Saamen kieli ja kirjallisuus / Sámegiella ja girjjálašvuohta

Saamen kieli äidinkielenä ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää.

Sámegiella ja girjjálašvuohta

Eatnigiella ja girjjálašvuohta -oahppaávdnasa ulbmil, oahppanbirrasiidda ja bargovugiide laktáseaddji mihttomearit, bagadeapmi, sierranahttin ja doarjja ja maid oahppama árvvoštallan gusket maiddái sámegiella ja girjjálašvuohta -oahppamearrái.

Oppimäärän erityinen tehtävä

Saamen kielen ja kirjallisuuden erityisenä tehtävänä on tukea Suomessa puhuttujen saamen kielten säilymistä elävänä ja vahvistaa niiden asemaa muiden kielten rinnalla. Oppilaat saavat pohjan kehittää ja käyttää kielellisiä taitojaan itsenäisesti läpi elämän. Opetus vastaa yhteistyössä kotien, saamenkielisen yhteisön ja muiden oppiaineiden opetuksen kanssa oppilaiden kielitaidon kehittymisestä sekä auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään rinnakkais- ja monikielisyyttään hyödyntäen. Opetus lisää oppilaiden ymmärrystä ja arvostusta oman kieli- ja kulttuuritaustan merkityksestä sekä itselle, yhteisölle, yhteiskunnalle että muille alkuperäiskansoille. Opetus ohjaa ymmärtämään ja arvostamaan myös muita kieliä ja kulttuureja.

Saamen kieltä ja kirjallisuutta voidaan opettaa jollakin Suomessa puhutuista saamen kielistä: inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielellä. Kieli on sekä opetuksen kohde että väline. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä. Yhteisön jäsenyys ja osallisuus syntyvät, kun oppilas oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Eri saamen kielet huomioidaan erityisesti saamelaiskulttuurien alueelliseen variaatioon tutustumisen yhteydessä. Kielellisten taitojen kehittyessä oppilaat saavat valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päätöksentekoon.

Kieltä opitaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden, tekstilajien ja sanaston avulla. Saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on tukea, kehittää ja syventää kielitietoisuutta ja kielellisen havainnoinnin taitoja sekä vahvistaa oppilaiden kielellistä identiteettiä. Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä kulttuurisisällöistä keskeisiä ovat sanataiteen, teatteritaiteen ja draaman sekä median lisäksi kertomusperinne, saamelainen lyriikka (livđe, leu’dd, luohti), kieliyhteisön tavat, perinteet, taide, saamelainen elämäntapa ja historia.

Vuosiluokilla 3–6 saamen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti omalla äidinkielellään erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppilaiden kielitaitoa kehitetään sanastoa ja käsitteistöä monipuolistamalla, ohjaamalla oppilaita tarkastelemaan kielen keskeisimpiä ominaispiirteitä, vahvistamalla tekstin tulkinnan ja tuottamisen taitoja sekä tarjoamalla ikäkaudelle sopivaa kirjallisuutta ja työskentelytapoja monimediaisissa oppimisympäristöissä. Äidinkielen taitojen kehittämisessä ja oppimistaitojen monipuolistamisessa käytetään muun muassa oppiainerajojen ylittävää eheyttävää opetusta. Opetus kehittää oppilaiden taitoa arvioida omaa oppimistaan.

Oahppameari earenoamáš ulbmil

Sámegiela ja girjjálašvuođa earenoamáš ulbmilin lea doarjut Suomas hállojuvvon sámegielaid seailuma eallin ja nannet daid sajádaga eará gielaid bálddas. Oahppit fidnejit vuođu ovddidit ja geavahit gielalaš dáidduideaset iehčanasat čađa eallima. Oahpahus vástida ovttasbarggus ruovttuiguin, sámegielat servošiin ja eará oahppaávdnasiid oahpahusain oahppiid gielladáiddu ovdáneamis ja velá veahkeha sin hukset gielalaš ja kultuvrralaš identitehtaset ávkinatnimiin rattát- ja máŋggagielalašvuođaset. Oahpahus lasiha oahppiid áddejumi ja árvvusatnima iežaset giella- ja kulturduogáža mearkkašumis sihke alcceset,
servošii, servvodahkii ja eará eamiálbmogiidda. Oahpahus stivre ipmirdit ja atnit árvvus maiddái eará gielaid ja kultuvrraid.

Sámegiela ja girjjálašvuođa sáhttá oahpahit man nu sámegillii, man hállet Suomas: anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegillii. Giella lea sihke oahpahusa čuozáhat ja bargoneavvu. Oahpahus vuođđuduvvá searvvušlaš oidnui gielas. Servoša lahttovuohta ja oasálašvuohta šaddet, go oahppi oahppá geavahit giela servoša vugiin. Sierra sámegielaid váldet vuhtii earenoamážit sámekultuvrraid guovlovariašuvdnii oahpásmuvvama oktavuođas. Go gielalaš dáiddut ovdánit, de oahppit fidnejit válmmašvuođaid oassálastit ja váikkuhit oktasaš áššiide ja mearrádusdahkamii.

Giela ohppet ahkebadjái mihtilmas giellageavahandiliid, teakstašlájaid ja sániid olis. Sámegiela ja girjjálašvuođa oahpahusa ulbmilin lea doarjut, ovddidit ja čiekŋudit gielladiđolašvuođa ja gielalaš áiccadeami dáidduid ja maid nannet oahppiid gielalaš identitehta. Sámegiella ja girjjálašvuohta- oahppamearis kultursisdoaluin guovddážis leat sátnedáidaga, teáhterdáidaga, dráma ja media lassin máinnastanárbi, sápmelaš lyrihkka (livđe, leu’dd, luohti), giellaservoša dábit, árbevierut, dáidda, sápmelaš eallinvuohki ja historjá.

Jahkeluohkáin 3–6 sámegiela ja girjjálašvuođa oahpahusas oahppiid roahkasmahttet doaibmat aktiivvalaččat iežaset eatnigillii iešguđetlágan njálmmálaš ja čálalaš vuorrováikkuhandiliin. Oahppiid gielladáiddu ovddidit sátnevuorkká ja doabaráju
máŋggabealagahttimiin, bagademiin oahppiid geahčadit giela guovdileamos iešvuođaid, nannemiin teavstta dulkoma ja buvttadeami dáidduid ja velá fállamiin ahkebadjái heivvolaš girjjálašvuođa ja barggildanvugiid máŋggamediála oahppanbirrasiin. Eatnigiela dáidduid ovddideamis ja oahppandáidduid máŋggabealagahttimis geavahit earret eará
oahppaávnnasrájáid rasttildeaddji čavdudeaddji oahpahusa. Oahpahus ovddida oahppiid dáiddu árvvoštallat iežaset oahppama.