Termit
Luku 1
alkusynty, abiogenesis
1. Elämän syntyminen kemiallisen evoluution seurauksena elottomista aineista elämän alkuaikana.
2. Elämän syntyminen elottomista aineista. Yksittäisten eliöiden syntyminen elottomista aineista on osoitettu vääräksi mm. Louis Pasteurin toimesta.
fossiili, fossil
Maa- tai kallioperässä säilyneen muinoin eläneen eliön jäänne tai jälki.
evoluutio, evolution
Eliölajien ja populaatioiden vähittäinen muuttuminen siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Perustuu muunteluun, perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.
luonnonvalinta, natural selection
Eliölajin kelpoisimmat yksilöt menestyvät parhaiten olemassaolon taistelussa, jäävät henkiin ja saavat jälkeläisiä vaikuttaen näin lajin evoluutioon.
DNA eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid
DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. DNA muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin.
paleontologia, palaeontology
Muinaisaikojen eliömaailmaa erityisesti fossiilien avulla tutkiva tiede.
systematiikka, systematics
Systematiikka tutkii eliöiden monimuotoisuutta ja eliöiden välisiä sukulaisuussuhteita. Sen ero taksonomia-käsitteeseen on pieni.
taksonomia, taxonomy
Biologian ala, joka nimeää ja luokittelee (ryhmittelee) eliöitä. Eliöiden tieteellinen luokittelu.
populaatio, population
Tietyllä alueella samaan aikaan elävät saman lajin kaikki yksilöt muodostavat populaation.
eliöyhteisö, community
Tietyn alueen kaikkien lajien populaatioiden muodostama vuorovaikutteinen kokonaisuus.
ekosysteemi, ecosystem
Tietyn yhtenäisen alueen eliöyhteisö ja sen kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi metsä, suo tai järvi.
biosfääri, biosphere
Elokehä. Se osa maapalloa, jossa on elämää.
perustutkimus, basic / fundamental research
Perustutkimusta tehdään puhtaasti uteliaisuudesta ja tiedon halusta, eikä tutkimustiedolla välttämättä ole suoraa hyötyä tai soveltamiskohteita.
soveltava tutkimus, applied research
Soveltavassa tutkimuksessa hyödynnetään perustutkimuksesta saatua tietoa jotakin käytännöllistä tavoitetta varten.
biomimetiikka, biomimetics
Biomimetiikka (bioniikka) on tieteenala, jossa tutkitaan eliöiden toimintoja ja pyritään kehittämään niistä ihmiskuntaa hyödyntäviä teollisia sovelluksia.
1. Elämän syntyminen kemiallisen evoluution seurauksena elottomista aineista elämän alkuaikana.
2. Elämän syntyminen elottomista aineista. Yksittäisten eliöiden syntyminen elottomista aineista on osoitettu vääräksi mm. Louis Pasteurin toimesta.
fossiili, fossil
Maa- tai kallioperässä säilyneen muinoin eläneen eliön jäänne tai jälki.
evoluutio, evolution
Eliölajien ja populaatioiden vähittäinen muuttuminen siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Perustuu muunteluun, perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.
luonnonvalinta, natural selection
Eliölajin kelpoisimmat yksilöt menestyvät parhaiten olemassaolon taistelussa, jäävät henkiin ja saavat jälkeläisiä vaikuttaen näin lajin evoluutioon.
DNA eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid
DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. DNA muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin.
paleontologia, palaeontology
Muinaisaikojen eliömaailmaa erityisesti fossiilien avulla tutkiva tiede.
systematiikka, systematics
Systematiikka tutkii eliöiden monimuotoisuutta ja eliöiden välisiä sukulaisuussuhteita. Sen ero taksonomia-käsitteeseen on pieni.
taksonomia, taxonomy
Biologian ala, joka nimeää ja luokittelee (ryhmittelee) eliöitä. Eliöiden tieteellinen luokittelu.
populaatio, population
Tietyllä alueella samaan aikaan elävät saman lajin kaikki yksilöt muodostavat populaation.
eliöyhteisö, community
Tietyn alueen kaikkien lajien populaatioiden muodostama vuorovaikutteinen kokonaisuus.
ekosysteemi, ecosystem
Tietyn yhtenäisen alueen eliöyhteisö ja sen kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi metsä, suo tai järvi.
biosfääri, biosphere
Elokehä. Se osa maapalloa, jossa on elämää.
perustutkimus, basic / fundamental research
Perustutkimusta tehdään puhtaasti uteliaisuudesta ja tiedon halusta, eikä tutkimustiedolla välttämättä ole suoraa hyötyä tai soveltamiskohteita.
soveltava tutkimus, applied research
Soveltavassa tutkimuksessa hyödynnetään perustutkimuksesta saatua tietoa jotakin käytännöllistä tavoitetta varten.
biomimetiikka, biomimetics
Biomimetiikka (bioniikka) on tieteenala, jossa tutkitaan eliöiden toimintoja ja pyritään kehittämään niistä ihmiskuntaa hyödyntäviä teollisia sovelluksia.
