LIHKADEAPMI

Oahppaávdnasa dahkamuš

Lihkadeami oahpahusa dahkamuššan leat váikkuhit oahppiid buresvedjui doarjumiin fysalaš, sosiálalaš ja psyhkalaš doaibmanávcca sihke positiivva jurddašeami iežas goruda birra. Oahppaávdnasis deaŧalaš lea oktagas lihkadandiimmuide laktáseaddji positiivvalaš vásihusat ja lihkadeaddji eallinvuogi doarjun. Oahppadiimmuin deattohuvvet rumašlašvuohta, fysalaš aktiivvalašvuohta ja ovttas barggildeapmi. Lihkademiin ovddidit ovttaveardásašvuođa, dásseárvvu ja searvvušlašvuođa sihke doarjut kultuvrralaš máŋggaláganvuođa. Oahpahus lea dorvvolaš, ja dat vuođđuduvvá sierra jahkeáiggiid ja báikkálaš diliid fállan vejolašvuođaide. Lihkadeamis atnit ávkin skuvlla birrasa, lagašlihkadanbáikkiid ja luonddu máŋggabealagit. Oahppiid bagadit ja čatnašuhttit dorvvolaš ja ehtalaččat bistevaš doaibmamii ja oahppanvuigŋii.

Lihkadeamis oahppit šaddet lihkadit ja lihkademiin. Lihkadeapmái šaddama oassedahkkit leat oahppiid ahke- ja ovdánupmedási mielde fysalaččat aktiivvalaš doaibman, motoralaš vuođđodáidduid oahppan ja fysalaš iešvuođaid hárjehallan. Oahppit ožžot dieđuid ja dáidduid iešguđetlágan lihkadandilálašvuođain doaibmamii. Lihkademiin šaddamii gullá nuppiid gudnejahtti vuorrováikkuhus, vásttolašvuođa, sitkadis iežas ovddideapmi, dovdduid earuheapmi ja reguleren sihke positiiva mun-áddejumi ovdáneapmi. Lihkadan fállá vejolašvuođaid illui, rumašlaš olggosbuktimii, oasálašvuhtii, sosiálalašvuhtii, lotkkodeapmái, stoahkanlágan gilvaleapmái ja rahčamii sihke earáid veahkeheapmái. Lihkadeamis oahppi oažžu gárvvisvuođaid iežas dearvvašvuođas ovddideapmái.

”Lihkadit ovttas doaibmamiin ja dáidduid hárjehallamiin”

Jahkeluohkáin 3-6 oahpahusa váldodeaddu lea motoralaš vuođđodáidduid stáđásmahttimis ja máŋggabealágahttimis sihke sosiálalaš dáidduid nannemis. Máŋggabealat ja vuorrováikkuhuslaš oahpahus doarju dáidduid oahppama, oahppiid buresveaju, šaddama iehčanasvuhtii ja oasálašvuhtii sihke láhčá gárvvisvuođaid lihkadeaddji eallinvuohkái. Oahppit oassálastet ovdánanmuttus mielde doaimma plánemii ja vásttolaš ollašuhttimii.

Lihkadeami oahpahusa mihttomearit jahkeluohkáin 3-6

Oahpahusa mihttomearit	Mihttomeriide laktáseaddji sisdoallosuorggit	Viiddes máhttu
Fysalaš doaibmanákca
T1 movttiidahttit oahppiid fysalaš aktiivvalašvuhtii, iskkadit sierralágan lihkadanbarggildemiid ja hárjehallat buoremus lági mielde geahččalemiin.	S1	L1, L3
T2 bagadit oahppi hárjánahttit áicomotoralaš dáidduidis nuppiin sániin áiccadit iežas ja birrasis áiccuiguin sihke dahkat lihkadandilálašvuođaide heivvolaš čovdosiid.	S1	L1, L3, L4
T3 bagadit oahppi sihke nannet dássedeaddo- ja lihkadandáidduidis ahte heivehit daid máŋggabealagit sierralágan oahppanbirrasiin, sierra jahkeáiggiin sihke sierra dilálašvuođain.	S1	L3
T4 bagadit oahppi sihke nannet ahte heivehit bargoneavvuid gieđahallandáidduidis máŋggabealagit sierralágan oahppanbirrasiin geavahemiin iešguđetlágan bargoneavvuid sierra jahkeáiggiin sierralágan dilálašvuođain.	S1	L3
T5 movttiidahttit ja bagadit oahppi árvvoštallat, doalahit ja ovddidit fysalaš iešvuođaidis: fallodaga, lihkadannávcca, sávrivuođa ja fámu.	S1	L3
T6 oahpahit vuodjandáiddu, vai oahppi sáhttá lihkadit čázis ja gádjut iežas čázis.	S1	L3
T7 bagadit oahppi dorvvolaš ja áššálaš doaibmamii lihkadandiimmuid áigge.	S1	L3, L6, L7
Sosiálalaš doaibmanákca
T8 bagadit oahppi barggildit buohkaiguin sihke muddet doaimmas ja dovdduolggosbuktimis lihkadandilálašvuođain váldimiin earáid vuhtii.	S2	L2, L3, L6, L7
T9 bagadit oahppi doaibmat vuoiggalaš spealu prinsihpain sihke váldit ovddasvástádusa oktasaš oahppandilálašvuođain.	S2	L2, L6, L7
Psyhkalaš doaibmanákca
T10 movttiidahttit oahppi váldit ovddasvástádusa iežas doaimmas ja nannet iehčanas barggildeami dáidduid.	S3	L1, L2, L3
T11 fuolahit das, ahte oahppit ožžot doarvái positiivva vásihusaid iežas goruda, dohkálašvuođa ja searvvušlašvuođa birra.	S3	L1, L2

