Hyperlinkit

alkusynty, abiogenesis

1. Elämän syntyminen kemiallisen evoluution seurauksena elottomista aineista elämän alkuaikana.
2. Elämän syntyminen elottomista aineista. Yksittäisten eliöiden syntyminen elottomista aineista on osoitettu vääräksi mm. Louis Pasteurin toimesta.

Takaisin lukuun

alleeli, allele

Geenin vaihtoehtoinen muoto, joka on syntynyt geenimutaation seurauksena. Yhdestä geenistä voi olla useita alleeleja. Alleelit voivat saada aikaan uusia ominaisuuksia populaation yksilöihin.

Takaisin lukuun

alleelli, allele

Geenin vaihtoehtoinen muoto, joka on syntynyt geenimutaation seurauksena. Yhdestä geenistä voi olla useita alleeleja. Alleelit voivat saada aikaan uusia ominaisuuksia populaation yksilöihin.

Takaisin lukuun 11

arkit eli arkeonit, Archaea

Esitumaisia yksisoluisia eliöitä, jotka muistuttavat bakteereja. Niillä on kuitenkin myös joitakin aitotumallisten piirteitä. Monet arkit ovat sopeutuneet ääriolosuhteiin, kuten kuumaan tai suolaiseen ympäristöön.

bakteerit, Bacteria

Esitumaisia yksisoluisia eliöitä, joilla ei ole tumakoteloa. Niiltä puuttuu tuma ja useimmat soluelimet. Useimpia bakteerisoluja ympäröi peptidoglykaanista muodostunut soluseinä.

biomimetiikka, biomimetics

Biomimetiikka (bioniikka) on tieteenala, jossa tutkitaan eliöiden toimintoja ja pyritään kehittämään niistä ihmiskuntaa hyödyntäviä teollisia sovelluksia.

Takaisin lukuun

DNA eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid

DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. DNA muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin.

Takaisin lukuun

domeeni eli superkunta, domain

Eliöt voidaan luokitella kolmeen domeeniin: bakteereihin, arkkeihin ja aitotumaisiin. Bakteerit ja arkit ovat esitumaisia. Aitotumaisiin kuuluvat esimerkiksi protistit eli alkueliöt, kasvit, sienit ja eläimet.

Takaisin lukuun

ekosysteemi, ecosystem

Tietyn yhtenäisen alueen eliöyhteisö ja sen kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi metsä, suo tai järvi.

Takaisin lukuun

eliökunta, living organisms

Eliökuntaan kuuluvat kaikki elävät eliöt. Eliökunta voidaan jakaa kuuteen kuntaan tai toisella tavalla kolmeen domeeniin: bakteereihin, arkkeihin ja aitotumaisiin.

esitumaiset (eliöt), prokaryotes

Yksisoluiset eliöt, joiden solulimassa tuma ei erotu tumakotelon puuttumisen takia. Esitumaisia eliöitä ovat bakteerit ja arkit.

evoluutio, evolution

Eliölajien ja populaatioiden vähittäinen muuttuminen siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Perustuu muunteluun, perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.

Takaisin lukuun

fotosynteesi, photosynthesis

Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.

Takaisin lukuun

geeni eli perintötekijä, gene

Kromosomissa oleva DNA-jakso. Geenit ohjaavat solun ja eliön elintoimintoja sekä proteiinien valmistumista ja siten vaikuttavat yksilön perinnöllisten ominaisuuksien kehittymiseen.

Takaisin lukuun

geneettinen rekombinaatio, genetic recombination

Suvullisen lisääntymisen seurauksena syntyy yksilöitä, joilla on sellaisia ominaisuusyhdistelmiä, joita niiden vanhemmilla ei ole. Geneettinen rekombinaatio aiheutuu a) vastinkromosomien satunnaisesta asettumisesta jakotasoon meioosissa b) tekijäinvaihdunnasta c) sukusolujen kohtaamisesta.

Takaisin lukuun

Golgin laite, Golgi apparatus

Kalvopusseista koostunut soluelin. Solusta ulos eritettävät ja kuljetettavat proteiinit muokataan ja lajitellaan Golgin laitteessa. Proteiineihin voidaan lisätä hiilihydraattiosia. Kasveilla Golgin laitetta voidaan kutsua diktyosomiksi.

Takaisin lukuun

hiilihydraatti, carbohydrate

Orgaanisia molekyylejä, jotka sisältävät hiiltä, happea ja vetyä (usein kaavan Cn·(H2O)n mukaisesti). Useimmat sokereita tai niistä muodostuneita polysakkarideja. Tärkeitä energiavarastoja ja rakennusaineita. Esimerkiksi glukoosi, tärkkelys ja selluloosa.

Takaisin lukuun

in vitro

Tutkimusta, joka tehdään koeputkessa, toisin sanoen elävien eliöiden ulkopuolella. In vitro -tutkimuksessa voidaan kuitenkin käyttää eliöiden osia, esimerkiksi soluja tai niiden osia.

