Historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja. Se antaa välineitä nykyisyyden ymmärtämiseen ja avaa näkökulmia tulevaisuuden kehityksen pohtimiseen. Kulttuurien tuntemusta edistävänä oppiaineena historia syventää yksilöllistä, sodankyläläistä, lappilaista, kansallista, eurooppalaista ja globaalia identiteettiä sekä tukee opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja moninaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi. Tärkeää on kansallinen itsemääräämisoikeus ja siitä nouseva käsitys suomalaisista arvoista.

Opetuksen lähtökohtana on historian luonne tieteenalana. Huomiota kiinnitetään historiallisen tiedon rakentumisen perusteisiin ja tiedon luotettavuuden kriittiseen arviointiin sekä ilmiöiden moniperspektiiviseen selittämiseen. Historian opiskelu kehittää kykyä hankkia tietoa, erottaa oleellinen tieto epäolennaisesta ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden väliset riippuvuussuhteet sekä historian tiedon tulkinnallisuus ja sen käyttö yhteiskunnassa. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos, jatkuvuus, syy- ja seuraussuhteet sekä historiallinen empatia. Tärkeää on myös oppia analysoimaan puolueettomasti historian tapahtumia tapahtumajankohdan taustoja vasten.

Historian opetuksessa tarkastellaan nykyisyyteen johtanutta kehitystä, ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä kulttuurin, vallankäytön ja talouden vuorovaikutusta. Perehdytään yksilön merkitykseen ja mahdollisuuksiin toimijana sekä pohditaan yksilöiden ja väestöryhmien toiminnan taustatekijöitä ja motiiveja historiallisissa konteksteissaan. Opetuksessa korostetaan ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä sekä demokratian ja kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia oman aikamme ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Suomen historiaa tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. Paikallishistoria taas tulee esille osana Suomen historiaa.

Historian eri kursseilla tutustutaan monipuolisesti erilaisiin opiskelutekniikoihin, opetellaan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelun apuna sekä käytetään sähköisiä oppimateriaaleja mahdollisuuksien mukaan.

Opetuksen tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija:

• tuntee historian laaja-alaisuuden ja ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden monimuotoisuutta

• hallitsee Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset prosessit taustoineen ja seurauksineen sekä osaa arvioida niiden merkitystä

• ymmärtää nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historialliseen jatkumoon ja syventämään historiatietoisuuttaan

• pystyy muodostamaan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan sekä osaa toimia niitä edistävänä vastuullisena kansalaisena

• osaa analysoida historiallisia ilmiöitä ja ihmisten toimintaa monipuolisesti kunkin ajan omista lähtökohdista

• pystyy rakentamaan menneisyyttä koskevaa tietoa tarkoituksenmukaisia lähteitä käyttäen, arvioimaan sitä kriittisesti sekä ymmärtämään sen monitulkintaisuuden ja suhteellisuuden

• osaa käyttää historiallista tietoa perustellun mielipiteen muodostamisessa ja arvioida kriittisesti historian käyttöä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona sekä muissa yhteyksissä

• osaa soveltaa historian osaamistaan nykyisyyden ja tulevaisuuden kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden arvioimiseen ja nähdä niihin liittyviä vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja.

Aihekokonaisuudet historian opetuksessa

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

Historian kurssien opiskelu luo opiskelijalle luontevan pohjan hankkia tietoa omasta, kansallisesta ja globaalista menneisyydestä, nykyisestä ympäröivästä yhteiskunnasta ja maailmasta sekä syventää tätä kautta demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemusta.

Saavuttamansa tietopohjan kautta opiskelijoilla on mahdollisuus aktiivisena kansalaisena osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään.

Historian opiskelu luo valmiudet toimia monikulttuurisessa Suomessa. Nykyaikana entistä suurempi osa suomalaisista opiskelee tai työskentelee ulkomailla ja historian opiskelu auttaa kohtaamaan erilaisia kulttuureja ja niistä tulevia ihmisiä.

Tämä aihekokonaisuus korostuu kaikissa historian kursseissa, erityisesti kuitenkin kursseissa Itsenäisen Suomen historiaa (HI03) ja Maailman kulttuurit kohtaavat (HI06).

