahkedássái heivvolaš hui smávva hállan ja čállin diliid	S3	BS3	L4

Guovddáš riikkaviidosaš (S1-S3) ja báikkálaš (BS1-BS3) sisdoalut

S1 Bajásšaddan kultuvrralaš máŋggabealatvuhtii ja gielladiđolašvuhtii: Geahčadat ja veardádallat
ruoŧagiela ja ovddežis oahpes gielaid dehalamos ovttaláganvuođaid ja erohusaid.

BS1 Váldit vuhtii dárogiela sajádaga Ohcejoga gielddas ja dan lagašguovlluin ja veardádallat ruoŧa- ja dárogiela gaskaneaset.

S2 Gielalohkandáiddut: Ásahat mihttomeriid ja plánet doaimma ovttas. Guorahallat,
gos ruoŧagiela dáiddu dárbbašat ja gos dan sáhttá geavahit. Oahpahallat fuobmát, man láhkai ruoŧagiella oidno iešguđetlágan árgga oktavuođain.

BS2 Oahpahallat fuobmát maiddái, man láhkai dárogiella oidno iešguđetlágan árgga oktavuođain ja váldit vuhtii dáro-ja ruoŧagiela gaskasaš oktavuođa. Guorahallat, sáhttágo ruoŧagilli kommunikeret dážaiguin.

S3 Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu doaibmat vuorrováikkuhusas, dáidu dulkot teavsttaid, dáidu buvttadit
teavsttaid: Sániid ja ráhkadusaid oahpahallat máŋggalágan fáddábireid oktavuođas, dego mun
ieš, mu bearaš, skuvla, áiggeájit ja asttuáiggi geavaheapmi. Lassin válljet ovttas berostahtti
giellageavaheami fáddábireid. Oahpahallat ruoŧagiela dehalamos suomagielas spiehkkaseaddji fonehtalaš mearkkaid ja daid lunddolaš jietnadeami. Hárjehallat iešguđetlágan vuorrováikkuhusdiliid.

BS3 Oahpahallat Sápmái ja matkošteapmai/turismii sihke boazodollui guoskevaš dábálaš sániid ja vuorrováikkuhusdiliid. Vuorrováikkuhusdiliin oahpahallat lassin goitotge dearvvaheami, iežas birra muitaleami, ságáid muitaleami, geainnu rávvema ja ostosiid dahkama. Ráhkadusain oahpahallat goitotge persovdnapronomenaid, preesens, en- ja ett-sohka, ovttaidlohku ja máŋggaidlohku, adjektiivva golbma hámi sihke den ja det. Veardádallat sániid, ráhkadusaid ja vuorrováikkuhusdiliid soames veardde dárogiela vástiedeaddji dáhpáhusaide.

Ruoŧagiela B1-oahppameari oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji mihttomearit jahkeluohkáin 3-6

Mihttomearrin lea, ahte gielageavaheapmi livččii nu áššálaš, lunddolaš ja oahppiide mearkkašahtti go vejolaš. Barggildeamis deattohuvvá bárra- ja uhcajoavkobargu sihke ovttas oahppan iešguđetlágan oahppanbirrasiin. Máŋggagielat- ja giellabajásgeassima mihttomeriid ollašuhttin gáibida oahpaheaddjiid ovttasbarggu. Stoahkama, lávluma, speallama ja drámá vehkiin oahppit ožžot vejolašvuođa iskkadit viidu gielladáidduset ja gieđahallat maiddái jurddašanvugiid. Oahpahusas geavahit máŋggabealagit sierra oahppanbirrasiid, gulahallankanálaid ja -bargoneavvuid. Bagadit oahppiid aktiivvalaš doaibmivuhtii ja iehčanas ovddasvástádusa váldimii iežas oahppamis Eurohpálaš giellalávkka dahje seammasullasaš bargoneavvuid vehkiin. Oahppit oahpásmuvvet biras servoša máŋggagielatvuhtii ja -kulturvuhtii ruovttuálbmogiidgaskasašvuođain. Sidjiide fállat maiddái vejolašvuođaid hárjehallat álbmogiidgaskasaš oktavuođadoallama omd. ustitvuođaskuvllain. Ruoŧagiela geavahit álo go dat lea vejolaš.

