Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään käsitteellisesti ja keskustellen. Filosofisen ajattelun opiskeleminen harjaannuttaa punnitsemaan käsitysten perusteluja järkiperäisesti. Kyseenalaistavan ja perusteita etsivän luonteensa ansiosta filosofia auttaa hahmottamaan ja jäsentämään nykypäivän jatkuvasti kasvavaa informaatiotulvaa. Tällä tavoin filosofian opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia.

Filosofiassa opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Tämä edistää opiskelijan kykyä eettiseen pohdintaan ja sen ymmärtämiseen, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajoja käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset rakentuvat ja eroavat toisistaan.

Filosofian opiskelu kehittää arvostelukykyä sekä edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa tuetaan opiskelijoiden perusteltujen yksilöllisten näkemysten muodostamista ja kykyä osallistua järkiperäiseen keskusteluun. Kun opiskelijat paneutuvat filosofisiin kysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin ajattelutaitoihinsa ja yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaviksi kansalaisiksi.

Opetuksen tavoitteet

Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin kysymyksiin sovellettuina

• osaa käsitteellisesti eritellä, jäsentää ja arvioida informaatiota, erityisesti erilaisia väitteitä, niiden merkityksiä ja perusteluja

• hallitsee johdonmukaisen argumentaation perustaidot ja oppii sitä kautta luottamaan omaan ajatteluunsa sekä arvioimaan sitä kriittisesti ja pohtimaan sen rajoja eri tieteenaloilla ja arkielämässä

• oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

Arviointi

Filosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista filosofista ajattelua. Tämä tarkoittaa kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoida informaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltu arvostelma. Arvioinnin tulee tukea ja kehittää opiskelijan taitoa arvioida omaa ajatteluaan ja rohkaista opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, ja filosofian yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kurssikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta.

Arvioinnissa käytetään mahdollisuuksien mukaan tukena opiskelijoiden itsearviointia ja vertaisarviointia. Kurssin arvioinnissa monipuolinen arviointi voi koostua hyvin monipuolisista osasuorituksista ja sisältää sekä kirjallisia töitä, suullisia tehtäviä että muita medioita hyödyntäviä tehtäviä. Kursseissa ei ole välttämätöntä pitää kokeita.

Kurssien suorittaminen

Filosofian FI01-kurssi suoritetaan ensimmäisenä. Se suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä lukiovuonna. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti vaan se suoritetaan opetukseen osallistuen. Ainoastaan kurssin uudelleen suorittaminen on joissakin tapauksissa mahdollista itsenäisesti tai vain osittain opetukseen osallistuen. Kurssin suorittaminen on edellytyksenä muiden filosofian kurssien suorittamiselle. Muut kurssit sen sijaan voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Muidenkaan kurssien itsenäinen suorittaminen ei ole suositeltavaa, mutta se on mahdollista. Itsenäisestä suorittamisesta ja siihen liittyvistä tehtävistä sovitaan aina opettajan kanssa yhdessä.

Kurssien uusiminen

Opiskelijalla on mahdollisuus uusia sekä hylätty kurssi että hyväksytysti suoritettu kurssi. Kurssin uusimisessa käytetään monipuolista arviointia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kurssin uusimisessa opiskelija keskustelee opettajan kanssa, mitkä kurssin osasuorituksista hän suorittaa uudelleen. Opiskelija asettaa itselleen uusintaan tavoitteen ja sen mukaan yhdessä mietitään, millä keinoilla hän voi saavuttaa tavoitteensa. Mikään osasuoritus (esim. koe) ei ole välttämätön osa uusintaa.

Aihekokonaisuudet

Filosofiassa opiskelija voi edistää kaikkien aihekokonaisuuksien tavoitteiden saavuttamista. Tätä tapahtuu kaikilla kursseilla mutta myös oppiainerajat ylittävissä projekteissa filosofian taitoja ja tietoja voidaan hyödyntää aihekokonaisuuksien toteutuksessa.

Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä

Filosofian opiskelu tukee opiskelijan kykyä ottaa kantaa ja vaikuttaa myös yhteiskunnassa. Erityisesti yhteiskuntafilosofiassa opiskelija oppii ymmärtämään yhteiskunnan ja julkisen vallan toimintaperiaatteita. Ihmisoikeudet, kuten sananvapaus, ovat keskeinen osa filosofian opetusta.