Luku 2
korrelaatio, correlatio
Korrelaatio kuvaa kahden muuttujan välistä riippuvuutta.
kausaatio, causation
Kausaatio kuvaa sitä, että asialla A on yhteys asiaan B.
kontrolli eli verrokkiryhmä, control
Kokeellisessa tutkimuksessa käytetään aina verrokkiryhmää, jolle tutkittavaa muuttujaa ei vaihdella.
hypoteesi, hypothesis
Jonkin havaitun ilmiön mahdollinen selitys (tieteellinen oletus). Hypoteesi pyritään testaamaan lisähavainnoilla tai kokeilla.
tieteellinen teoria, scientific theory
Havaintojen perusteella muodostettu yhtenäinen selitys ilmiölle. Teoria selittää ilmiötä ja sen avulla voidaan tehdä ennustuksia ilmiöstä.
in vivo
Elävissä eliöissä tehtyä tutkimusta.
in vitro
Tutkimusta, joka tehdään koeputkessa, toisin sanoen elävien eliöiden ulkopuolella. In vitro -tutkimuksessa voidaan kuitenkin käyttää eliöiden osia, esimerkiksi soluja tai niiden osia.
in silico
Tietokoneella tehtyä tutkimusta, esimerkiksi matemaattiset mallinnukset ilmiöstä.
biologinen malli, biological model
Mallien tarkoituksena on kuvata ja yksinkertaistaa biologisia ilmiöitä niin, että ne on helpompi ymmärtää ja niiden tutkimus on helpompaa.
Korrelaatio kuvaa kahden muuttujan välistä riippuvuutta.
kausaatio, causation
Kausaatio kuvaa sitä, että asialla A on yhteys asiaan B.
kontrolli eli verrokkiryhmä, control
Kokeellisessa tutkimuksessa käytetään aina verrokkiryhmää, jolle tutkittavaa muuttujaa ei vaihdella.
hypoteesi, hypothesis
Jonkin havaitun ilmiön mahdollinen selitys (tieteellinen oletus). Hypoteesi pyritään testaamaan lisähavainnoilla tai kokeilla.
tieteellinen teoria, scientific theory
Havaintojen perusteella muodostettu yhtenäinen selitys ilmiölle. Teoria selittää ilmiötä ja sen avulla voidaan tehdä ennustuksia ilmiöstä.
in vivo
Elävissä eliöissä tehtyä tutkimusta.
in vitro
Tutkimusta, joka tehdään koeputkessa, toisin sanoen elävien eliöiden ulkopuolella. In vitro -tutkimuksessa voidaan kuitenkin käyttää eliöiden osia, esimerkiksi soluja tai niiden osia.
in silico
Tietokoneella tehtyä tutkimusta, esimerkiksi matemaattiset mallinnukset ilmiöstä.
biologinen malli, biological model
Mallien tarkoituksena on kuvata ja yksinkertaistaa biologisia ilmiöitä niin, että ne on helpompi ymmärtää ja niiden tutkimus on helpompaa.
Luku 3
eliö eli organismi, organism
Elävä eliö.
aineenvaihdunta, metabolism
Solujen kemialliset reaktiot, jotka liittyvät eliön elintoimintoihin. Yhteisnimitys eliön elintoimintojen ylläpitämiseksi tapahtuville reaktioille.
fotosynteesi, photosynthesis
Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.
yhteyttäminen, assimilation
Yksinkertaisten, epäorgaanisten aineiden muuttaminen eliön aineenvaihdunnassa suuremmiksi orgaanisiksi molekyyleiksi. Fotosynteesi ja kemosynteesi.
kemosynteesi, chemosynthesis
Yhteyttämistä ilman valoa, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Osa bakteereista kykenee kemosynteesiin.
omavarainen eli autotrofinen, autotrophic
Omavarainen eliö, joka kykenee tuottamaan tarvitsemansa energian ja orgaaniset yhdisteet yhteyttämällä (foto- tai kemosynteesi). Autotrofit ovat ravintoketjussa tuottajia.
toisenvarainen eli heterotrofinen, heterotrophic
Eliö, joka ei kykene itse yhteyttämään (foto- tai kemosynteesi), vaan tarvitsee ravinnokseen valmista orgaanista ainetta. Ravintoketjussa kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia.
epäorgaaninen, inorganic
Elottoman luonnon alkuaineet tai yhdisteet. Hiiltä sisältämätön kemiallinen yhdiste.
orgaaninen, organic
Eloperäinen, hiiltä sisältävä kemiallinen yhdiste.
hiilihydraatti, carbohydrate
Orgaanisia molekyylejä, jotka sisältävät hiiltä, happea ja vetyä (usein kaavan Cn·(H2O)n mukaisesti). Useimmat sokereita tai niistä muodostuneita polysakkarideja. Tärkeitä energiavarastoja ja rakennusaineita. Esimerkiksi glukoosi, tärkkelys ja selluloosa.
proteiini eli valkuaisaine, protein
Proteiinit eli valkuaisaineet ovat aminohaposta koostuvia makromolekyylejä. Aminohapot liittyvät proteiinissa toisiinsa peptidisidoksilla. Proteiinit toimivat soluissa entsyymeinä, kuljettajina, varasto- tai rakennetehtävässä.
lipidit eli rasva-aineet, lipids
Joukko veteen liukenemattomia aineita. Niihin kuuluvat esimerkiksi rasvat, kalvolipidit ja steroidit. Lipidit koostuvat pääasiassa hiilestä, vedystä ja hapesta. Joissakin lipideissä on myös fosforia, typpeä ja rikkiä.
nukleiinihappo, nucleic acid
DNA ja RNA. Informaatiota säilöviä ja välittäviä molekyylejä. Koostuvat peräkkäisistä nukleotideistä, joissa on emäs-, sokeri- ja fosfaattiosa.
DNA eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid
DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. DNA muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin.