Bagadallan, sierranahttin ja doarjja vieris giela B1-oahppamearis jahkeluohkáin 3-6

Oahppiid bagadit geavahit gielladáidduset roahkkadit. Valjis gulahallamii guoski hárjehallan doarju oahppiid gielladáiddu ovdáneami. Oahppiid movttiidahttit studeret maiddái eará gielaid maid skuvla fállá. Oahppiide, geain lea gielaide laktáseaddji oahppanváttisvuođat, fállat doarjaga. Oahpahus plánejuvvo nu, ahte dat fállá hástalusaid maiddái earáid jođáneabbot ovdáneaddji dahje ruoŧagiela ovddežis máhtti oahppiide.

Oahppi oahppama árvvoštallan ruoŧagiela B1-oahppamearis jahkeluohkáin 3-6

Árvvoštallan ja máhcahat leat luonddus dáfus oahppama rávvejeaddji ja máŋggabealagit maiddái njálmmálaš gulahallamii movttiidahtti ja addá oahppiide vejolašvuođa deattuhit alcces lunddolaš olggosbuktinvugiid. Máŋggabealat árvvoštallan fállá vejolašvuođaid čájehit máhtus maiddái oahppiide, geain lea gillii laktáseaddji oahppanváttisvuođat dahje geain lea muđuid gielalaččat earálágan vuolggasajit. Árvvoštallamis bargoneavvun sáhttit geavahit ovdamearkka dihte Eurohpálaš giellalávkka.

Ruoŧagiela sánálaš árvvoštallama dahje árvosáni attedettiin oahpaheaddji árvvoštallá oahppiid máhtu báikkálaš oahppaplánas ásahuvvon mihttomeriid ektui. Meroštaladettiin máhtu dási 6. jahkeluohká lohkanbadjeduođaštusa várás oahpaheaddji atná ruoŧagiela B1-oahppameari riikkaviidosaš árvvoštallankriteraid. Oahpuin ovdáneami dáfus lea guovddážis, ahte oahppama árvvoštallat máŋggain sierra vugiin maiddái ieš- ja veardásašárvvoštallama vugiin ja ahte árvvoštallan čuohcá buot árvvoštallama vuloš mihttomeriide. Árvvoštallamis váldit vuhtii buot gielladáiddu oassesuorggit. Daid árvvoštallan vuođđuduvvá Eurohpálaš refereansarápmii ja dan vuođul dahkkojuvvon suopmelaš heivehussii.

Ruoŧagiela B1-oahppameari árvvoštallankriterat 6. jahkeluohká lohppii buorre máhtu govvideaddji sánálaš árvvoštallama/árvosáni gávcci várás