Takaisin lukuun

isolaatio, isolation

Populaation joutuminen erilleen muista saman lajin populaatioista jonkin esteen vuoksi. Isolaatio voi olla tärkeä lajiutumista edistävä tekijä.

Takaisin lukuun

kelpoisuus eli fitness, fitness

Yksilön kyky säilyä elossa ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä verrattuna populaation muihin yksilöihin. Jos kelpoisuuden erot johtuvat perimäeroista, tämä voi johtaa valintaan ja muutoksiin populaation geenien lukusuhteissa.

Takaisin lukuun

kemosynteesi, chemosynthesis

Yhteyttämistä ilman valoa, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Osa bakteereista kykenee kemosynteesiin.

Takaisin lukuun

kunta, kingdom

Eliöt voidaan luokitella kuuteen kuntaan: bakteereihin, arkkeihin, protisteihin eli alkueliöihin, kasveihin, sieniin ja eläimiin.

Takaisin lukuun

käyminen

Käymisessä solu tuottaa usein hapettomissa oloissa energiaa orgaanisista yhdisteistä. Käymisen muotoja ovat mm. maitohappokäyminen, etanolikäyminen ja voihappokäyminen.

Takaisin lukuun

laji, species

Eliöiden luokittelun perusyksikkö. Lajilla on kaksiosainen tieteellinen nimi, jossa ensimmäinen osa tarkoittaa sukua ja jälkimmäinen osa lajia. Saman lajin yksilöt voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä (biologinen lajimääritelmä).

Takaisin lukuun

lipidit eli rasva-aineet, lipids

Joukko veteen liukenemattomia aineita. Niihin kuuluvat esimerkiksi rasvat, kalvolipidit ja steroidit. Lipidit koostuvat pääasiassa hiilestä, vedystä ja hapesta. Joissakin lipideissä on myös fosforia, typpeä ja rikkiä.

Takaisin lukuun

lysosomi, lysosome

Pienikokoisia kalvorakkuloita, jotka ovat sisältä happamia. Lysosomissa hajotetaan vierasaineita ja omia vahingoittuneita soluelimiä ja proteiineja. Syöjäsolut tuhoavat bakteerit lysosomeissa.

Takaisin lukuun

lähetti-RNA, messenger RNA

RNA-molekyyli, joka välittää DNA:n sisältämän informaation proteiiniksi. Transkriptiossa DNA:n mallin mukaisesti tuotetaan lähetti-RNA. Translaatiossa lähetti-RNA:n koodi luetaan proteiiniksi.

Takaisin lukuun

maailmankaudet, geological eras

Maapallon geologinen ikä (4,6 miljardia vuotta) jaetaan ikäjärjestyksen perusteella neljäksi maailmankaudeksi: elämän esiaika, elämän vanha aika, elämän keskiaika ja elämän uusi aika.

Takaisin lukuun

mitokondrio, mitochondrion

Soluelin, jossa tapahtuu energia-aineenvaihduntaa. Mitokondriota ympäröi kaksinkertainen, poimuttunut kalvo. Mitokondrioiden ajatellaan periytyvän bakteereista endosymbioositeorian mukaisesti.

Takaisin lukuun

mitoosi, mitosis

Solusyklin vaihe, jonka aikana tapahtuu varsinainen solunjakautuminen. Ensimmäisenä mitoosissa tapahtuu tumanjako ja tämän jälkeen soluliman jakautuminen. Mitoosi voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: esivaihe, esikeskivaihe, keskivaihe, jälkivaihe ja loppuvaihe.

Takaisin lukuun

nykyihminen, modern human, Homo sapiens

Nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten. Nykyisin ihmisen kehityslinjassa on jäljellä vain yksi ihmislaji (Homo sapiens). Ihmisen evoluutio voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: etelänapinat, esi-ihmiset ja nykyihminen.

Takaisin lukuun

painanne

Esimerkiksi jonkin eläinlajin fossiiliset jalanjäljet (footprints).

peroksisomi, peroxisome

Aitotumaisten kalvorakenteinen soluelin, jossa mm. hajotetaan rasvahappoja. Sisältää happiradikaaleja ja vetyperoksidia hajottavaa peroksidaasia.

perustajanvaikutus, founder effect

Ilmiö, jossa muutamasta kantapopulaation yksilöstä syntyy uusi populaatio uudelle alueelle.
Tämän perustajapopulaation yksilöiden geenikoostumus voi olla sattuman takia kantapopulaatioon verrattuna erilainen.

Takaisin lukuun

proteiini eli valkuaisaine, protein

Proteiinit eli valkuaisaineet ovat aminohaposta koostuvia makromolekyylejä. Aminohapot liittyvät proteiinissa toisiinsa peptidisidoksilla. Proteiinit toimivat soluissa entsyymeinä, kuljettajina, varasto- tai rakennetehtävässä.