RNA eli ribonukleiinihappo, ribonucleic acid
RNA:n tehtävänä on välittää DNA:n sisältämä tieto eteenpäin, jotta solu osaisi tuottaa proteiineja. RNA:ta jaetaan tyypin mukaan esimerkiksi lähetti-, siirtäjä- ja ribosomi-RNA:han.
elämänkaari, life cycle
Kaikilla eliöillä on tietyt kehitysvaiheet, joita ovat syntymä, kasvu, lisääntyminen ja kuolema.
itsesäätelykyky, self-regulation
Eliön kyky säädellä elintoimintojaan ympäristön ja sen muutosten mukaan.
suvuton lisääntyminen, asexual reproduction
Lisääntyminen ilman sukusoluja. Esimerkiksi kasvien lisääntyminen kasvullisesti rönsyjen avulla.
suvullinen lisääntyminen, sexual reproduction
Lisääntyminen sukusolujen välityksellä.
evoluutio, evolution
Eliölajien ja populaatioiden vähittäinen muuttuminen siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Perustuu muunteluun, perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.
Elävä eliö.
aineenvaihdunta, metabolism
Solujen kemialliset reaktiot, jotka liittyvät eliön elintoimintoihin. Yhteisnimitys eliön elintoimintojen ylläpitämiseksi tapahtuville reaktioille.
fotosynteesi, photosynthesis
Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.
yhteyttäminen, assimilation
Yksinkertaisten, epäorgaanisten aineiden muuttaminen eliön aineenvaihdunnassa suuremmiksi orgaanisiksi molekyyleiksi. Fotosynteesi ja kemosynteesi.
kemosynteesi, chemosynthesis
Yhteyttämistä ilman valoa, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Osa bakteereista kykenee kemosynteesiin.
omavarainen eli autotrofinen, autotrophic
Omavarainen eliö, joka kykenee tuottamaan tarvitsemansa energian ja orgaaniset yhdisteet yhteyttämällä (foto- tai kemosynteesi). Autotrofit ovat ravintoketjussa tuottajia.
toisenvarainen eli heterotrofinen, heterotrophic
Eliö, joka ei kykene itse yhteyttämään (foto- tai kemosynteesi), vaan tarvitsee ravinnokseen valmista orgaanista ainetta. Ravintoketjussa kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia.
epäorgaaninen, inorganic
Elottoman luonnon alkuaineet tai yhdisteet. Hiiltä sisältämätön kemiallinen yhdiste.
orgaaninen, organic
Eloperäinen, hiiltä sisältävä kemiallinen yhdiste.
hiilihydraatti, carbohydrate
Orgaanisia molekyylejä, jotka sisältävät hiiltä, happea ja vetyä (usein kaavan Cn·(H2O)n mukaisesti). Useimmat sokereita tai niistä muodostuneita polysakkarideja. Tärkeitä energiavarastoja ja rakennusaineita. Esimerkiksi glukoosi, tärkkelys ja selluloosa.
proteiini eli valkuaisaine, protein
Proteiinit eli valkuaisaineet ovat aminohaposta koostuvia makromolekyylejä. Aminohapot liittyvät proteiinissa toisiinsa peptidisidoksilla. Proteiinit toimivat soluissa entsyymeinä, kuljettajina, varasto- tai rakennetehtävässä.
lipidit eli rasva-aineet, lipids
Joukko veteen liukenemattomia aineita. Niihin kuuluvat esimerkiksi rasvat, kalvolipidit ja steroidit. Lipidit koostuvat pääasiassa hiilestä, vedystä ja hapesta. Joissakin lipideissä on myös fosforia, typpeä ja rikkiä.
nukleiinihappo, nucleic acid
DNA ja RNA. Informaatiota säilöviä ja välittäviä molekyylejä. Koostuvat peräkkäisistä nukleotideistä, joissa on emäs-, sokeri- ja fosfaattiosa.
DNA eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid
DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. DNA muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin.
RNA eli ribonukleiinihappo, ribonucleic acid
RNA:n tehtävänä on välittää DNA:n sisältämä tieto eteenpäin, jotta solu osaisi tuottaa proteiineja. RNA:ta jaetaan tyypin mukaan esimerkiksi lähetti-, siirtäjä- ja ribosomi-RNA:han.
elämänkaari, life cycle
Kaikilla eliöillä on tietyt kehitysvaiheet, joita ovat syntymä, kasvu, lisääntyminen ja kuolema.
itsesäätelykyky, self-regulation
Eliön kyky säädellä elintoimintojaan ympäristön ja sen muutosten mukaan.
suvuton lisääntyminen, asexual reproduction
Lisääntyminen ilman sukusoluja. Esimerkiksi kasvien lisääntyminen kasvullisesti rönsyjen avulla.
suvullinen lisääntyminen, sexual reproduction
Lisääntyminen sukusolujen välityksellä.
evoluutio, evolution
Eliölajien ja populaatioiden vähittäinen muuttuminen siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Perustuu muunteluun, perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.
Luku 4
biosfääri, biosphere
Elokehä. Se osa maapalloa, jossa on elämää.
fotosynteesi, photosynthesis
Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.
kemosynteesi, chemosynthesis
Yhteyttämistä ilman valoa, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Osa bakteereista kykenee kemosynteesiin.
yhteyttäminen, assimilation
Yksinkertaisten, epäorgaanisten aineiden muuttaminen eliön aineenvaihdunnassa suuremmiksi orgaanisiksi molekyyleiksi. Fotosynteesi ja kemosynteesi.
omavarainen eli autotrofinen, autotrophic
Omavarainen eliö, joka kykenee tuottamaan tarvitsemansa energian ja orgaaniset yhdisteet yhteyttämällä (foto- tai kemosynteesi). Autotrofit ovat ravintoketjussa tuottajia.
toisenvarainen eli heterotrofinen, heterotrophic
Eliö, joka ei kykene itse yhteyttämään (foto- tai kemosynteesi), vaan tarvitsee ravinnokseen valmista orgaanista ainetta. Ravintoketjussa kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia.
ominaislämpökapasiteetti, specific heat capacity
Kertoo, kuinka paljon tietyn aineen lämmittämiseen kuluu lämpöenergiaa massayksikköä kohden. Esimerkiksi vedelle 4,19 kJ/(K·kg).