Hyvinvointi ja turvallisuus

Opiskelija hankkii tietoa yhteisöjen hyvinvoinnin ja turvallisuuden perusedellytyksistä ja huomaa, miten turvallisuuden puuttuminen ilmenee erilaisina kansallisina tai kansainvälisinä kriiseinä ja konflikteina. Tämä tietämys kannustaa opiskelijaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta. Hyvinvoinnin lisääntyminen näkyy teollistumisen tuomassa muutoksessa Euroopan ja Suomen taloudellisen vaurauden kasvuna.

Historiassa hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuus tulee esille, kun opiskelija opiskelee pakollisia kursseja: Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI01), Kansainvälisiä suhteita (HI02) ja Itsenäisen Suomen historiaa (HI03). Muilla kursseilla aihekokonaisuutta laajennetaan ja syvennetään. Opiskelija voi konkretisoida aihekokonaisuutta esim. suorittamalla Maailman kansalaisen kypsyyskokeen (HI10).

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

Historian kursseja opiskellessaan huomaa, millaisia riskejä yhteisöjen syntymiseen, laajenemiseen ja säilymiseen liittyy ja miten merkittävää on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulisi oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Historian opetus kannustaa kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta.

Kaikkien historian kurssien sisältö tukee kestävän kehityksen päämäärää. Opiskelija voi konkretisoida aihekokonaisuutta esim. suorittamalla Maailman kansalaisen kypsyyskokeen (HI10).

Kestävän kehityksen haasteita voidaan historiassa tarkastella mm. seuraavien näkökulmien kautta:

• selvitetään, miten ihmisen toiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana
  
  
• tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia
  
  
• selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

Lukion historian opetus tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa ja vahvistaa omaa kulttuuri-identiteettiään: sodankyläläistä, lappilaista, suomalaista, eurooppalaista ja maailman kansalaisen identiteettiä.

Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI04) ja Maailman kulttuurit kohtaavat (HI06) -kurssien kautta opiskelija oppii esim. tietämään, mitä eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Maailman kulttuurit kohtaavat -kurssin avulla opiskelija lisää tietämystään Euroopan ulkopuolisista kulttuureista, mikä puolestaan lisää mahdollisuuksia monikulttuurisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Suomen historiaan liittyvien kurssien Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI05) ja Itsenäisen Suomen historiaa (HI03) kautta opiskelija ymmärtää, miten kulttuuri-identiteettimme ja -perintömme on muodostunut ja mikä on hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Globaalissa maailmassa, jossa kohtaamme eri kulttuuripiireistä tulevia ihmisiä, on tärkeää muistaa ne arvot, joihin suomalaisuus perustuu: tasa-arvo ja toisten kunnioittaminen.

Muilla kursseilla aihekokonaisuutta laajennetaan ja syvennetään. Opiskelija voi konkretisoida aihekokonaisuutta esim. suorittamalla Maailman kansalaisen kypsyyskokeen (HI10).

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys -aihekokonaisuudessa tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä.
  
  
• tuntee eurooppalaista/ulkoeurooppalaista henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä.
  
  
• on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään.
  
  
• tietää, mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua, ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina.
  
  
• arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä.
  
  
• osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja.
  
  
• pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi.

Teknologia ja yhteiskunta

Historian opetuksessa tulee esille teknologian kehittymisen merkitys yhteiskunnan kehittymisessä. Esimerkiksi Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa -kurssissa opiskelija tutustuu siihen, miten teknologian kehittämisen lähtökohtana on ollut ihmisen tarve parantaa ja helpottaa elämäänsä.

Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan.
  
  
• osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan.
  
  
• osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia.
  
  
• ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin.

Monilukutaito ja mediat

Viestintä- ja mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on historiassa usein opiskelun väline. Monilukutaidon avulla opiskelija opettelee havainnoimaan ja erittelemään kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen.

Aihekokonaisuus tulee esille kaikissa historian kursseissa, mutta erityisesti median vaikutusvalta historiassa korostuu Kansainväliset suhteet (HI03) ja Maailma tänään -kursseissa (HI07). Viestintätaidot tulevat esille historian kursseihin liittyvissä kirjallisissa ja suullisissa töissä.

Arviointi

Arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kunkin kurssin alussa ja opiskeltu kurssi arvioidaan sen päätyttyä.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta historian opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tietolähteitä kriittisesti.

Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin ja suullisiin kokeisiin, erilaisiin tehtäviin, opinnäytetöihin, tutkielmiin, tuntityöskentelyyn ja tuntiosallistumiseen. Myös opiskelijan itsearviointi tai vertaisarviointi voidaan ottaa huomioon.

Historian kurssikokeet laaditaan kunkin kurssin tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta mittaamaan opiskelijan tietoja ja taitoja useilla eri osa-alueilla. Koetehtävät mittaavat opiskelijan

• kykyä hallita kurssin keskeinen asiasisältö ja termistö.
  
  
• kykyä käyttää ja analysoida kurssin sisältöön liittyviä teksti-, kartta-, kuva- ja tilastoaineksia.
  
  
• kykyä arvioida asioita ja ilmiöitä sekä tehdä päätelmiä kurssin tiedollisen aineksen pohjalta.

Kurssikokeesta annetaan arvosana 5 tai parempi, jos opiskelijan saama pistemäärä on vähintään 25 % kokeen maksimipistemäärästä. Kurssikokeesta annetaan arvosana 4, jos pistemäärä on tätä alhaisempi.

Historian pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin 4 - 10. Koulukohtaisia syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla numeroarviointi tai suoritusmerkintä: (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty), täydennettävä (T=täydennettävä). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa.

Tenttiohjeissa määritellään kurssin itsenäiseen suorittamiseen liittyvät tehtävät. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Jos kurssiin liittyy kirjallinen kurssikoe, se tulee saada hyväksytysti läpi (arvosana 5).

Opetussuunnitelman yleisessä osassa on määritelty, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Yleisessä osassa on myös määritelty muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.

Historian oppimäärä muodostuu opiskelijan opiskelemista pakollisista, valtakunnallisista ja koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista. Historian oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa määräytynyttä numeroa. Opiskelija voi lisäksi korottaa päättöarvosanaa erillisessä kuulustelussa. Lisäksi opettaja voi korottaa päättöarvosanaa, jos opiskelijan tiedot ja taidot päättövaiheessa sitä edellyttävät.

Itsenäinen opiskelu

Opiskelija voi suorittaa historian kursseja itsenäisesti opiskellen sovittuaan asiasta opettajan kanssa. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI01) on johdantokurssi kaikkeen historian opiskeluun, joten sen tenttiminen sallitaan vain erikoistapauksessa. Myös muiden pakollisten kurssien tenttimistä opiskelijan kannattaa tarkoin harkita.

Tenttimispyyntö voidaan evätä, mikäli opiskelijalla ei ole näyttöä kyvyistään suoriutua itsenäisestä opiskelusta. Itsenäiseen opiskeluun kuuluu kirjallisen kokeen lisäksi opettajan kurssiin erikseen määräämät kirjalliset työt. Opiskelijan on noudatettava annettua aikataulua. Itsenäisesti opiskellun kurssin kurssikokeesta edellytetään hyväksyttyä arvosanaa (= 5) ja annettujen tehtävien suorittamista. Kurssin tavoitteiden saavuttamista arvioidaan laaja-alaisesti.

Ylioppilastutkinto

Historian ainereaaliin osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään pakolliset kurssit. Kokeen kymmenen tehtävää on laadittu kolmen pakollisen ja kolmen valtakunnallisen syventävän kurssin pohjalta. Koetta varten kannattaa suorittaa kaikki tarjotut pakolliset ja syventävät kurssit.

Sähköisessä kokeessa korostuu yhä enemmän historian tiedon käytön ja nykypäivän historiallisen keskustelun tulkitsemisen taito. Kokelasta voidaan myös vaatia tuottamaan koetilanteessa jaetun aineiston pohjalta muutakin kuin tekstiä, kuten tilastoja ja kuvioita. Vaativammissa tehtävissä edellytetään myös syvällisempää kurssirajat ylittävää tietoa, kykyä hallita laajoja historiallisten aikakausien muodostamia kokonaisuuksia, tehdä ajallisia vertailuja ja tarkastella historiallisia ilmiöitä nykypäivään ulottuen. Aineistopohjaiset perustehtävät ovat tehtävänannoltaan suppeampia.

Ylioppilastutkintolautakunnan sivulta löytyvät tarkemmat ohjeet sähköisen ylioppilastutkinnon suorittamisesta reaaliaineissa.