Takaisin lukuun

proteiinisynteesi, protein biosynthesis

Tapahtumasarja, jossa tuotetaan toimiva proteiini DNA:n koodin perusteella. Jaetaan transkriptioon ja translaatioon. Transkriptiossa tuotetaan lähetti-RNA DNA:n koodin mukaisesti. Translaatiossa tuotetaan lähetti-RNA:n koodin mukaisesti toimiva polypeptidi eli proteiini.

Takaisin lukuun

pullonkaulailmiö, bottleneck effect

Populaation koko voi pienentyä äkillisesti luonnonkatastrofin tai taudin seurauksena. Sattuma vaikuttaa siihen mitkä populaation yksilöt alleeleineen jäävät henkiin. Selviytyneiden yksilöiden varassa populaatio jatkaa kasvuaan muodostaen uuden, geneettisesti erilaisen, populaation alun.

Takaisin lukuun

ribosomi, ribosome

Soluelin, jossa tuotetaan uudet proteiinit lähetti-RNA:n mallin mukaisesti. Koostuu proteiinista ja ribosomaalisesta RNA:sta (rRNA).

Takaisin lukuun

ristiriesa eli trade-off, trade-off

Tilanne, jossa jonkin ominaisuuden saavuttamiseksi joudutaan luopumaan toisesta ominaisuudesta. Esimerkiksi kontiaisen jalka on sopeuma, joka on helpottanut kaivautumista maan alle. Toisaalta jalan rakenne ei sovellu nopeaan liikkumiseen maan päällä.

Takaisin lukuun

soluelin, organelle

Solulimassa sijaitseva, tiettyyn tehtävään erikoistunut solun osa. Soluelimet voivat olla kalvon ympäröimiä (kuten mitokondrio ja viherhiukkanen) tai pienempiä, solukalvoa sisältämättömiä rakenteita (kuten ribosomi ja proteasomi).

solulima, cytoplasm

Solukalvon sisällä oleva tila. Sisältää muut solun osat paitsi tuman ja soluseinän. Solulima koostuu solunesteestä ja soluelimistä.

Takaisin lukuun

solulimakalvosto, endoplamic reticulum, ER

Solulimassa sijaitseva kalvorakkuloista ja –pusseista koostuva rakenne. Jaetaan ribosomeja sisältävään karkeaan solulimakalvostoon ja sileään solulimakalvostoon. Karkealla solulimakalvostolla tuotetaan eritettävät ja kuljetettavat proteiinit. Sileällä solulimakalvostolla muokataan mm. vierasaineita ja lipidejä.

Takaisin lukuun

soluseinä, cell wall

Kasvi-, sieni- ja useimpia bakteerisoluja ympäröivä rakenne, joka tukee ja suojaa solua. Kasvisolussa soluseinän muodostaa selluloosa, sienisolussa kitiini ja useimmissa bakteerisoluissa peptidoglykaani eli mureiini.

Takaisin lukuun

tuma, nucleus

Aitotumaisten rakenne, joka sisältää solun perimän. Tuman erottaa solulimasta tumakalvo, jossa on tumahuokosia. Tuman sisällä on tumalima. Kromosomien lisäksi tumasta löytyy mm. tumajyvänen.

Takaisin lukuun

uintisiima, flagella

Uintisiima eli flagella on solusta ulkoneva suurikokoinen proteiinirakenne. Sen pyöriminen liikuttaa solua. Esimerkiksi bakteerit, monet alkueliöt ja siittiöt liikkuvat uintisiiman avulla.

vakuoli, vacuole

Nesteen täyttämä kalvorakkula. Runsaasti kasvisoluissa, jossa ne voivat näyttää jopa lähes koko solun. Vakuoli varastoi suoloja ja se sisältää jotakin entsyymejä. Vakuolin kalvoa kutsutaan tonoplastiksi.

Takaisin lukuun

valelma eli valos, cast

Fossiilityyppi, joka syntyy kun eliön hajottua sen maahan muodostama tila täyttyy mineraaleilla. Valos muodostuu myös kun kovettuva savi tai liete on täyttänyt kuorellisen eliön sisäosat korvaten pehmeät kudokset.

viherhiukkanen, chloroplast

Kasvien soluelin, jossa tapahtuu yhteyttäminen. Sitä reunustaa kaksinkertainen kalvo. Viherhiukkasen sisällä on strooma ja kalvopusseja eli tylakoideja, joiden pinnalla sijaitsevat fotosynteesissä tarvittavat pigmentit ja reaktiokeskukset. Viherhiukkasten ajatellaan periytyvän syanobakteereista endosymbioositeorian mukaisesti.

Takaisin lukuun

virus, virus

Perintöainesta (dna tai rna) sisältävä partikkeli, joka pystyy toimimaan ja lisääntymään vain elävissä soluissa. Virukset ovat kooltaan erittäin pieniä.