Lihkadeami mihttomeriide laktáseaddji guovddáš sisdoallosuorggit jahkeluohkáin 3-6

S1 Fysalaš doaibmanákca: Oahpahusa sisdollui gullet valjis fysalaččat aktiivvalaš doaimmat. Oahpahussii válljet dakkár oahppiid ovdánanmuddui heivvolaš dorvvolaš bargobihtáid, main hárjánahttit áico- ja čoavdindáidduid lihkadandilálašvuođaide heivehemiin (omd luonddulihkadeapmi ja spáppastallan) sihke bargobihtáid , main sierra jahkeáiggiin ja iešguđetlágan oahppanbirrasiin nannet dássedeaddo- lihkadan- ja bargoneavvogieđahallandáidduid máŋggabealat lihkadanvugiid (dego jiekŋa-, muohta-, luonddu-, musihka- ja dánsalihkadeapmi sihke spáppastallan ja lášmmohallan) ja sierra lihkadanšlájain. Lihkadeami oahpahussii gullá vuodjama, čáhcelihkadeami ja čáhcegádjuma oahpahus. Oahppiide oahpahit lihkadeami ja lihkadeamis berošteapmái laktáseaddji dárbbašlaš dieđuid.

Válljet bargobihtáid, mainna oahppat hárjehit fallodaga, lihkadannávcca, sávrivuođa ja fámu. Oahpahusas geavahit máŋggabealagit stoahkamiid, hárjehusaid ja spealuid, mat dahket vejolažžan oassálastima, gelbbolašvuođa, iehčanasvuođa sihke olggosbuktima ja estehtalašvuođa vásihusaid.

Lihkadeami oahpahussii válljet bargobihtáid, mainna oahpásmuvvat maiddái iežas doaibmanávcca árvvoštallamii. Riikkaviidosaš fysalaš doaibmanávcca čuovvunortnet Move! mihtideamit dahkkojit nu, ahte dat dorjot viiddes dearvvašvuođadárkkistemiid mat ordnejuvvojit skuvllas 5. jahkeluohkás.

S2 Sosiálalaš doaibmanákca: Oahpahussii válljet positiivva searvvušlašvuođa lasiheaddji bárra- ja joavkobargguid, stoahkamiid, hárjehusaid ja spealuid, maiguin oahppat váldit nuppiid vuhtii ja veahkehit earáid sihke bargobihtáid , mainna oahppat váldit ovddasvástádusa iežas doaibmamis, oktasaš áššiin ja njuolggadusain.

S3 Psyhkalaš doaibmanákca: Oahpahusas geavahit bargobihtáid, mainna oahppat sitkadit rahčat okto ja ovttas earáiguin mihttomeriid juksama dihte. Oktasaš bargobihtáin hárjehallat ovddasvástádusa váldima. Ilu ja arvvosmahttojumi bukti lihkadanbargguin veahkehit positiiva dovdduid vásiheami, mat nannejit gelbbolašvuođa vásihusaid ja positiiva mun-áddejumi.