Historian kurssien suorittamisjärjestys (suositus)

Pakolliset kurssit suoritetaan kahtena ensimmäisenä vuotena. Valtakunnalliset syventävät ja koulukohtaiset kurssit voi suorittaa opiskelijan valitsemana ajankohtana, joten niiden osalta taulukossa on vain suositus. HI01-kurssia ei voi tenttiä. Kahden peräkkäisen kurssin tenttiminen sallitaan vain poikkeustapauksissa.

Kurssit HI10 - HI15 ovat lukion ulkopuolisia kursseja, jotka voidaan hyväksyä historian kursseiksi. Ne ovat muualla kuin Sodankylän lukiossa suoritettuja, vähintään 38 tunnin laajuisia kursseja, projekteja tai opintoja, joita voidaan hyväksyä historian kurssisuorituksiksi. Suorituksen hyväksyy rehtori kuultuaan opettajaa.

Historian koulukohtaisen kurssin Maailmankansalaisen kypsyyskoe (HI10) voi suorittaa minä tahansa lukiovuotena.

Kurssi	1. vuosi	2. vuosi	3. vuosi	Huomautus
HI01	X			1. vuosi
HI02	X			1. vuosi
HI03		X		2. vuosi
HI04	X	X	X	1. - 3. vuosi
HI05	X	X		1. - 2. vuosi
HI06		X	X	2. - 3. vuosi
HI07		X	X	Pakolliset tehty, valmistuminen yo
HI08		X	X	valmistuminen yo
HI09		X	X	HI03 suoritettu
HI10	X	X	X

PAKOLLISET KURSSIT

1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI01)

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Opetuksen näkökulma on nykyisyyden selittämisessä sekä historiallisten ilmiöiden pitkän aikavälin tarkastelussa. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan. Kurssilla harjoitellaan monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä mm. teknologian avulla.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:

• ymmärtää ihmisen, luonnon ja yhteiskunnan välisen riippuvuussuhteen ja haasteet osana kestävää tulevaisuutta

• ymmärtää eurooppalaisten kulttuuripiirien ja yhteiskuntien sekä globaalin talouden järjestelmän muodostumisen keskeiset prosessit

• osaa analysoida väestökehityksen, talouden ja yhteiskuntarakenteiden välisiä riippuvuussuhteita ja haasteita

• osaa arvioida kriittisesti tekniikan, tieteen ja muuttuvan informaation merkitystä ihmisten elinolojen muokkaajana

• osaa tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista tietoa ja käyttää tiedon tuottamiseen monipuolista, kriittisesti arvioitua lähdeaineistoa.

Keskeiset sisällöt

Historia tieteenalana

• historian tutkimus, tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö

Pyyntikulttuureista korkeakulttuureihin ja kauppavaltioihin

• maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty

• suurten jokilaaksojen kulttuurit

• Välimeren talousalue ja yhteiskunnat antiikin aikana

Keskiajan talous ja yhteiskunta

• feodaaliyhteiskunta

• keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Maailmantalouden syntyminen

• löytöretkien edellytykset ja seuraukset yhteiskunnille

• kolonialismi ja globaalin talouden ensiaskeleet

Teollistumisen edellytykset sekä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset

• modernin tieteen ja teknologian kehitys, tuottavuuden kasvu ja elintason nousu

• muutokset sukupuolten asemassa ja työjaossa

• muuttoliikkeet ja ympäristövaikutukset

Modernin kulutusyhteiskunnan kehitys ja talouskasvun rajat

• laajeneva hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan synty

• väestöllinen muuntuminen ja sen yhteiskunnalliset edellytykset ja vaikutukset

• 2000-luvun verkottuva maailma

2. Kansainväliset suhteet (HI02)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Usein tämä tarkastelu tapahtuu erilaisten kriisien kautta. Kurssilla analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisten taloudellisten ja ideologisten mallien näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat valtioiden keskinäisen kilpailun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu.

Kurssilla syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään kansainvälisiin suhteisiin liittyvien erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:

• hallitsee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön ja keskeisimmät teoreettiset selitysmallit

• osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää propagandaa eri aikoina

• osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen

• osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä ja vaikutuksia

• seuraa aktiivisesti mediaa, osaa tarkastella kriittisesti ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä sekä pystyy arvioimaan konfliktien syitä ja ratkaisumahdollisuuksia.