Oahpahusa mihttomearri	Sisdoallo-suorggit	Árvvoštallama čuozáhagat oahppaávdnasis	Buorre/árvosáni gávcci máhttu
Šaddan kultuvrralaš máŋggaláganvuhtii ja gielladiđolašvuhtii
T1 Veahkehit oahppi analyseret oainnus buot gielaid maid son máhttá, gaskasaš oktavuođas	S1	Gielaid gaskasaš oktavuođaid hámuheapmi	Oahppi máhttá govvidit, maidda giellabearrašiidda gullet dat gielat maid son máhttá ja studere.
T2 oahpásmahttit oahppi suoma- ja ruoŧagielaid sajádagaide riikkagiellan sihke ruoŧagiela váikkuhussii suomagillii.	S1	Ruoŧagiela sajádaga ja mearkkašumi dovdan Suomas	Oahppi máhttá namuhit sivaid, maid dihte Suomas geavahit ruoŧagiela ja máinnašit ruoŧagielas suomagillii luoikašuvvan sániid
Gielastuderendáiddut
T3 bagadit oahppi hárjehit gulahallamii guoski dáidduidis gierdavaš studerenvuoiŋŋas ja maiddái diehto- ja gulahallanteknologiija geavahemiin sihke váldimiin ovddasvástádusa iežas studeremis ja árvvoštallat iežas máhtus.	S2	Doaibma studerendilálašvuođain	Oahppi hárjeha ruoŧagiela dáidduidis joavkkus maiddái diehto- ja gulahallanteknologiija geavahemiin, fuolaha iežas leavssuin sihke oassálastá joavkku barggildeapmái positiivvalaččat. Oahppi máhttá árvvoštallat ruoŧagiela dáiddus ovdáneami oalle realisttalaččat.
T4 movttiidahttit oahppi oaidnit ruoŧagiela dáiddu deaŧalaš oassin eallinagi oahppama ja iežas giellaresurssaid lasiheami ja roahkasmahttit ruoŧagielat oahppanbirrasiid gávdnamii ja ávkin atnimii maiddái skuvlla olggobealde	S2	Ruoŧagiela geavahanguovlluid ja -vejolašvuođaid earuheapmi iežas eallimis	Oahppi máhttá máinnašit muhtin ruoŧagiela geavahanguovlluid- ja vejolašvuođaid
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu doaibmat vuorrováikkuhusas			Dáidodássi: A1.2
T5 bagadit oahppi hárjehallat iešguđetlágan, earenoamážit njálmmálaš gulahallandilálašvuođaid	S3	Vuorrováikkuhus iešguđetlágan dilálašvuođain	Oahppi birge soaittáhagas dábáleamos jeavddalaš, rutiidnalágan gulahallandilálaš-vuođain dorjemiin velá eanáš gulahallanguoibmái.
T6 movttiidahttit oahppi geavahit máŋggalágan vugiid sáni mearrái oažžuma dihte, maiddái ii-gielalaš vugiid ja bivdit dárbbu mielde geardduheami ja hihtudeami	S3	Gulahallanstrategiijaid geavaheapmi	Oahppi váldá vuođđun gulahallamisttis buot dábáleamos sániid ja dajaldagaid. Oahppi dárbbaša ollu veahkkeneavvuid ja máhttá bivdit geardduheami ja hihtudeami.
T7 bagadit oahppi hárjehallat iešguđetlágan ustitlaš olggosbuktimiid	S3	Gulahallama kultuvrralaš heivvolašvuohta	Oahppi máhttá geavahit moanaid buot dábáleamos gillii mihtilmas ustitlašvuođa čájeheaddji dajaldagaid rutiidnalágan sosiálalaš kontávttain.
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu dulkot teavsttaid			Dáidodássi A1.2
T8 movttiidahttit oahppi váldit dilleoktavuođa mielde álkidit ávaštahtti ja ahkedássái heivvolaš hállamis dahje čállojuvvon teavsttas	S3	Teavsttaid dulkondáiddut	Oahppi ádde hárjehallon, oahpes sániid ja dajaldagaid sisttisdoalli moatte sáni guhkkosaš čállojuvvon teavstta ja hiđis hállama. Oahppi earuha teavsttas oktonas dieđuid.
Ovdáneaddji gielladáidu, dáidu buvttadit teavsttaid			Dáidodássi A1.1
T9 fállat oahppái valjis dilálašvuođaid hárjehallat ahkedássái heivvolaš hui smávva hállama ja čállima	S3	Teavsttaid buvttadandáiddut	Oahppi máhttá ovdanbuktit iežas hállamis hui gáržžet hárjehallon sániid ja oahpahallon fástadajaldagaid geavahemiin. Oahppi jietnada muhtin hárjehallon dajaldagaid áddehahttiláhkái. Oahppi máhttá čállit muhtin sierra sániid ja dajaldagaid.

Oppalaččat

Vieris giela dahkamuš

Giella lea oahppama ja jurddašeami eaktu. Giella lea mielde buot skuvlla doaimmas, ja juohke oahpaheaddji lea giela oahpaheaddji. Gielaid studeren ovddida jurddašandáidduid ovdáneami. Dat addá materiála máŋggagielat ja -kultuvrralaš identitehta šaddamii ja árvvus atnimii. Sátnevuorkká ja ráhkadagaid lassánettiin maiddái vuorrováikkuhus- ja dieđuskáhppondáiddut ovdánit. Gielaid studeremis lea valjis sadji illui, leaikkalašvuhtii ja luovvannávccalašvuhtii.

Gielaid oahpahus lea oassi giellabajásgeassima ja bagadeapmi gielladiđolašvuhtii. Rávkat oahppiin beroštumi skuvlaservoša ja biras máilmmi gielalaš ja kultuvrralaš máŋggaláganvuhtii ja sii roahkasmahttojit gulahallat autenttalaš birrasiin. Skuvllas láidestit atnit árvvus sierra gielaid, daid hálliid ja iešguđetlágan kultuvrraid. Sohkabeliid dásseárvvu giellaválljejumiin ja gielaid studeremis nannet sierralágan oahppiid beroštahtti giellaválljendieđihemiin, movttiidahttimiin oahppiid dahkat duođaid iežas geasuheaddji válljemiid fuolatkeahttá sohkabealis, gieđahallamiin oahpahusas máŋggabealagit iešguđetlágan fáttáid sihke geavahemiin molsašuddi ja doaimmalaš bargovugiid.