Báikkálaš oahppaplána dárkkálmuhttimat lihkadeami oahppasisdoaluide

LIHKADEAMI OAHPPASISDOALUT LUOHKÁIN 3-4


Vuođđolihkadeapmi ja bođuvaláštallan
- viehkan máŋgga sierra vugiin (fárta ja guovllu molssodeamen, viehkanstohkosat ja sáttaviehkamat)
- viehkan 600m
- njuikun máŋggain sierra vugiin omd. bálddalasjulggiin ražisteapmi ja ovttain julggiin ražisteapmi (čeallun), guhkkodatnjuikema álgooahppu
- bálkestanhárjehusat sierra biergasiin (guhkkodat- ja dárkilvuođabálkesteapmi)

Meahcidádjadeapmi
- gártta gurssa bidjan eatnama mielde, kompássii oahpásmuvvan

- dábáleamos gártamearkkaid ja -ivnniid dovdan
- meahcidádjadeapmi (lagašbirrasis)

Spáppastallan
- dábáleamos olgo- ja sisspábbaspealut referánsaspealuiguin/heivehuvvon njuolggadusain
- spáppagieđahallanhárjehusat
- vuoiggalaš speallu

Lášmmohallan
- lávkkit, njuikemat, njuikkodeamit omd. molssalávki, čippeloktennjuiken ja háhccut-dábálaččat njuikkodeapmi
- vázzin ja viehkan
- dássedeaddo- ja koordináhtahárjehusat
- jorggiheamit omd. guhpirdit ovddos- ja maŋosguvlui ja áimmusguhpirtan dahje dan hárjehallan

Musihkkalihkadeapmi
- ritma, musihka mielde lihkadeapmi ja luovvannávccalaš lihkadeapmi

Jiekŋalihkadeapmi
- ovddos- ja maŋosguvlui luisten
- iešguđetlágan goazasteamit
- gávgilspáppa ja ringette vuođđodáidduid hárjehallan, referánsaspealut
- vuoiggalaš speallu

Čuoigan
- sabehiid hálddašeapmái laktáseaddji dáiddut, mielli goarkŋun ja čierasteapmi, goazasteapmi
omd. dássedeaddo- ja deaddosirdinhárjehusat čuoigat mielli bajás njunnesurremin(haaranousu), steavžečierasteapmi (aurajarrutus), čierastanguoddu (laskuasento)
- báldalashoigan
- guovttemuttot lotnolasčuoigan

Vuodjan
- čoavjji alde jorggiheapmi sealggálassii ja fas ruovttoluotta
- kroolavuodjama vuoigŋama ja -čievččastagaid hárjehallan
- vuodjan 50m



Báikkálaš oahppaplána dárkkálmuhttimat lihkadeami oahppasisdoaluide
LIHKADEAMI OAHPPASISDOALUT LUOHKÁIN 5-6

Vuođđolihkadeapmi ja bođuvaláštallan
- Čiekŋudit dáidduid maid leat juo ovdal oahppan (ee. viehkan)
- allodatnjuikema álgooahppu
- kuvllásuhppen
- turbosáitesuhppen
- guhkesmátkkiviehkan 800m

Meahcidádjadeapmi
- ovdal ohppojuvvon geardduheapmi
- skálá, kompássa geavaheapmi
- meahcidádjadangártta ivnnit ja mearkkat
- meahcidádjadeapmi

Lášmmohallan
- dássedeattu, koordinašuvnna, lášmatvuođa ja fámu ovddideapmi atnimin ávkin sierra stellegiid ja biergasiid omd. holga, láhtti, njuikunstellegat, báttit, njuikunbáttit ja spáppat

Musihkkalihkadeapmi
- hihop/dálá áiggi dánsa musihkkii dahkkon koreografiija, válssa-, táŋgu- ja jenkka vuođđooahput

Spáppastallan
- dábáleamos olgo- ja sisspábbaspealut referánsaspealuiguin/heivehuvvon njuolggadusain
- spáppagieđahallanhárjehusat
- sierra spáppastallanšlájaid speallanjurdaga ovddideapmi
- vuoiggalaš speallu

Čuoigan
- árbevirolaš čuoiganvuogi dáidduid čiekŋudeapmi
- friija čuoiganvuogi sierra teknihkaid ja dáidduid čiekŋudeapmi
- čuoigan ja sabehiid fuolahus. Badjel ija bisti čuoiganmátki vejolašvuođaid mielde lagašbirrasii/duoddarii.

Jiekŋalihkadeapmi
- jiekŋaspealuid oahpahallama čiekŋudeapmi
- ovddos- ja maŋošluisten
- goazastemiid geardduheapmi
- mohkkeluisten (sirklan)
- speallanjurdaga ovddideapmi
- vuoiggalaš speallu

Vuodjan
- kroolavuodjama geardduheapmi
- njuikemiid geardduheapmi
- raddevuodjama hárjehallan
- iežas gádjun čázis
- vuodjanteasta 200m

PS 1 Vejolašvuođaid mielde ovttasbarggu bargan báikkálaš valáštallanservviiguin. Roahkasmahttit oahppi gávdnat lihkadeaddji áiggeajidoaimmaid Ohcejoga gielddas.