Keskeiset sisällöt

Kansainvälisen politiikan perusteet

• historian käyttö politiikan välineenä

Kansallisvaltioiden huippukausi ja maailmansotien aika

• imperialismin, nationalismin ja muiden aatteiden vaikutukset kansainväliseen politiikkaan ja yhteiskuntiin

• ensimmäisen maailmansota ja sen seuraukset

• demokraattiset ja totalitaariset valtiot kansainvälisessä politiikassa maailmansotien välisenä aikana

• toinen maailmansota seurauksineen

• ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat

Jakautunut maailma

• kylmän sodan supervaltakilpailun ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset muodot

• dekolonisaatio, sen merkitys ja vaikutukset

• kylmä sota, sen päättyminen ja seuraukset

Keskinäisriippuvuuksien maailma

• Lähi-itä ja muut konfliktialueet sekä vastakkainasettelujen monet muodot

• maailman uudet valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet

• YK ja muut kansainväliset rauhanrakentajat

3. Itsenäisen Suomen historia (HI03)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat kansallisen identiteentin syntyminen, Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Paikallisuutta kurssiin tuovat sotavuosien kokemukset.

Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:

• tuntee suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan muotoutumisen kehityskulkuja sekä osaa pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia

• hallitsee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset ja niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään

• osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan (HI3)

• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään

• pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan

• osaa eritellä suomalaisuuteen ja suomalaiseen kulttuuriin eri aikoina kuuluneita ihanteita ja niihin liitettyjä mielikuvia sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.

Keskeiset sisällöt

Miten Suomesta tuli Suomi?

• Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys sekä 1860-luvun murroskausi

• kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

• kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset muutokset 1800- ja 1900-lukujen taitteessa

Suomen itsenäistymisprosessi ja itsenäisyyden alkuvuodet

• sortokaudet

• itsenäistyminen kansainvälisessä kontekstissa

• sisällissodan syyt ja seuraukset sekä eheyttämisen aika 1920-luvulla

• 1930-luvun sisäpoliitiika; oikeistoradikalismia ja maan vaurastumista

Suomi kansainvälisissä konflikteissa

• turvallisuuspoliittiset vaihtoehdot ennen toista maailmansotaa (1920 - 1930-luku)

• Suomi toisessa maailmansodassa, Lappi osana toista maailmansotaa

• vaaran vuodet (1944 - 1948)

• Suomen sisäpolitiikka ja asema kansainvälisessä politiikassa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen

Kohti nykyistä Suomea

• yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltion muodostuminen

• kulttuuri, tiede ja osaaminen

• kulttuurisesti monimuotoistuva ja kansainvälistyvä Suomi

VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI04)

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä. Eri aikakausien merkkihenkilöiden ja tavallisten ihmisten maailmaa lähestytään erilaisten lähteiden avulla.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:

• tuntee Euroopan keskeisen kulttuuriperinnön ja ymmärtää Euroopan kulttuuriin vaikuttaneita tekijöitä

• ymmärtää eurooppalaisuuteen liittyvän arvopohjan

• osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia

• osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan

• kykenee analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen

• osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.

Keskeiset sisällöt

Antiikin kulttuuripiiri

• kulttuurit ja elämäntavat: Kreikan kaupunkivaltiot (Ateena ja Sparta), Rooma, hellenismi

• tieteen ensiaskeleet ja demokratian synty

Keskiajan kulttuuri

• keskiaikainen maailmankuva

• eurooppalainen yhteinäiskulttuuri

• uskonto (katolisen kirkon vaikutusvalta)

• kulttuuripiirien vuorovaikutus

Uuden ajan murros

• renessanssi ja tiedon vallankumous

• reformaation merkitys

• itsevaltiuden (absolutismin) ajan kulttuuri (barokki)

Valistuksen aikakausi

• luonnontieteellisen maailmankuvan kehitys

• valistuksen aatepohja ja sen vaikutukset

• ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen

Aatteiden ja teollistumisen aika

• keskeiset aatesuuntaukset (nationalismi, liberalismi, sosialismi, kommunismi) ja taidevirtaukset

• tiede uskonnon haastajana

• porvariston vuosisata ja yhteiskunnalliset muutokset

Monimuotoinen nykyaika

• massojen aika, populaarikulttuurin synty ja sen kaupallistuminen

• kulttuurin globalisoituminen

• sukupuoliroolien murros

• tieteen kehitys ja median kasvava merkitys

5. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI05)