Elokehä. Se osa maapalloa, jossa on elämää.
fotosynteesi, photosynthesis
Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.
kemosynteesi, chemosynthesis
Yhteyttämistä ilman valoa, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Osa bakteereista kykenee kemosynteesiin.
yhteyttäminen, assimilation
Yksinkertaisten, epäorgaanisten aineiden muuttaminen eliön aineenvaihdunnassa suuremmiksi orgaanisiksi molekyyleiksi. Fotosynteesi ja kemosynteesi.
omavarainen eli autotrofinen, autotrophic
Omavarainen eliö, joka kykenee tuottamaan tarvitsemansa energian ja orgaaniset yhdisteet yhteyttämällä (foto- tai kemosynteesi). Autotrofit ovat ravintoketjussa tuottajia.
toisenvarainen eli heterotrofinen, heterotrophic
Eliö, joka ei kykene itse yhteyttämään (foto- tai kemosynteesi), vaan tarvitsee ravinnokseen valmista orgaanista ainetta. Ravintoketjussa kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia.
ominaislämpökapasiteetti, specific heat capacity
Kertoo, kuinka paljon tietyn aineen lämmittämiseen kuluu lämpöenergiaa massayksikköä kohden. Esimerkiksi vedelle 4,19 kJ/(K·kg).
Luku 5
maailmankaudet, geological eras
Maapallon geologinen ikä (4,6 miljardia vuotta) jaetaan ikäjärjestyksen perusteella neljäksi maailmankaudeksi: elämän esiaika, elämän vanha aika, elämän keskiaika ja elämän uusi aika.
elämän esiaika, Precambrian
Maapallon elämän historian ensimmäinen maailmankausi on prekambrinen maailmankausi noin 4600–570 milj. vuotta sitten.
elämän vanha aika, Palaezoic
Maapallon elämän historian toinen maailmankausi on paleotsooinen maailmankausi noin 570–250 milj. vuotta sitten.
elämän keskiaika, Mesozoic
Maapallon elämän historian kolmas maailmankausi on mesotsooinen maailmankausi noin 250–65 milj. vuotta sitten.
elämän uusi aika, Cenozoic
Maapallon elämän historian neljäs ja edelleen jatkuva maailmankausi on kenotsooinen maailmankausi. Alkoi noin 65 milj. vuotta sitten ja jatkuu nykyaikaan.
sukupuuttoaalto, massasukupuutto eli joukkosukupuutto, mass extinction
Maapallon historian ajalta tunnetaan useita ajanjaksoja, jolloin suuri osa maapallon eliöistä on kuollut sukupuuttoon. Ainakin viiden näistä on arveltu olleen erityisen suuria. Sukupuuttoaaltojen syyt vaihtelevat, mutta liittyvät elinympäristön muutoksiin, esimerkiksi ilmastonmuutokseen.
kemiallinen evoluutio, chemical evolution
Alkumaapallon olosuhteissa yksinkertaisista epäorgaanisista aineista syntyi monimutkaisia orgaanisia aineita johtaen lopulta alkusolun kehittymiseen.
aminohappo, amino acid
Aminoryhmän (-NH2) ja karboksyyliryhmän (-COOH) sisältäviä orgaanisia yhdisteitä. Ne ovat proteiinien rakenneosia.
biologinen evoluutio, biological evolution
Alkusolun syntymistä noin neljä miljardia vuotta sitten voidaan pitää biologisen evoluution alkuhetkenä, josta alkoi eliöiden kehittyminen kemiallisen evoluution jälkeen.
alkusolu, protocell
Ensimmäinen teoreettinen solu, josta kaikki elämä olisi saanut alkunsa. Ensimmäiset solut olivat nykyisten bakteerien kaltaisia.
kemosynteesi, chemosynthesis
Yhteyttämistä ilman valoa, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Osa bakteereista kykenee kemosynteesiin.
fotosynteesi, photosynthesis
Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.
stromatoliitti, stromatolite
Vanhimmat fossiilit, stromatoliitit, ovat varhaisista syanobakteereista muodostuneita kerrostumia.
aerobinen eli hapellinen, aerobic
1) Happipitoinen elinympäristö tai 2) Happea tarvitseva eliö tai kemiallinen reaktio.
endosymbioositeoria, endosymbiosis theory
Teoria, jonka mukaan aitotumaisten solujen viherhiukkaset ja mitokondriot ovat alun perin olleet bakteereita.
aitotumaiset (eliöt), eukaryotes
Eliöt, joiden tumaa ympäröi tumakotelo. Aitotumaisia eliöitä ovat kasvit, eläimet, sienet ja alkueliöt.
sukusolu eli gameetti, gamete
Sukusolu on lisääntymiseen osallistuva solu, jonka kromosomiluku on haploidinen. Kahden sukusolun yhtyessä syntyy hedelmöittynyt tsygootti.
megaevoluutio, megaevolution
Suurten taksonomisten ryhmien (suku, heimo, lahko, luokka ja pääjakso) kehittyminen.