Hyvinvointi ja turvallisuus

Filosofia kehittää opiskelijan ajatteluntaitoja ja eettistä pohdintaa, erityisesti pakollisilla kursseilla keskitytään näihin taitoihin. Näiden kautta opiskelijalla on mahdollisuus pohtia hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviä tekijöitä, suhtautua kriittisesti tietoon, joka heikentää joidenkin hyvinvointia ja ottaa myös perustellusti kantaa hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Filosofinen pohdinta lisää jokaisen itsetuntemusta. Erityisesti yhteiskuntafilosofisten teemojen pohdiskelu antaa välineitä ymmärtää yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Kehittyvien ajatteluntaitojen kautta opiskelijoilla on paremmat eväät käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti ja sovittelun keinoin.

Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu

Eettinen ajattelu korostuu filosofiassa. Se kohdistuu myös muihin kuin ihmisiin eli myös ympäristöön ja kattaa globaalin näkökulman. Erityisesti etiikan kurssilla käsiteltävä luontoetiikka korostaa kestävää kehitystä ja globaalia vastuuta luonnosta ja kaikista ihmisistä.

Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys

Ihmisoikeuksia käsitellään filosofian kursseilla ja ne tulevat opiskelijoille tutuksi. He pohtivat myös miten ihmisoikeudet toteutuvat ja miten niitä voitaisiin edistää. Filosofiassa tutustutaan muiden kulttuurien ja aikakausien näkemyksiin ja opitaan ymmärtämään, miten nykyiset näkemyksenne ovat muodostuneet ja että ne tulevat myös muuttumaan.

Monilukutaito ja mediat

Filosofiassa monilukutaidon kehittäminen on keskeinen osa ajatteluntaitojen kehittämistä. Työskentely erilaisten tekstien kanssa on keskeinen menetelmä. Opiskelijat harjoittelevat erilaisten tekstien tulkintaa, tuottamista ja arvottamista.

Teknologia ja yhteiskunta

Ihmisen suhde teknologiaan ja sen merkitys yhteiskunnalle tulee esiin filosofisissa pohdinnoissa monella tavalla kaikilla filosofian kursseilla. Opiskelijat myös toimivat opinnoissaan ympäristöissä, joissa teknologiset sovellukset ovat arkipäivää.

PAKOLLISET KURSSIT

Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI01)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• muodostaa perustellun käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin

• oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille mielipiteille ja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjen perustelujen rakennetta ja arvioimaan niiden pätevyyttä

• tuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden ja vastaesimerkkien käyttöä

• perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin erotteluihin

• tuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.

Keskeiset sisällöt

• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian perinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna

• johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti

• keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys, käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen

• tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero

• tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa

Kurssin arviointi

Filosofia on tietoa ja taitoa. Kurssissa ovat filosofian taidot keskeisellä sijalla, joten myös arvioinnissa niiden osuus painottuu. Opiskelija harjoittelee taitoja koko kurssin ajan sekä kirjallisesti että suullisesti. Taitojen kehittymistä arvioidaan ja se on merkittävässä osassa kurssiarviointia. Lisäksi kurssin aikana arvioidaan tietojen karttumista. Opiskelija osoittaa tietonsa kurssin alussa määritellyllä tavalla kurssin aikana tai kurssin lopuksi. Kurssin arvioinnissa otetaan monipuolisesti huomioon opiskelijan suullinen ja kirjallinen tietojen ja taitojen osoittaminen.

2. Etiikka (FI02)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy filosofisen etiikan keskeisiin käsitteisiin, kysymyksiin ja teorioihin sekä ympäristöfilosofian perusteisiin

• hahmottaa normatiivisten väitteiden luonteen ja suhteen kuvaileviin väitteisiin sekä osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta

• osaa jäsentää oman elämänsä merkityksellisyyttä ja elämänvalintojaan filosofisen käsitteistön avulla

• osaa perustella moraalin velvoittavuuden ja soveltaa moraaliin filosofisia käsite-erotteluja ja johdonmukaista argumentaatiota

• osaa eritellä ja arvioida toimintaa eettisesti sekä kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja arvioitaan filosofisen etiikan välinein.

Keskeiset sisällöt

• moraali ja sitä pohtiva normatiivinen ja soveltava etiikka; hyve-, seuraus-, sopimus-, oikeus- ja velvollisuusetiikan perusteet

• moraalin luonne normijärjestelmänä ja sen ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin järjestelmiin, moraalinen relativismi

• filosofisia teorioita elämän hyvyydestä ja merkityksellisyydestä sekä hyvästä elämäntavasta

• etiikka ja yksilön moraaliset ratkaisut: ihmissuhteet ja elämänvalinnat

• eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä

Arviointi ja opetusmenetelmät

Arvioinnissa painottuvat tietojan ja taitojen arviointi. Arvioinnissa otetaan monipuolisesti huomioon opiskelijan kurssina aikana suullisesti ja kirjallisesti osoittamat tiedot ja taidot. Kurssin aikana voidaan esim. tehdä esitelmiä, tuottaa verkkomateriaalia tai muita medioita hyödyntävää materiaalia sekä tehdä kirjallisia tuotoksia yksin tai ryhmissä. Pyrkimyksenä on aktivoida opiskelijoita tuottamaan tietoa sosiaalisesti ja soveltamaan tietoja esimerkkitapauksiin.

VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

3. Yhteiskuntafilosofia (FI03)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin sekä perusnäkemyksiin yksilön suhteesta yhteisöihin, yhteiskuntaan ja valtioon

• oppii käyttämään keskeisiä filosofisia käsitteitä yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan jäsentämiseen sekä omien yhteiskunnallisten ratkaisujensa perustelemiseen

• oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vallankäyttöä ja työnjakoa yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa

• oppii arvioimaan käsitteellisesti yhteiskunnallisen järjestyksen rakentumista, perustelemista ja oikeutusta

• osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Keskeiset sisällöt

• yhteiskuntajärjestyksen ja yhteiskunnallisten instituutioiden olemassaolo ja oikeuttaminen: yksilö- ja yhteisökeskeiset teoriat yhteiskunnasta, yhteiskuntasopimusteoriat

• oikeudenmukaisuuden eri muodot, niiden perusteleminen ja soveltaminen

• vallan käsite ja muodot, vallan oikeuttaminen, demokratian muodot ja kilpailijat, anarkismi

• työnjako, talous ja hyvinvointi, talouden toimintaperiaatteiden ja omistamisen oikeuttaminen

• poliittiset ihanteet ja niiden toteuttaminen: vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus; konservatismi, liberalismi ja sosialismi; kansallisvaltiot ja globaali näkökulma

• yhteiskunnalliset jännitteet ja ristiriidat sekä niiden ratkaiseminen: oikeusvaltio ja sen vaihtoehdot, yhteiskuntajärjestyksen luhistuminen – sodat, sisällissodat, terrori sekä holokausti ja muut kansanvainot yhteiskuntafilosofisina ongelmina

• ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Arviointi ja opetusmenetelmät

Kurssin arvioinnissa painottuvat koko kurssin ajan annettu näyttö tietojen ja taitojen karttumisesta. Tavoitteena on aktiovoida opiskelijat pohtimaan kurssin sisältöjä ja tuottamaan erilaisia medioita hyödyntäen perusteltuja näkemyksiä asiasta.

4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI04)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa filosofisia, eri tieteisiin ja arkielämään perustuvia käsityksiä todellisuuden rakenteesta

• osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita todellisuudesta, totuudesta, tiedosta ja tieteestä

• osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta

• osaa jäsentää havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden ja mallien suhdetta todellisuuteen

• oppii hahmottamaan erityistieteiden tieteenfilosofisia kysymyksiä joissain lukion oppiaineissa.

Keskeiset sisällöt

• metafysiikan keskeiset kysymykset ja käsitteet, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta ja todellisuuden perusrakenteesta

• olemassaolon kysymyksiä: muutos ja pysyvyys, oliot ja ominaisuudet, mahdollinen ja välttämätön, reaalinen ja virtuaalinen

• todellisuuden ilmeneminen ja hahmottaminen

• totuuden luonne ja totuusteoriat

• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

• tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön, tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde

• selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta

Arviointi ja opetusmenetelmät

Kurssin arvioinnissa painottuvat koko kurssin ajan annettu näyttö tietojen ja taitojen karttumisesta. Tavoitteena on aktiovoida opiskelijat pohtimaan kurssin sisältöjä ja tuottamaan erilaisia medioita hyödyntäen perusteltuja näkemyksiä asiasta.

KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI

5. Kertauskurssi (FI05)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on

• syventää opiskelijan ajattelun taitoja
  
  
• kehittää opiskelijan filosofisen esseen kirjoittamisen taitoja
  
  
• syventää ymmärrystä filosofisista ongelmista
  
  
• valmentaa opiskelijaa ylioppilaskirjoituksiin

Keskeiset sisällöt

• filosofisen esseen luonne
  
  
• argumentaation ja analysoinnin harjoittelu
  
  
• erityylisten esseiden harjoittelua
  
  
• keskeisten filosofisten käsitteiden kertaaminen

Arviointi

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Suoritusmerkinnän edellytyksenä on osallistua kurssilla aktiivisesti ja tehdä kurssin aikana tehtävät hyväksytysti. Kurssin suorittamiseen liittyvistä tehtävistä sovitaan opettajan ja opiskelijoiden kesken kurssin alussa.