Kurssi on valtakunnallinen syventävä kurssi, jossa käydään läpi Suomen poliittista historiaa Ruotsin vallan aikana ja osana Itämeren alueen historiaa. Kurssi on pohjana Suomen myöhemmälle kehitykselle autonomian ajalle asti ja sillä perehdytään autonomian aikaa edeltäneeseen asutus-, väestö- ja kulttuurihistoriaan. Kurssilla sivutaan myös Sodankylän ja Lapin asutus-, väestö-, kulttuurihistoriaa osana prosessia. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Kurssilla perehdytään mahdollisiin lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää Sodankylän ja Lapin asuttamisen osaksi maamme esihistoriaa

• tuntee suomalaista kulttuuriperintöä

• oppii arvostamaan sodankyläläistä, lappilaista, suomalaista kulttuuriperintöä

• osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin.

• hahmottaa Suomen historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen

• kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta

• tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen

Keskeiset sisällöt

Esihistoria

• Lapin merkitys esihistoriassa
• Esihistoria Sodankylässä

Suomen alue ennen ristiretkiä

• tutkimusmenetelmät ja käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä

• rautakautinen heimoyhteiskuntien Suomi

Keskiaika

• ristiretket suomeen - Suomi (Itämaa) osaksi Ruotsia

• Suomi osaksi Ruotsia, kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen

• yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri

• Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen (Ruotsi, Novgorod, Kalmarin unioini)

Uusi aika

• reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta

• Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen, itsevaltius, säätyjen valta

• sääty- ja maatalousyhteiskunta

• Vapauden ja hyödyn aika, kehittyvä talous ( kustavilaiset uudistukset)

• kansallisen tietoisuuden ensi askeleet

Ruotsista Venäjän osaksi

• Suomen aseman muutos ja yhteiskunnalliset uudistukset Ruotsin ajan lopulla

• Ero Ruotsista, Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty

• kansallinen herääminen, sivistys, tiede ja taide

6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI06)

Kurssilla perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien rakenteen muuttuessa. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:

• hallitsee kulttuurintutkimuksen peruskäsitteitä ja erilaisia tapoja jakaa maailma kulttuurialueisiin

• tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa

• ymmärtää tarkastelemansa kulttuuripiirin historiallisen kehityksen sekä sen arvojen ja elämäntapojen moninaisuuden ja osaa eritellä siihen vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa syntyneitä kulttuurisia eroja ja yhtäläisyyksiä

• oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa

• osaa analysoida esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä

• osaa arvioida monikulttuurisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy erittelemään sille annettuja merkityksiä

• osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä sekä eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita.

• osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöt

Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet

Kurssilla tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista kulttuurialueista:

• Amerikan alkuperäiskulttuurit

• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit

• Aasian kulttuurit

• Afrikan kulttuurit

• arktiset kulttuurit: erityisesti saamelaisuus

• Latinalaisen Amerikan kulttuurit

• Lähi-idän kulttuurit

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT

7. Maailma tänään (HI07)

Kurssi on yhteiskuntaopin kanssa yhteinen koulukohtainen syventävä kurssi, jolla seurataan ajankohtaisia Suomen, Euroopan, EU:n ja maailmanpolitiikan tapahtumia mm. lehtien ja Internetin avulla ja tutustutaan keinoihin selvittää ja ymmärtää nykytapahtumien taustoja historialliselta näkökannalta.

Kurssi on jatkuvan muutoksen alainen, sillä Suomen ja maailmanpolitiikan tapahtumat vaikuttavat hyvinkin lyhyellä varoitusajalla kurssin sisällön muotoutumiseen. Kurssin aikana kootaan portfolio, johon tuotetaan yhteenvetoja tai raportteja ajankohtaisista tapahtumista taustoineen. Kurssilla pidetään myös uutispäiväkirjaa, joka liitetään osaksi portfoliota.

Kurssille pääsyn edellytyksenä on kansainväliset suhteet HI02 -kurssin suorittaminen. Kurssi on suositeltava erityisesti abiturienteille, vaikka historiaa ei ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaisikaan. Kurssi on valmistautumista ylioppilastutkinnon reaalikokeeseen. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä hyväksytty (S), hylätty (H), täydennettävä (T).

