Sointiväri
Laulajien sointiväri
Laulajien äänet luokitellaan yleensä äänityyppeihin tai äänialoihin.
Äänialaan vaikuttaa jonkin verran se, kuinka korkealta tai matalalta ääni soi parhaimmalla tavalla. Kuitenkin erityisesti naisten äänialaan vaikuttaa myös sointiväri eli se, onko ääni kirkas ja heleä vai tumma ja pehmeä.
Äänialoihin jaottelua käytetään erityisesti klassisessa musiikissa jaottelemaan oopperalaulajia erilaisiin rooleihin. Äänialajako määrittää löyhästi sävelkorkeuksia, joilta tietty ääniala laulaa, mutta vielä tärkeämpää kuin ambitus (eli se, miten korkealle tai matalalle laulaja pääsee), on äänenväri.
Sopraano on naisten korkein ääniala. Se on soinniltaan kirkas. Sopraano on naisilla yleisin.
Mezzosopraano on naisten väliääniala. Siinä on tummempi sointi kuin sopraanossa, mutta kuitenkin selkeä kirkkaus verrattuna alttoon.
Altto on naisten matalin ääniala. Äänenvärikin on tumma, pehmeä ja paksu.
Tenori on miesten korkein ääniala. Se on kirkas, korkea ja soinnikas. Oopperoissa tenorit laulavat usein sankariroolit, joten siitä tulee nimitys sankaritenori.
Baritoni on miesten väliääniala. Se on miehillä itse asiassa kaikkein yleisin. Baritoni pääsee korkealle, mutta hänen äänessään on kuitenkin tummahko sointi.
Basso on miesten matalin ääniala. Ääni on todella matala, paksu ja tumma soinniltaan. Yleensä basson tunnistaminen ei ole hankalaa.
Populaarimusiikissa äänialoja ei yleensä luokitella jyrkästi, mutta ääniä kuitenkin kuvaillaan lainaten klassisen musiikin äänialoja.
Kun kuuntelet populaarimusiikkia, on hyvä myös kuunnella laulajan äänen parasta sointialuetta.
Esimerkiksi monet kirkasääniset (sopraano-)laulajat laulavat myös matalalle, mutta ääni muuttuu vuotoiseksi ja hieman kähiseväksi, kun he laulavat oman parhaan sointialueensa ulkopuolella. Alttolaulajilla tilanne voi olla päinvastainen, korkealla käytetään ohennetta, matalalla ääni soi täyteläisesti.
Me käytämme kuuntelutehtävissä vain sekakuoron äänialajakoa, eli sopraano, altto, tenori ja basso!
Spotify-linkki alla olevaan tehtävään.
Äänialaan vaikuttaa jonkin verran se, kuinka korkealta tai matalalta ääni soi parhaimmalla tavalla. Kuitenkin erityisesti naisten äänialaan vaikuttaa myös sointiväri eli se, onko ääni kirkas ja heleä vai tumma ja pehmeä.
Äänialoihin jaottelua käytetään erityisesti klassisessa musiikissa jaottelemaan oopperalaulajia erilaisiin rooleihin. Äänialajako määrittää löyhästi sävelkorkeuksia, joilta tietty ääniala laulaa, mutta vielä tärkeämpää kuin ambitus (eli se, miten korkealle tai matalalle laulaja pääsee), on äänenväri.
Sopraano on naisten korkein ääniala. Se on soinniltaan kirkas. Sopraano on naisilla yleisin.
Mezzosopraano on naisten väliääniala. Siinä on tummempi sointi kuin sopraanossa, mutta kuitenkin selkeä kirkkaus verrattuna alttoon.
Altto on naisten matalin ääniala. Äänenvärikin on tumma, pehmeä ja paksu.
Tenori on miesten korkein ääniala. Se on kirkas, korkea ja soinnikas. Oopperoissa tenorit laulavat usein sankariroolit, joten siitä tulee nimitys sankaritenori.
Baritoni on miesten väliääniala. Se on miehillä itse asiassa kaikkein yleisin. Baritoni pääsee korkealle, mutta hänen äänessään on kuitenkin tummahko sointi.