Lihkadeami oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji mihttomearit jahkeluohkáin 3-6

Lihkadeami dahkamuša ja mihttomeriid ollašuhttit oahpahemiin dorvvolaččat ja máŋggabealagit iešguđetlágan oahppanbirrasiin siste ja olgun oahppiid oassálastimiin. Lihkadeami oahpahusas váldojuvvo vuhtii jahkeáiggit, báikkálaš dilit sihke vejolašvuođat maid skuvlla ja biras fállet heivvolaš vuogi mielde. Oahpahusa oktavuođas deattuhit fysalaš aktiivvalašvuođa ja oktasaš doaibmama doalaheaddji bargovugiid, movttiidahtti vuorrováikkuhusa ja nuppiid veahkeheami sihke mielalaččat ja fysalaččat dorvvolaš doaibmama. Lihkadanteknologiija ávkin atnimiin doarjut lihkadanoahpahusa mihttomeriid ollašuhttima. Go sirdašuvvat lihkadansajiide mat leat skuvlla olggobealde, ovddidit dorvvolaš láhttema johtolágas.

Bagadeapmi, sierranahttin ja doarjja lihkadeamis jahkeluohkáin 3-6

Movttiidahtti ja dohkkeheaddji vuoigŋa leat eaktu vai lihkadanoahpahusa mihttomearit ollašuvvet. Doaibma galgá addit buot oahppiide vejolašvuođa lihkostuvvamii ja oassálastimii sihke doarjut buresveaju dáfus dohkálaš doaibmanávcca. Oahpahusas leat guovddážis oahppiid individuálatehta vuhtii váldin, dorvvolaš barggildanvuoigŋa sihke organiserema ja oahpahusgulahallama čielggasvuohta. Gelbbolašvuođa vásihusaid ja sosiálalaš oktiigullevašvuođa doarjut oahppiguovdilis ja oassálasti bargovugiin, heivvolaš bargobihtáin ja roahkasmahtti máhcahagain. Jahkeluohkáin 3-6 giddet fuopmášumi dakkár vuođđodáidduid hálddašeapmái, mainna lea mearkkašupmi oktasaš doaibmamii oassálastimis.

Oahppi oahppama árvvoštallan lihkadeamis jahkeluohkáin 3-6

Oahppiid šaddama lihkadeapmái ja lihkademiin doarjut máŋggabealat, movttiidahtti ja láidesteaddji máhcahagain ja árvvoštallamiin. Dat dorjot oahppiid positiivva áddejumi alddás lihkadeaddjin. Árvvoštallan vuođđuduvvá máŋggabealat čájáhussii oahppi oahppamis ja barggildeamis.

Máhcahagas ja árvvoštallamis váldojuvvo vuhtii oahppiid persovnnalaš nanusvuođat sihke ovddidandárbbut ja doarjut daid. Lihkadeami oahpahusas ja árvvoštallamis galgá váldot vuhtii oahppi dearvvašvuođadilli ja sierradárbbut. Árvvoštallan ollašuhttojuvvo oahppi doaimma ja barggildeami áiccademiin. Lihkadeami árvvoštallan vuođđuduvvá fysalaš-, sosiálalaš ja psyhkalaš doaibmanávcca mihttomeriide. Árvvoštallama čuozáhagat leat oahppan (mihttomearit 2-6) ja barggildeapmi (mihttomearit 1 ja 7-10), nu ahte fysalaš álšaiešvuođaid dássi ii geavahuvvo árvvoštallama vuođuštussan. Move!-mihtádusaid bohtosat eai geavahuvvo oahppiid árvvoštallama vuođustussan. Oahppiid láidestit iešárvvoštallamii.

Lihkadeami sánálaš árvvoštallama dahje árvosáni attedettiin oahpaheaddji árvvoštallá oahppi máhttima báikkálaš oahppaplánii ásahuvvon mihttomeriid hárrái. Meroštaladettiin máhttima dási 6. jahkeluohká lohkanjahkeduođaštusa várás oahpaheaddji geavaha lihkadeami riikkaviidosaš árvvoštallankritearaid.