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• seuraa aktiivisesti ajankohtaisia maailman tapahtumia useista eri lähteistä
  
  
• tutustuu keinoihin selvittää ja ymmärtää nykytapahtumia historialliselta kannalta
  
  
• pystyy tuottamaan yhteenvetoja Suomen ja maailman politiikan ajankohtaisista tapahtumista taustoineen
  
  
• oppii etsimään tarvitsemaansa tietoa monipuolisesti mm. Internetiä hyödyntäen
  
  
• tunnistaa lähdekritiikin merkityksen tiedon hankinnassa ja tulkinnassa

Keskeiset sisällöt

Kurssin tarkempi sisältö määritellään vuosittain. Tarkasteltavaksi voidaan valita mm. seuraavia aihealueita, mutta tarkempi sisältö vahvistetaan kurssin alussa ja muutokset ovat mahdollisia jopa kurssin aikana:

• kylmä sota - kertausta vuosien 1945 - 1991 suurvaltapolitiikkaan
  
  
• Venäjä - Neuvosto-Venäjä - Neuvostoliitto - IVY - Venäjä
  
  
• Yhdysvallat
  
  
• Kansainvälinen terrorismi
  
  
• Kuohuva Lähi-itä
  
  
• Mielenkiintoinen itä - Kiina ja Intia
  
  
• Suomi - Tunteita herättävät aiheet ja sisäpolitiikan viimeiset kuviot
  
  
• Euroopan unioni

8. Historian ja yhteiskuntaopin kertauskurssi (HI08)

Kurssi on yhteiskuntaopin kanssa yhteinen koulukohtainen syventävä kurssi ja samalla se on valmistautumista ylioppilastutkinnon reaalikokeeseen. Siinä kerrataan historian kursseja, hahmotetaan hyvän vastauksen tuntomerkit, analysoidaan ja tehdään erityyppisiä historian reaalitehtäviä. Kurssiin liittyy myös keväisin pidettävä preliminääri. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä hyväksytty (S), hylätty (H), täydennettävä (T).

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on:

• opiskelija valmentautuu määrätietoisesti ylioppilastutkinnon historian ainereaaliin
  
  
• kertaa suorittamiaan historian kursseja
  
  
• muodostaa itselleen kokonaiskuvan lukion historian oppimäärästä
  
  
• oppii hahmottamaan hyvän ylioppilasvastauksen tuntomerkit

Keskeiset sisällöt

• pakollisten ja syventävien kurssien kertaaminen
  
  
• erityyppisten historian reaalitehtävien analysointi
  
  
• ylioppilastehtävien harjoittelu
  
  
• osallistuminen preliminääriin

9. Talvisodasta tähän päivään (HI09)

Kurssi on koulukohtainen syventävä kurssi. Nimensä mukaisesti kurssilla syvennetään tietämystä itsenäisen Suomen viimeisen yli 70 vuoden ajanjaksosta. Vaikka kurssilla painotetaan politiikkaa, tutustutaan myös tavallisten suomalaisten elämään ja eri vuosikymmenten kulttuuriin. Ajanjakso käsittää sotia edeltäneen ajan ja etenee 1900-luvun loppuun, jopa 2000-luvullekin. Kurssille pääsyn edellytyksenä on Itsenäisen Suomen historia HI3-kurssin suorittaminen. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä hyväksytty (S), hylätty (H), täydennettävä (T).

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:

• Perehtyy yksityiskohtaisemmin historiallisiin tapahtumiin
  
  
• Tutustuu kansalaisten elämään eri vuosikymmeninä
  
  
• Huomaa suomalaisen yhteiskunnan valtavan muutoksen varsin lyhyenä ajanjaksona

Keskeiset sisällöt

• 1930-luvun elämämeno
  
  
• Talvisotaan johtanut kehitys, talvisota, välirauhan aika ja elämä sotavuosina, jatkosota ja Lapin sota
  
  
• Vaaran vuodet ja suomettumisen alku
  
  
• 1950-luku: saavutukset mm. taiteessa, urheilussa
  
  
• 1960-luku politiikassa ja kulttuurissa (radikalisoituminen)
  
  
• 1970-luku: suomettuminen
  
  
• 1980-luku: kansallistunteen nousu
  
  
• 1990-luku: lama
  
  
• 2000-luku

10. Maailman kansalaisen kypsyyskoe (HI10)

Maailmankansalaisen kypsyyskoe on YK-liiton kansainvälisyyskasvatuksen opintokokonaisuus. Kurssi on myös koulukohtainen soveltava kurssi, joka voidaan toteuttaa myös useamman oppiaineen yhteistyönä. Maailmankansalaisen kypsyyskokeen tavoitteena on toteuttaa YK:n, Unescon ja Suomen YK-liiton koulutus ja kasvatustavoitteita lisäämällä keskustelua kehitys-, ihmisoikeus-, kulttuuri-, pakolais- ja rauhankysymyksistä.