Maapallon geologinen ikä (4,6 miljardia vuotta) jaetaan ikäjärjestyksen perusteella neljäksi maailmankaudeksi: elämän esiaika, elämän vanha aika, elämän keskiaika ja elämän uusi aika.
elämän esiaika, Precambrian
Maapallon elämän historian ensimmäinen maailmankausi on prekambrinen maailmankausi noin 4600–570 milj. vuotta sitten.
elämän vanha aika, Palaezoic
Maapallon elämän historian toinen maailmankausi on paleotsooinen maailmankausi noin 570–250 milj. vuotta sitten.
elämän keskiaika, Mesozoic
Maapallon elämän historian kolmas maailmankausi on mesotsooinen maailmankausi noin 250–65 milj. vuotta sitten.
elämän uusi aika, Cenozoic
Maapallon elämän historian neljäs ja edelleen jatkuva maailmankausi on kenotsooinen maailmankausi. Alkoi noin 65 milj. vuotta sitten ja jatkuu nykyaikaan.
sukupuuttoaalto, massasukupuutto eli joukkosukupuutto, mass extinction
Maapallon historian ajalta tunnetaan useita ajanjaksoja, jolloin suuri osa maapallon eliöistä on kuollut sukupuuttoon. Ainakin viiden näistä on arveltu olleen erityisen suuria. Sukupuuttoaaltojen syyt vaihtelevat, mutta liittyvät elinympäristön muutoksiin, esimerkiksi ilmastonmuutokseen.
kemiallinen evoluutio, chemical evolution
Alkumaapallon olosuhteissa yksinkertaisista epäorgaanisista aineista syntyi monimutkaisia orgaanisia aineita johtaen lopulta alkusolun kehittymiseen.
aminohappo, amino acid
Aminoryhmän (-NH2) ja karboksyyliryhmän (-COOH) sisältäviä orgaanisia yhdisteitä. Ne ovat proteiinien rakenneosia.
biologinen evoluutio, biological evolution
Alkusolun syntymistä noin neljä miljardia vuotta sitten voidaan pitää biologisen evoluution alkuhetkenä, josta alkoi eliöiden kehittyminen kemiallisen evoluution jälkeen.
alkusolu, protocell
Ensimmäinen teoreettinen solu, josta kaikki elämä olisi saanut alkunsa. Ensimmäiset solut olivat nykyisten bakteerien kaltaisia.
kemosynteesi, chemosynthesis
Yhteyttämistä ilman valoa, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Osa bakteereista kykenee kemosynteesiin.
fotosynteesi, photosynthesis
Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.
stromatoliitti, stromatolite
Vanhimmat fossiilit, stromatoliitit, ovat varhaisista syanobakteereista muodostuneita kerrostumia.
aerobinen eli hapellinen, aerobic
1) Happipitoinen elinympäristö tai 2) Happea tarvitseva eliö tai kemiallinen reaktio.
endosymbioositeoria, endosymbiosis theory
Teoria, jonka mukaan aitotumaisten solujen viherhiukkaset ja mitokondriot ovat alun perin olleet bakteereita.
aitotumaiset (eliöt), eukaryotes
Eliöt, joiden tumaa ympäröi tumakotelo. Aitotumaisia eliöitä ovat kasvit, eläimet, sienet ja alkueliöt.
sukusolu eli gameetti, gamete
Sukusolu on lisääntymiseen osallistuva solu, jonka kromosomiluku on haploidinen. Kahden sukusolun yhtyessä syntyy hedelmöittynyt tsygootti.
megaevoluutio, megaevolution
Suurten taksonomisten ryhmien (suku, heimo, lahko, luokka ja pääjakso) kehittyminen.
Luku 6
makromolekyyli, macromolecule
Suurikokoinen molekyyli, joka on usein polymeeri. Makromolekyylejä ovat proteiinit, DNA ja polysakkaridit, kuten selluloosa.
proteiini eli valkuaisaine, protein
Proteiinit eli valkuaisaineet ovat aminohaposta koostuvia makromolekyylejä. Aminohapot liittyvät proteiinissa toisiinsa peptidisidoksilla. Proteiinit toimivat soluissa entsyymeinä, kuljettajina, varasto- tai rakennetehtävässä.
DNA eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid
DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. DNA muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin.
katalyytti, catalyst
Kemiallista reaktiota nopeuttava aine, joka ei kulu reaktiossa. Biologisia katalyyttejä kutsutaan entsyymeiksi.
entsyymi, enzyme
Biologinen katalyytti, joka nopeuttaa biologisia reaktioita. Entsyymit ovat useimmiten proteiineja.
anabolinen, anabolic
Kemiallisia yhdisteitä rakentavaan aineenvaihduntaan liittyvä.
katabolinen, catabolic
Hajottavaan aineenvaihduntaan liittyvä.
apoptoosi, apoptosis
Ohjelmoitu, hallittu solun kuolema. Yksilö voi tuhota tarpeettomat tai vahingoittuneet solut apoptoosin avulla.
solukalvo, cell membrane
Solukalvo rajoittaa solun ympäristöstä.
solulima, cytoplasm
Solukalvon sisällä oleva tila. Sisältää muut solun osat paitsi tuman ja soluseinän. Solulima koostuu nestemäisestä sytosolista ja soluelimistä.
soluseinä, cell wall
Kasvi-, sieni- ja useimpia bakteerisoluja ympäröivä rakenne, joka tukee ja suojaa solua. Kasvisolussa soluseinän muodostaa selluloosa, sienisolussa kitiini ja useimmissa bakteerisoluissa peptidoglykaani eli mureiini.
soluelin, organelle
Solulimassa sijaitseva, tiettyyn tehtävään erikoistunut solun osa. Soluelimet voivat olla kalvon ympäröimiä (kuten mitokondrio ja viherhiukkanen) tai pienempiä, solukalvoa sisältämättömiä rakenteita (kuten ribosomi ja proteasomi).
perimä eli genomi, genome
Yksilön kaikki geenit.
esitumaiset (eliöt), prokaryotes
Yksisoluiset eliöt, joiden solulimassa tuma ei erotu tumakotelon puuttumisen takia. Esitumaisia eliöitä ovat bakteerit ja arkit.