Gielaid studeren gárvvista oahppiid plánavuloš ja luovvannávccalaš barggildeapmái sierralágan čoahkkádusas. Oahppiide ja oahppijoavkkuide láhčit vejolašvuođaid fierbmáduvvamii ja oktavuođadoallamii olbmuiguin maiddái birra máilmmi. Diehto- ja gulahallanteknologiija fállá ovtta lunddolaš vejolašvuođa ollašuhttit giellaoahpahusa autenttalaš dilálašvuođain ja oahppiid gulahallandárbbuin. Oahpahus addá maiddái gárvvisvuođaid oasálašvuhtii ja aktiivvalaš váikkuheapmái álbmogiidgaskasaš máilmmis.

Oahpahus nanne oahppiid luohttámuša iežas návccaide oahppat gielaid ja geavahit daid roahkkadit. Oahppiide addit vejolašvuođa ovdánit persovnnalaččat ja oažžut dárbbu mielde doarjaga oahppamii. Oahpahus ordnejuvvo nu, ahte maiddái earáid jođáneabbot ovdáneaddji dahje ovddežis giela máhtti oahppit sáhttet ovdánit.

Gielaid oahpahusas ovddidit máŋggalohkandáiddu ja gieđahallat sierralágan teavsttaid. Teavsttaid válljedettiin váldit vuhtii mánáid ja nuoraid iešguđetlágan beroštumi čuozáhagat. Oahpahusas ráhkadit šaldiid maiddái sierra gielaid gaskii ja oahppiid astoáigge gielageavaheapmái. Oahppiid bagadit ohcat dieđu gielaiguin maid sii máhttet.

Nuppi ruovttueatnama giela dahkamuš

Giella lea oahppama ja jurddašeami eaktu. Giella lea mielde buot skuvlla doaimmas, ja juohke oahpaheaddji lea giela oahpaheaddji. Gielaid studeren ovddida jurddašandáidduid ovdáneami. Dat addá materiála máŋggagielat ja -kultuvrralaš identitehta šaddamii ja árvvus atnimii. Sátnevuorkká ja ráhkadagaid lassánettiin maiddái vuorrováikkuhus- ja dieđuskáhppondáiddut ovdánit. Gielaid studeremis lea valjis sadji illui, leaikkalašvuhtii ja luovvannávccalašvuhtii.

Nuppi ruovttueatnama giela oahpahus lea oassi giellabajásgeassima ja bagadeapmi gielladiđolašvuhtii. Rávkat oahppiin beroštumi skuvlaservoša ja biras máilmmi gielalaš ja kultuvrralaš máŋggaláganvuhtii ja sii roahkasmahttojit gulahallat autenttalaš giellabirrasiin. Skuvllas láidestit atnit árvvus sierra gielaid, daid hálliid ja iešguđetlágan kultuvrraid. Sohkabeliid dásseárvvu giellaválljejumiin ja gielaid studeremis nannet sierralágan oahppiid beroštahtti giellaválljendieđihemiin, movttiidahttimiin oahppiid dahkat duođaid iežas geasuheaddji válljemiid fuolatkeahttá sohkabealis, gieđahallamiin oahpahusas máŋggabealagit iešguđetlágan fáttáid sihke geavahemiin molsašuddi ja doaimmalaš bargovugiid.

Nuppi ruovttueatnama giela studeren gárvvista oahppiid plánavuloš ja luovvannávccalaš barggildeapmái sierralágan čoahkkádusas. Oahppiide ja oahppijoavkkuide láhčit vejolašvuođaid fierbmáduvvamii ja oktavuođadoallamii olbmuiguin maiddái birra Davviriikkaid. Diehto- ja gulahallanteknologiija fállá ovtta lunddolaš vejolašvuođa ollašuhttit giellaoahpahusa autenttalaš dilálašvuođain ja oahppiid gulahallandárbbuin. Oahpahus addá maiddái gárvvisvuođaid oasálašvuhtii ja aktiivvalaš váikkuheapmái.

Oahpahus nanne oahppiid luohttámuša iežas návccaide oahppat gielaid ja geavahit daid roahkkadit. Oahppiide addit vejolašvuođa ovdánit persovnnalaččat ja oažžut dárbbu mielde doarjaga oahppamii. Oahpahus ordnejuvvo nu, ahte maiddái earáid jođáneabbot ovdáneaddji dahje ovddežis giela máhtti oahppit sáhttet ovdánit.

Gielaid oahpahusas ovddidit máŋggalohkandáiddu ja gieđahallat sierralágan teavsttaid. Teavsttaid válljedettiin váldit vuhtii mánáid ja nuoraid iešguđetlágan beroštumi čuozáhagat. Oahpahusas ráhkadit šaldiid maiddái sierra gielaid gaskii ja oahppiid astoáigge gielageavaheapmái. Oahppiid bagadit ohcat dieđu gielaiguin maid sii máhttet.