Maailmankansalaisen kypsyyskokeen aikana tekijä tutustuu itseään kiinnostavaan kansainvälisyyteen liittyvään teemaan yksin, pareittain tai ryhmässä. Tekijä syventää tietämystään ja ymmärrystään valitusta aiheesta tutkimalla sitä eri näkökulmista. Hän oppii havaitsemaan yhteyksiä asioiden välillä sekä tunnistaa yksilön vastuun ja omat mahdollisuutensa vaikuttaa.

Maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittaminen aktivoi monipuoliseen tiedonhankintaan, oman oppimisen arviointiin ja saadun tiedon jakamiseen. Työn tekeminen opettaa myös oman työskentelyn arviointia ja oppimisprosessin seurantaa.

Kypsyyskokeen suorittamiseen kuuluu oman tutkimusaiheen valinta, 1- 2 kuukautta kestävä ajankohtaisten asioiden seuraaminen ja kirjaaminen sekä oppimispäiväkirjan pitäminen. Kypsyyskokeen lopputyö voi olla esim. kirjallinen esitys, näyttely tai video.

Maailmankansalaisen kypsyyskokeen aiheet vaativat pitkäjänteistä kypsyttelyä, joten sen suorittaminen kestää kolmesta kuukaudesta useaan vuoteen. YK-liitto antaa kypsyyskokeen suorittamisesta todistuksen. Kurssi voidaan suorittaa joko toisena ja/tai kolmantena opiskeluvuotena.

Maailmakansalaisen kypsyyskokeessa tekijä/tekijät valitsee/valitsevat tarkasteltavaksi itseään kiinnostavan aiheen, jolla on globaaleja ulottuvuuksia. Kulttuurikysymykset, ihmisoikeudet, suvaitsevaisuus sekä ympäristö- ja kehityskysymykset ovat esimerkkejä soveltuvista aihealueista. Tarkemmat sisällölliset rajaukset tekijä päättää itse.

Maailmankansalaisen kypsyyskoe koostuu neljästä osa-alueesta: päiväkirjasta, tutkimusosuudesta, toiminnasta ja itsearvioinnista. Tarkemmin työn rakenteesta YK-liiton sivuilta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• vahvistaa omaa kasvuaan terveeseen aikuisuuteen ja itseohjautuvaan, kriittiseen oppimiseen sekä vahvistaa myönteistä itsetuntoaan
  
  
• oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja vuorovaikutustaitojaan
  
  
• aktivoituu monipuoliseen tiedonhankintaan ja hankitun tiedon käyttöön
  
  
• oppii itseohjautuvaa työskentelyä yksin tai ryhmässä
  
  
• ymmärtää maailman ilmiöitä
  
  
• oppii tuntemaan yksilön vastuun ja mahdollisuuden vaikuttaa maailmaan

Keskeiset sisällöt

Maailmankansalaisen kypsyyskokeen aiheet voivat vaihdella hyvinkin paljon. Aiheina voivat olla esim:

• ympäristö ja kehityskysymykset
  
  
• kehitysyhteistyö
  
  
• kulttuurikysymykset
  
  
• ihmisoikeudet
  
  
• suvaitsevaisuus
  
  
• naisten ja lasten asema
  
  
• vähemmistöt
  
  
• pakolaisuus
  
  
• kansalaisten yhteisvastuu

Arviointi

Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä hyväksytty (S), hylätty (H), täydennettävä (T). Kypsyyskokeita ei palauteta Suomen YK-liittoon arvioitavaksi, vaan työn ohjaaja arvioi valmiin työn itsenäisesti ja tekee siitä ilmoituksen YK-liittoon sähköisellä lomakkeella, jolloin työstä lähetetään tekijälle allekirjoitettu diplomi.