Oahppaávdnasa árvvoštallankritearat 6. jahkeluohká loahpas buorre máhttima govvideaddji sánálaš árvvoštallama/árvosáni gávcci várás

Oahpahusa mihttomearri	Sisdoallo-suorggit	Árvvoštallama čuozáhagat oahppaávdnasis	Buorre/Árvosáni gávcci máhttu
Fysalaš doaibmanákca
T1 movttiidahttit oahppiid fysalaš aktiivvalašvuhtii, geahččalit sierralágan lihkadanbarggildemiid ja hárjehallat buoremus lági mielde geahččalemiin.	S1	Barggildeapmi ja geahččaleapmi	Oahppi oassálastá lihkadandiimmuid doibmii dábálaččat aktiivvalaččat geahččalemiin ja hárjehallamiin sierralágan lihkadanbargguid.
T2 bagadit oahppi hárjánahttit áicomotoralaš dáidduidis nuppiin sániin áiccadit iežas ja birrasis áiccuiguin sihke dahkat lihkadandilálašvuhtii heivvolaš čovdosiid.	S1	Čovdosiid dahkan iešguđetlágan lihkadandilálašvuođain	Oahppi dahká sierra lihkadandilálašvuođain, dego stohkosiin ja spealuin, eanáš heivvolaš čovdosiid.
T3 bagadit oahppi sihke nannet dássedeaddo- ja lihkadandáidduidis ahte heivehit daid máŋggabealagit sierralágan oahppanbirrasiin, sierra jahkeáiggiin sihke sierra dilálašvuođain.	S1	Motoralaš vuođđodáidduid (dássedeaddo- ja lihkadandáiddut) geavaheapmi sierra lihkadanvugiin	Oahppi máhttá balanseret ja lihkadit iešguđetlágan oahppanbirrasiin.
T4 bagadit oahppi sihke nannet ahte heivehit bargoneavvuid gieđahallandáidduidis máŋggabealagit sierralágan oahppanbirrasiin geavahemiin iešguđetlágan bargoneavvuid sierra jahkeáiggiin sierralágan dilálašvuođain.	S1	Motoralaš vuođđodáidduid (bargoneavvuid gieđahallandáiddut) geavaheapmi sierra lihkadanvugiin	Oahppi máhttá gieđahallat sierralágan lihkadanbiergasiid iešguđetlágan oahppanbirrasiin.
T5 movttiidahttit ja bagadit oahppi árvvoštallat, doalahit ja ovddidit fysalaš iešvuođaidis: fallodaga, lihkadannávcca, sávrivuođa ja fámu.	S1	Fysalaš iešvuođaid hárjehallan	Oahppi máhttá árvvoštallat fysalaš iešvuođaidis ja hárjeha fallodaga, lihkadannávcca, sávrivuođa ja fámu
T6 oahpahit vuodjandáiddu, vai oahppi sáhttá lihkadit čázis ja gádjut iežas čázis.	S1	Vuodjan- ja iežas gádjundáiddut	Oahppi lea vuođđovuodjandáiddolaš (Máhttá vuodjat 50 mehtera guovtti vuodjanvuogi geavahemiin ja buokčat 5 mehtera čáze vuolde).
T7 bagadit oahppi dorvvolaš ja áššálaš doaibmamii lihkadandiimmuid áigge.	S1	Doaibman lihkadandiimmuin	Oahppi máhttá váldit vuhtii vejolaš váralaš diliid lihkadandiimmuid áigge sihke geahččala doaibmat dorvvolaččat ja áššálaččat
Sosiálalaš doaibmanákca
T8 bagadit oahppi barggildit buohkaiguin sihke muddet doaimmas ja dovdduolggosbuktimis lihkadandilálašvuođain váldimiin earáid vuhtii.	S2	Vuorrováikkuhan- ja barggildandáiddut	Oahppi máhttá doaibmat sierra lihkadandilálašvuođain ovttas sohppojuvvon vuogi mielde
T9 bagadit oahppi doaibmat vuoiggalaš spealu prinsihpain sihke váldit ovddasvástádusa oktasaš oahppandilálašvuođain.	S2	Doaibman oktasaš oahppandilálašvuođain	Oahppi čuovvu vuoiggalaš spealu prinsihpaid ja čájeha ahte son geahččala vásttolašvuhtii oktasaš oahppandilálašvuođain
Psyhkalaš doaibmanákca
T10 movttiidahttit oahppi váldit ovddasvástádusa iežas doaimmas ja nannet iehčanas barggildeami dáidduid.	S3	Barggildandáiddut	Oahppi máhttá eanáš barggildit vásttolaččat ja iehčanasat
T11 fuolahit das, ahte oahppit ožžot doarvái positiivva vásihusaid iežas goruda, dohkálašvuođa ja searvvušlašvuođa birra.	S3		Ii váikkut árvosáni čohkkemii. Oahppi bagadit guorahallat iežas vásihusaidis oassin iešárvvoštallama.