aitotumaiset (eliöt), eukaryotes
Eliöt, joiden tumaa ympäröi tumakotelo. Aitotumaisia eliöitä ovat kasvit, eläimet, sienet ja alkueliöt.
kudos, tissue
Rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisten eläinsolujen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi lihaskudos.
solukko, tissue
Samanlaisten kasvisolujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi perus- ja johtosolukko.
tuma, nucleus
Aitotumaisten rakenne, joka sisältää solun perimän. Tuman erottaa solulimasta tumakalvo, jossa on tumahuokosia. Tuman sisällä on tumalima. Kromosomien lisäksi tumasta löytyy mm. tumajyvänen.
kromosomi, chromosome
DNA:ta ja proteiineja sisältäviä rakenteita, joissa sijaitsevat geenit eli perintötekijät.
mitokondrio, mitochondrion
Soluelin, jossa tapahtuu energia-aineenvaihduntaa. Mitokondriota ympäröi kaksinkertainen, poimuttunut kalvo. Mitokondrioiden ajatellaan periytyvän bakteereista endosymbioositeorian mukaisesti.
viherhiukkanen, chloroplast
Kasvien soluelin, jossa tapahtuu yhteyttäminen. Sitä reunustaa kaksinkertainen kalvo. Viherhiukkasen sisällä on strooma ja kalvopusseja eli tylakoideja, joiden pinnalla sijaitsevat fotosynteesissä tarvittavat pigmentit ja reaktiokeskukset. Viherhiukkasten ajatellaan periytyvän syanobakteereista endosymbioositeorian mukaisesti.
solulimakalvosto, endoplamic reticulum, ER
Solulimassa sijaitseva kalvorakkuloista ja –pusseista koostuva rakenne. Jaetaan ribosomeja sisältävään karkeaan solulimakalvostoon ja sileään solulimakalvostoon. Karkealla solulimakalvostolla tuotetaan eritettävät ja kuljetettavat proteiinit. Sileällä solulimakalvostolla muokataan mm. vierasaineita ja lipidejä.
Golgin laite, Golgi apparatus
Kalvopusseista koostunut soluelin. Solusta ulos eritettävät ja kuljetettavat proteiinit muokataan ja lajitellaan Golgin laitteessa. Proteiineihin voidaan lisätä hiilihydraattiosia. Kasveilla Golgin laitetta voidaan kutsua diktyosomiksi.
lysosomi, lysosome
Pienikokoisia kalvorakkuloita, jotka ovat sisältä happamia. Lysosomissa hajotetaan vierasaineita ja omia vahingoittuneita soluelimiä ja proteiineja. Syöjäsolut tuhoavat bakteerit lysosomeissa.
vakuoli, vacuole
Nesteen täyttämä kalvorakkula. Runsaasti kasvisoluissa, jossa ne voivat näyttää jopa lähes koko solun. Vakuoli varastoi suoloja ja se sisältää jotakin entsyymejä. Vakuolin kalvoa kutsutaan tonoplastiksi.
ribosomi, ribosome
Soluelin, jossa tuotetaan uudet proteiinit lähetti-RNA:n mallin mukaisesti. Koostuu proteiinista ja ribosomaalisesta RNA:sta (rRNA).
Suurikokoinen molekyyli, joka on usein polymeeri. Makromolekyylejä ovat proteiinit, DNA ja polysakkaridit, kuten selluloosa.
proteiini eli valkuaisaine, protein
Proteiinit eli valkuaisaineet ovat aminohaposta koostuvia makromolekyylejä. Aminohapot liittyvät proteiinissa toisiinsa peptidisidoksilla. Proteiinit toimivat soluissa entsyymeinä, kuljettajina, varasto- tai rakennetehtävässä.
DNA eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid
DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. DNA muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin.
katalyytti, catalyst
Kemiallista reaktiota nopeuttava aine, joka ei kulu reaktiossa. Biologisia katalyyttejä kutsutaan entsyymeiksi.
entsyymi, enzyme
Biologinen katalyytti, joka nopeuttaa biologisia reaktioita. Entsyymit ovat useimmiten proteiineja.
anabolinen, anabolic
Kemiallisia yhdisteitä rakentavaan aineenvaihduntaan liittyvä.
katabolinen, catabolic
Hajottavaan aineenvaihduntaan liittyvä.
apoptoosi, apoptosis
Ohjelmoitu, hallittu solun kuolema. Yksilö voi tuhota tarpeettomat tai vahingoittuneet solut apoptoosin avulla.
solukalvo, cell membrane
Solukalvo rajoittaa solun ympäristöstä.
solulima, cytoplasm
Solukalvon sisällä oleva tila. Sisältää muut solun osat paitsi tuman ja soluseinän. Solulima koostuu nestemäisestä sytosolista ja soluelimistä.
soluseinä, cell wall
Kasvi-, sieni- ja useimpia bakteerisoluja ympäröivä rakenne, joka tukee ja suojaa solua. Kasvisolussa soluseinän muodostaa selluloosa, sienisolussa kitiini ja useimmissa bakteerisoluissa peptidoglykaani eli mureiini.
soluelin, organelle
Solulimassa sijaitseva, tiettyyn tehtävään erikoistunut solun osa. Soluelimet voivat olla kalvon ympäröimiä (kuten mitokondrio ja viherhiukkanen) tai pienempiä, solukalvoa sisältämättömiä rakenteita (kuten ribosomi ja proteasomi).
perimä eli genomi, genome
Yksilön kaikki geenit.
esitumaiset (eliöt), prokaryotes
Yksisoluiset eliöt, joiden solulimassa tuma ei erotu tumakotelon puuttumisen takia. Esitumaisia eliöitä ovat bakteerit ja arkit.
