Normaalijakauma
Normaalijakauma on jatkuvista jakaumista yleisin ja tunnetuin.
Kun satunnaismuuttuja X noudattaa normaalijakaumaa parametrein µ (keskiarvo) ja σ (keskihajonta), merkitään
%3D%5CPhi%5Cleft(a%5Cright)%7B%2C%7D%5C%20P%5Cleft(X%5Cge%20b%5Cright)%3D1-%5CPhi%5Cleft(b%5Cright)%7B%2C%7D%5C%20P%5Cleft(a%5Cle%20X%5Cle%20b%5Cright)%3D%5CPhi%5Cleft(b%5Cright)-%5CPhi%5Cleft(a%5Cright))

%3D)
Kun satunnaismuuttuja X noudattaa normaalijakaumaa parametrein µ (keskiarvo) ja σ (keskihajonta), merkitään
X ∼ N(µ, σ).
Tiheysfunktion kuvaaja on symmetrinen µ:n suhteen eli µ kertoo jakauman keskikohdan.
Kuvan tiheysfunktiossa µ = 15 ja σ = 3 eli X ∼ N(15, 3)
Normaalijakauman X ∼ N(µ, σ) tiheysfunktio
Normaalijakauman todennäköisyyksiä voidaan laskea
1. Geogebran todennäköisyyslaskurilla, johon syötetään jakauman µ ja σ
2. Symbolisen laskennan esim geogebran integraalitoiminnalla
3. Taulukoitujen kertymäfunktion arvojen perusteella, taulukkokirjan avulla
Taulukoidussa arvoissa on käytetty normitettua normaalijakaumaa, jossa µ = 0 ja σ =1 eli normitetun normaalijakauman
Tiheysfunktio kuvaaja, kun X ∼ N(0, 1)
Esimerkkejä löytyy taulukkokirjasta.
Usein normaalijakaumassa µ ≠ 1 ja σ ≠ 0 eli yleisille normaalijakaumille X ∼ N(µ, σ). Tällöin todennäköisyydet lasketaan normitetun satunnaismuuttujan Z avulla, jolloin Z ∼ N(0, 1)
Satunnaismuuttujan normittaminen
Esim jos X ∼ N(28, 6) niin

