Saamenkielinen liikunta

GIELDDA LIHKADEAMI OAHPPAPLÁNA 2016 (1. – 2. luohkát)

Oahpahusa ulbmilat	Ulbmiliidda laktáseaddji sisdoalut	Viiddis máhttin
Fysihkalaš doaibmannákca
T1 arvvosmahttit oahppi fysihkalaš aktiivavuhtii, geahččalit iešguđetlágan lihkadandoaimmaid ja geahččalemiin hárjehallat nu bures go vejolaš.	S1	L1, L3
T2 bagadallat oahppi hárjehallat áicanmotorálaš dáidduidis dahjege áicat iežas ja birrasa áiccuid mielde sihke dahkat lihkadandiliide heivvolaš čovdosiid	S1	L1, L3, L4
T3 bagadallat oahppi sihke nannet dássedeaddo- ja lihkadandáidduidis ja heivehit daid máŋggabealagit iešguđetlágan oahppanbirrasiin, sierra jagiáiggiin sihke sierra dilálašvuođain.	S1	L3
T4 bagadallat oahppi sihke nannet ja heivehit bierggasgieđahallandáidduidis máŋggabealagit iešguđetlágan oahppanbirrasiin atnimiin iešguđetlágan biergasiid sierra jagiáiggiin sierra dilálašvuođain.	S1	L3
T5 arvvosmahttit ja bagadallat oahppi árvvoštallat, doalahit ja ovddidit fysihkalaš iešvuođaidis: fállodaga, lihkadannávcca, sávrivuođa ja fámu.	S1	L3
T6 oahpahit vuodjandáiddu, vai oahppi nagođa lihkadit čázis ja gádjut ieš iežas čážis.	S1	L3
T7 bagadallat oahppi dorvvolaš ja áššálaš doibmamii lihkadandiimmuin.	S1	L3, L6, L7
Sosiálalaš doaibmannákca
T8 bagadallat oahppi bargat buohkaiguin sihke muddet doaimmaidis ja dovdduid albmabuktima lihkadandiliin vuhtii váldimin earáid.	S2	L2, L3, L6, L7
T9 bagadallat oahppi doibmet veahkkás vuogi vuođđojurdagiin sihke guoddit ovddavástádusa oktasaš oahppandilálašvuođain.	S2	L2, L6, L7
Psykihkalaš doaibmannákca
T10 arvvosmahttit oahppi váldit ovddasvástádusa iežas doaimmain ja nannet iehčanas bargama dáidduid.	S3	L1, L2, L3
T11 fuolahit das, ahte oahppit ožžot doarvái positiivalaš vásáhusaid iežaset goruhis, dohkálašvuođas ja servodatlašvuođas.	S3	L1, L2

S1 Fysihkalaš doaibmannákca: Oahpahussii gullet valjis fysihkalaččat aktiiva doaimmat. Oahpahussii válljet dakkár oahppiid čalganmuddui heivvolaš dorvvolaš doaimmaid, main hárjehallat lihkadandiliide heivehuvvon áican- ja čovdosačoavdindáidduid (omd. luondolihkadeapmi ja spáppastallamat) sihke doaimmat, main sierra jagiáiggiin ja iešguđetlágan oahppanbirrasiin nannet dássedeaddo-, lihkadan- ja biergasagieđahallandáidduid máŋggabealat lihkadanvugiid (dego jiekŋa-, muohta-, luondo-, vuođđo-, musihkka- ja dánsalihkadeapmi sihke spáppastallamat ja lášmmohallamat) ja sierra lihkadanšlájaid mielde. Lihkadeami oahpahussii gullet vuodjama, čáhcelihkadeami ja čáhcegádjuma oahpaheapmi. Oahppiide oahpahat lihkadeapmai ja lihkadeami buđaldeapmai gullevaš dárbbašlaš dieđuid.

PS1 Čuoigan ja sábehiid fuolahus. Ija badjel čuoiganreaissut/-mohkit vejolašvuođaid mielde lagasmeahccái/duottarii.

Válljet doaimmaid, maiguin oahppat hárjehallat fállodaga, lihkadannávcca, sávrivuođa ja fámu. Oahpahusas átnit máŋggabealagit stohkosiid, hárjehusaid ja spealuid, mat dahket vejolažžan oasálašvuođa, dohkálašvuođa, iehčanasvuođa sihke albmabuktima ja estehtalaš vásáhusaid.

Lihkadeami oahpaheapmai válljet doaimmaid, maiguin oahpásmuvvat maiddái iežas doaibmannávccaid árvvoštallamii. Riikkaviidosaš fysihkalaš doaibmannávččaid čuovvunvuogádat Lihkat! (Move!) mihtideamit ollašuhttojit nu, ahte dat dorjot 5. jahkeluohkás skuvllas lágiduvvon viiddis dearvvasvuođadárkkistemiid.

S2 Sosiálalaš doaibmannákča: Oahpahussii válljet mieđis searvvušvuođa lasiheaddji bárra- ja joavkobargguid, stohkosiid, hárjehusaid ja spealuid, main oahppat váldit fuobmášupmái earáid ja veahkehit earáid sihke doaimmaid, main oahppat ovddasvástadusa váldit iežamet doaimmain, oktasaš áššiin ja njuolggadusain.

PS2 Vajolašvuođaid mielde báikkálaš valáštallanservviiguin ollašuhtton oktasašbargu.