aitotumaiset (eliöt), eukaryotes
Eliöt, joiden tumaa ympäröi tumakotelo. Aitotumaisia eliöitä ovat kasvit, eläimet, sienet ja alkueliöt.
kudos, tissue
Rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisten eläinsolujen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi lihaskudos.
solukko, tissue
Samanlaisten kasvisolujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi perus- ja johtosolukko.
tuma, nucleus
Aitotumaisten rakenne, joka sisältää solun perimän. Tuman erottaa solulimasta tumakalvo, jossa on tumahuokosia. Tuman sisällä on tumalima. Kromosomien lisäksi tumasta löytyy mm. tumajyvänen.
kromosomi, chromosome
DNA:ta ja proteiineja sisältäviä rakenteita, joissa sijaitsevat geenit eli perintötekijät.
mitokondrio, mitochondrion
Soluelin, jossa tapahtuu energia-aineenvaihduntaa. Mitokondriota ympäröi kaksinkertainen, poimuttunut kalvo. Mitokondrioiden ajatellaan periytyvän bakteereista endosymbioositeorian mukaisesti.
viherhiukkanen, chloroplast
Kasvien soluelin, jossa tapahtuu yhteyttäminen. Sitä reunustaa kaksinkertainen kalvo. Viherhiukkasen sisällä on strooma ja kalvopusseja eli tylakoideja, joiden pinnalla sijaitsevat fotosynteesissä tarvittavat pigmentit ja reaktiokeskukset. Viherhiukkasten ajatellaan periytyvän syanobakteereista endosymbioositeorian mukaisesti.
solulimakalvosto, endoplamic reticulum, ER
Solulimassa sijaitseva kalvorakkuloista ja –pusseista koostuva rakenne. Jaetaan ribosomeja sisältävään karkeaan solulimakalvostoon ja sileään solulimakalvostoon. Karkealla solulimakalvostolla tuotetaan eritettävät ja kuljetettavat proteiinit. Sileällä solulimakalvostolla muokataan mm. vierasaineita ja lipidejä.
Golgin laite, Golgi apparatus
Kalvopusseista koostunut soluelin. Solusta ulos eritettävät ja kuljetettavat proteiinit muokataan ja lajitellaan Golgin laitteessa. Proteiineihin voidaan lisätä hiilihydraattiosia. Kasveilla Golgin laitetta voidaan kutsua diktyosomiksi.
lysosomi, lysosome
Pienikokoisia kalvorakkuloita, jotka ovat sisältä happamia. Lysosomissa hajotetaan vierasaineita ja omia vahingoittuneita soluelimiä ja proteiineja. Syöjäsolut tuhoavat bakteerit lysosomeissa.
vakuoli, vacuole
Nesteen täyttämä kalvorakkula. Runsaasti kasvisoluissa, jossa ne voivat näyttää jopa lähes koko solun. Vakuoli varastoi suoloja ja se sisältää jotakin entsyymejä. Vakuolin kalvoa kutsutaan tonoplastiksi.
ribosomi, ribosome
Soluelin, jossa tuotetaan uudet proteiinit lähetti-RNA:n mallin mukaisesti. Koostuu proteiinista ja ribosomaalisesta RNA:sta (rRNA).
Luku 7
omavarainen eli autotrofinen, autotrophic
Omavarainen eliö, joka kykenee tuottamaan tarvitsemansa energian ja orgaaniset yhdisteet yhteyttämällä (foto- tai kemosynteesi). Autotrofit ovat ravintoketjussa tuottajia.
toisenvarainen eli heterotrofinen, heterotrophic
Eliö, joka ei kykene itse yhteyttämään (foto- tai kemosynteesi), vaan tarvitsee ravinnokseen valmista orgaanista ainetta. Ravintoketjussa kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia.
ATP eli adenosiinitrifosfaatti, adenosine triphosphate
Solun kemiallisen energian lyhytaikainen varastomuoto. ATP:hen on sitoutunut paljon kemiallista energiaa, joka voidaan luovuttaa eteenpäin.
soluhengitys, cell respiration
Kemiallinen reaktiosarja, jossa energiaa vapautuu orgaanisista aineista solun käyttöön (eliön elintoimintoihin) hapellisissa oloissa.
fotosynteesi, photosynthesis
Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.
tuottajat, producers
Yhteyttämiskykyiset ja omavaraiset eliöt. Tuottajia ovat vihreät kasvit, yhteyttävät bakteerit ja levät.
kuluttajat, consumers
Muita eliöitä ravinnokseen käyttävät eliöt. Kuluttajia ovat kasvinsyöjät, lihansyöjät, loiset ja hajottajat.
Omavarainen eliö, joka kykenee tuottamaan tarvitsemansa energian ja orgaaniset yhdisteet yhteyttämällä (foto- tai kemosynteesi). Autotrofit ovat ravintoketjussa tuottajia.
toisenvarainen eli heterotrofinen, heterotrophic
Eliö, joka ei kykene itse yhteyttämään (foto- tai kemosynteesi), vaan tarvitsee ravinnokseen valmista orgaanista ainetta. Ravintoketjussa kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia.
ATP eli adenosiinitrifosfaatti, adenosine triphosphate
Solun kemiallisen energian lyhytaikainen varastomuoto. ATP:hen on sitoutunut paljon kemiallista energiaa, joka voidaan luovuttaa eteenpäin.
soluhengitys, cell respiration
Kemiallinen reaktiosarja, jossa energiaa vapautuu orgaanisista aineista solun käyttöön (eliön elintoimintoihin) hapellisissa oloissa.
fotosynteesi, photosynthesis
Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.
tuottajat, producers
Yhteyttämiskykyiset ja omavaraiset eliöt. Tuottajia ovat vihreät kasvit, yhteyttävät bakteerit ja levät.
kuluttajat, consumers
Muita eliöitä ravinnokseen käyttävät eliöt. Kuluttajia ovat kasvinsyöjät, lihansyöjät, loiset ja hajottajat.