Basso on miesten matalin ääniala. Ääni on todella matala, paksu ja tumma soinniltaan. Yleensä basson tunnistaminen ei ole hankalaa.
Populaarimusiikissa äänialoja ei yleensä luokitella jyrkästi, mutta ääniä kuitenkin kuvaillaan lainaten klassisen musiikin äänialoja.
Kun kuuntelet populaarimusiikkia, on hyvä myös kuunnella laulajan äänen parasta sointialuetta.
Esimerkiksi monet kirkasääniset (sopraano-)laulajat laulavat myös matalalle, mutta ääni muuttuu vuotoiseksi ja hieman kähiseväksi, kun he laulavat oman parhaan sointialueensa ulkopuolella. Alttolaulajilla tilanne voi olla päinvastainen, korkealla käytetään ohennetta, matalalla ääni soi täyteläisesti.
Me käytämme kuuntelutehtävissä vain sekakuoron äänialajakoa, eli sopraano, altto, tenori ja basso!
Spotify-linkki alla olevaan tehtävään.
Laulajien kuunteluharjoitus
Erilaisia äänenkäyttötapoja
Tutustu erilaisiin äänenkäyttötapoihin.
1. Puhdas ääni
Puhtaalla äänellä laulaminen on yleisin tapa laulaa ja muodostaa ääni.
2. A cappella
A cappella tarkoittaa kirjaimellisesti 'kappelissa', nykyään se tarkoittaa säestyksetöntä laulua ilman soittimia. Lauluyhtyeissä soittimien matkiminen on viety nykyään pitkälle bändityyliin, kun aiemmin se tarkoitti lähinnä kuorolaulua.
Tässä videossa laulajat muodostavat koko bändin.
A cappella literally means in a chapel. Nowadays it means singing without instruments. In vocal ensembles the imitation of instruments is taken quite far nowadays, when earlier a cappella meant mostly choral singing. In this song the singers form a band.
3. Scat
Jazz-musiikissa improvisoidaan eli keksitään paljon sooloja ja laulajat ovat kehittäneet oman scat-tyylinsä, jossa lauletaan merkityksettömillä tavuilla imitoiden vaikkapa trumpettia. Ella Fitzgerald oli yksi tunnetuimmista jazzlaulajista, joka oli myös ensimmäisiä ilmiömäisiä scat-laulajia.
4. Jodlaus
Erilaiset kansat ovat jo tuhansia vuosia harjoittaneet äänen eri rekisterien vaihtelua tuottamaan kauas kantavan äänen. Paimenet kutsuivat karjaa laitumilta erilaisi jodlaavin kutsuhuudoin niin Pohjolassa kuin Alpeillakin. Jodlaus on Euroopan Alpeilla kutsuhuudoista kehittynyt laulumuoto, jossa hallitaan nopeat ylä- ja alaäänirekisterien vaihdot.
5. Beatboxing
Beatboksaus on noussut hiphop-kulttuurin myötä tunnetuksi 2000-luvulla. Tarkoituksena on matkia erilaisia rumpujen ja rumpukoneen ääniä suulla. Perusäänteillä voi harjoitella peruskomppia itsekin.
"p-t-k-t-p-t-k-t" terävästi äännettynä tuottaa jo peruskompin.
Beatboxing has become well-known through hip hop culture in the 2000s. The idea is to imitate drums and drum machines with your mouth. You can train the basic rhythm with your mouth yourself. Just repeat the "p-t-k-t-p-t-k-t" as sharply as possible.
Tässä bändissä ei ole rumpalia ollenkaan, vaan beatboksaaja korvaa rummut. There is no drummer at all in this band since the beatboxer covers the drums.
Särölaulanta ja erilaiset murinat
Bluesissa ja rock-musiikissa äänen rikkominen tai säröyttäminen on ollut suosittua vuosikymmenien ajan.
6. Särölaulanta kuulostaa kohtalokkaalta, mutta se ei ole terveellistä äänelle. Kaikkien äänelle särölaulanta ei sovi, toisten ääni kestää paremmin raspilaulantaa.
Janis Joplinin särölaulanta on edelleen yksi matkituimmista soundeista, vaikka se ei kuulostakaan kovin terveeltä.