S3 Psykihkalaš doaibmannákca: Oahpahusas atnit doaimmaid, main oahppat gillilit ráhčat okto ja ovttas earáiguin ulbmila juksama dihte. Oktasaš doaimmain hárjehallat váldit ovddasvástádusa. Ilu ja áhpásmuhtti buvttadeaddji lihkadandoaimmaiguin veahkehat mieđis dovdduid dovddiideami, mat nannejit dohkálašvuođa vásáhusaid ja positiivalaš iešáddejumi.

JAHKELUOHKÁT 1-2 BOĐUVÁLASTALLAN JA LIHKADANSTOHKOSAT Guovddáš sisdoalut:
-njuikumat: dásserážasteapmi, guhkkodatnjuiken (viegadettiin ja čuoččodettiin)
-bálkesteamit: ovtta ja guovtti gieđa- , badje- ja vuollebálkesteamit
-viehkamat: oanehis mátkki viehkan, guhkes mátkki viehkan (600 m, 2lk)
-šilljostohkosat (maŋimuš bárra, boaldispábba, jiekŋaálmmái jed).

SPÁPPASTALLAN Guovddáš sisdoalut:
-iešguđetlágan spáppaid gieđahallan máŋggabealagit
-spáppa bálkestanhárjehusat, -gittaváldinhárjehusat, -bissehanhárjehusat
-čujuhusspealut ja stohkosat

LÁŠMMOHALLAN Guovddáš sisdoalut:
1. DÁBÁLAŠ LÁŠMMOHALLAN
-vázzin, viehkan, njuikun, njoammun, jorran
- ražisteapmi (bálddalasjulggiid, lotnolasjulggiid, ovddosguovlluid, máŋosguovlluid, doarrás, bajás)
-vulosboahtin (bálddalasjulggiid, lotnolasjulggiid, orusteapmai, , lihkadussii, ránu ala čipbeliid ala, siiddu ala, gávvut, čoavjji ala, njealjegoantái jna.)
-njuikun máŋggabealagit: (njuolgadinnjuiken, x-njuiken, vársánjuiken, ruohttannjuikun jna)

2. BIERGGASLÁŠMMOHALLAN
-dábálaš lášmmohallama doaimmat: vázzin, jna. biergasiiguin ja biergasiid buorrin atnimiin
-bierggasin ee. heartaseahkat, gierddut, báttit, šluppohat, iešguđetlágan spáppat, njuikunbáttit, diidabáttit, duhkorasbearjjas, suohpan

3. STELLETLÁŠMMOHALLAN
-goargŋun, heaŋgán, jorran, dássedeaddohárjehusat
-jorramat eará láhkai láhttis, holggas, vinju bajoža alde
-doaresmuorat, beaŋkkat, vuollegis bumme, holga, njuikunbumbá, njuikunbuhkká, ražistanlávdi, unnatrámpoliidna, rieggát

DÁDJADEAPMI JA VÁNDDARDEAPMI
-luondobálggis, meahccevánddardeapmi, sierra jagiáiggiid
-gárta luohkás, šiljus (mihttosturrodaga álgooahput)
-"čuovgagovvadádjadeapmi ", árnna ohcan luohkkágártta, šilljogártta mielde


VUODJAN
Guovddáš sisdoalut:
-čáhcái iežas hárjeheapmi spealuid ja stohkosiid mielde
-čeassan čoavjji alde ja vejolaččat molsun gávvut čeassama áigge
-álgovuodjan- ja álgosealgevuodjanhárjehusat
-njuiken áldái
-govdunhárjehusat

ČUOIGAN
Guovddáš sisdoalut:
-oahpásmuvvan reaidduide
-sabetstohkosat šiljus (omd. muohtarássi, srpárka, juolggi loktemat, lávken)
-doarrás, ovddos, maŋos jna.)
-gahččan jalgadasas ja čuožžileapmi bajáš
- čierasteapmi (njuolggo- ja skivnnjilčierasteapmi) boldniin ja"orgel", poartta vuoli mannan, diŋgga čoaggin
-gakcumat, doarrásgakcun ja njunnesurren (omd. bátti mielde)
-jalgadasčuoigan ja lotnolasčuoigama geahččaleapmi, soppiid geavaheapmi hoigademiin

LUISTEN
Guovddáš sisdoalut:
-jorgaleapmi ja čuožžileapmi bajáš
-T-vuolgga, čievččastat ja čeassan guvttiin julggiin (vuoncávarrisčeassan)
-dássálas njuiken
-goahcan (bealleploga)
-maŋosguovlluid luisten
-stohkosat: guovtti dola gaskkas, muohtaalmmái, Buolašgánddat (Pakkaspojat) ja Njázunieiddat (Suojatytöt)
-reaiddut: báttit, aviisa, seaivva,geaillut

MUSIHKKA - JA LUOVVI LIHKADEAPMI jahkeluohkáin 1–2
1. RITMA:
-ritmma albmabuktin gorutčuojanasain (omd. doaškumat, trumbu časkimat,
dáncamat, spoahkkuheamit)
-vuoiŋŋastanravkasa ja sátneritmma albmabuktin sierra tempoin (hiđis, johtil,
jođálmuvvi, hihttu)
-dásse- ja golbmajugolaš ritma
2. MUSIHKKALIHKADEAPMI:
-musihka luonddu albmabuktin lihkademiiguin (geahppa, lossa, johtil, hiđis, alla, jed).
-máná iežas lihkadeamimálliid atnin, roahkasmahttit atnit iešguđetlágan
lihkadeami dásiid ja hámiid (vuollegis, alla, máŋggačiegat, jorba)
3. KONTÁKTAHÁRJEHUSAT:
-váldit kontávtta nubbái/ nuppiida lihkademiiguin, goruha osiiguin, jienaiguin
4. ÁRBEVIROLAŠ BIRELÁVLASTOHKOSAT