Rough or husky voice has been popular in blues and rock 'n roll music for years. Distorted voice sounds very cool but it isn't very healthy on your voice. The rough singing isn't for everyone, while some singeres can sing very roughly for a long time. Janis Joplin's voice is still one of the most imitated while it doesn't sound very healthy.
7. Erityisesti matalat miesäänet voivat tuottaa matalaa "örinää" tai murinaa, joka mikrofonilla vahvistettuna kuulostaa vaaralliselta. Tässä Korn-yhtyeen laulajan "hulluuskohtaus".
Here's the singer of the band Korn having a crazy moment.
1. Puhdas ääni
Puhtaalla äänellä laulaminen on yleisin tapa laulaa ja muodostaa ääni.
2. A cappella
A cappella tarkoittaa kirjaimellisesti 'kappelissa', nykyään se tarkoittaa säestyksetöntä laulua ilman soittimia. Lauluyhtyeissä soittimien matkiminen on viety nykyään pitkälle bändityyliin, kun aiemmin se tarkoitti lähinnä kuorolaulua.
Tässä videossa laulajat muodostavat koko bändin.
A cappella literally means in a chapel. Nowadays it means singing without instruments. In vocal ensembles the imitation of instruments is taken quite far nowadays, when earlier a cappella meant mostly choral singing. In this song the singers form a band.
3. Scat
Jazz-musiikissa improvisoidaan eli keksitään paljon sooloja ja laulajat ovat kehittäneet oman scat-tyylinsä, jossa lauletaan merkityksettömillä tavuilla imitoiden vaikkapa trumpettia. Ella Fitzgerald oli yksi tunnetuimmista jazzlaulajista, joka oli myös ensimmäisiä ilmiömäisiä scat-laulajia.
4. Jodlaus
Erilaiset kansat ovat jo tuhansia vuosia harjoittaneet äänen eri rekisterien vaihtelua tuottamaan kauas kantavan äänen. Paimenet kutsuivat karjaa laitumilta erilaisi jodlaavin kutsuhuudoin niin Pohjolassa kuin Alpeillakin. Jodlaus on Euroopan Alpeilla kutsuhuudoista kehittynyt laulumuoto, jossa hallitaan nopeat ylä- ja alaäänirekisterien vaihdot.
5. Beatboxing
Beatboksaus on noussut hiphop-kulttuurin myötä tunnetuksi 2000-luvulla. Tarkoituksena on matkia erilaisia rumpujen ja rumpukoneen ääniä suulla. Perusäänteillä voi harjoitella peruskomppia itsekin.
"p-t-k-t-p-t-k-t" terävästi äännettynä tuottaa jo peruskompin.
Beatboxing has become well-known through hip hop culture in the 2000s. The idea is to imitate drums and drum machines with your mouth. You can train the basic rhythm with your mouth yourself. Just repeat the "p-t-k-t-p-t-k-t" as sharply as possible.
Tässä bändissä ei ole rumpalia ollenkaan, vaan beatboksaaja korvaa rummut. There is no drummer at all in this band since the beatboxer covers the drums.
Särölaulanta ja erilaiset murinat
Bluesissa ja rock-musiikissa äänen rikkominen tai säröyttäminen on ollut suosittua vuosikymmenien ajan.
6. Särölaulanta kuulostaa kohtalokkaalta, mutta se ei ole terveellistä äänelle. Kaikkien äänelle särölaulanta ei sovi, toisten ääni kestää paremmin raspilaulantaa.
Janis Joplinin särölaulanta on edelleen yksi matkituimmista soundeista, vaikka se ei kuulostakaan kovin terveeltä.
Rough or husky voice has been popular in blues and rock 'n roll music for years. Distorted voice sounds very cool but it isn't very healthy on your voice. The rough singing isn't for everyone, while some singeres can sing very roughly for a long time. Janis Joplin's voice is still one of the most imitated while it doesn't sound very healthy.
7. Erityisesti matalat miesäänet voivat tuottaa matalaa "örinää" tai murinaa, joka mikrofonilla vahvistettuna kuulostaa vaaralliselta. Tässä Korn-yhtyeen laulajan "hulluuskohtaus".
Here's the singer of the band Korn having a crazy moment.