Luku 8
perimä eli genomi, genome
Yksilön kaikki geenit.
geeni eli perintötekijä, gene
Kromosomissa oleva DNA-jakso. Geenit ohjaavat solun ja eliön elintoimintoja sekä proteiinien valmistumista ja siten vaikuttavat yksilön perinnöllisten ominaisuuksien kehittymiseen.
alleeli, allele
Geenin vaihtoehtoinen muoto, joka on syntynyt geenimutaation seurauksena. Yhdestä geenistä voi olla useita alleeleja. Alleelit voivat saada aikaan uusia ominaisuuksia populaation yksilöihin.
DNA eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid
DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. DNA muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin.
kromosomi, chromosome
DNA:ta ja proteiineja sisältäviä rakenteita, joissa sijaitsevat geenit eli perintötekijät.
kromatiini, chromatin
DNA:n ja proteiinien muodostama rakenne. Kromosomit muodostuvat kromatiinista.
nukleiinihappo, nucleic acid
DNA ja RNA. Informaatiota säilöviä ja välittäviä molekyylejä. Koostuvat peräkkäisistä nukleotideistä, joissa on emäs-, sokeri- ja fosfaattiosa.
juoste, strand
DNA-molekyylin nukleotideistä koostuva ketju. DNA:n kaksoiskierre koostuu kahdesta juosteesta.
kaksoiskierre eli -heeliksi, double helix
DNA:ssa kaksi DNA-juostetta on liittynyt toisiinsa kiertyneeksi rakenteeksi. Vastakkaisten juosteiden emäkset pariutuvat keskenään emäsparisäännön mukaisesti.
nukleotidi, nucleotide
DNA:n ja RNA:n yksikkö. Muodostuu sokerista, fosfaatista ja emäksestä.
emäsparisääntö, base pair rule
DNA:n kaksoisjuosteessa vastakkaisessa juosteessa adeniinia vastaa aina tymiini, ja guaniinia sytosiini.
sukupuolikromosomi, sex chromosome
Kromosomit, jotka eroavat sukupuolten välillä. Nisäkkäillä X- ja Y-kromosomit.
vastinkromosomi, homologous chromosome
Vastinkromosomit eli homologiset kromosomit ovat molemmilta vanhemmilta perityt samanlaiset kromosomit. Vastinkromosomit muodostavat kromosomiparin.
homotsygoottinen eli samaperintäinen, homozygous
Yksilö, jolla on molemmissa vastinkromosomeissa geenistä sama alleeli.
heterotsygoottinen eli eriperintäinen, heterozygous
Yksilö, jolla on vastinkromosomeissa geenistä eri alleeli.
genotyyppi, genotype
Yksilön geenien muodostama kokonaisuus. Genotyypin ja ympäristön vaikutuksesta syntyy fenotyyppi eli ilmiasu.
fenotyyppi eli ilmiasu, phenotype
Yksilön ominaisuuksien muodostama kokonaisuus sellaisena kuin ne voidaan havaita. Yksilön ilmiasuun vaikuttavat yksilön geenit ja ympäristö yhdessä.
proteiinisynteesi, protein biosynthesis
Tapahtumasarja, jossa tuotetaan toimiva proteiini DNA:n koodin perusteella. Jaetaan transkriptioon ja translaatioon. Transkriptiossa tuotetaan lähetti-RNA DNA:n koodin mukaisesti. Translaatiossa tuotetaan lähetti-RNA:n koodin mukaisesti toimiva polypeptidi eli proteiini.
transkriptio, transcription
Prosessi, jossa tuotetaan lähetti-RNA DNA:n mallin mukaisesti. Lähetti RNA-kuljetetaan ribosomille, jossa tapahtuu translaatio.
translaatio, translation
Prosessi, jossa ribosomilla tuotetaan proteiini lähetti-RNA:n koodin mukaisesti.
lähetti-RNA, messenger RNA
RNA-molekyyli, joka välittää DNA:n sisältämän informaation proteiiniksi. Transkriptiossa DNA:n mallin mukaisesti tuotetaan lähetti-RNA. Translaatiossa lähetti-RNA:n koodi luetaan proteiiniksi.
aminohappo, amino acid
Aminoryhmän (-NH2) ja karboksyyliryhmän (-COOH) sisältäviä orgaanisia yhdisteitä. Ne ovat proteiinien rakenneosia.
laadullinen ominaisuus, qualitative trait
Ominaisuudet voivat olla laadullisia tai määrällisiä. Laadulliset ominaisuudet johtuvat usein vain yhdestä geenistä.
määrällinen ominaisuus, quantitative trait
Ominaisuudet voivat olla laadullisia tai määrällisiä. Määrällisiin ominaisuuksiin vaikuttaa monta eri geeniä yhtä aikaa. Esimerkiksi ihmisen ihon väri.
Yksilön kaikki geenit.
geeni eli perintötekijä, gene
Kromosomissa oleva DNA-jakso. Geenit ohjaavat solun ja eliön elintoimintoja sekä proteiinien valmistumista ja siten vaikuttavat yksilön perinnöllisten ominaisuuksien kehittymiseen.
alleeli, allele
Geenin vaihtoehtoinen muoto, joka on syntynyt geenimutaation seurauksena. Yhdestä geenistä voi olla useita alleeleja. Alleelit voivat saada aikaan uusia ominaisuuksia populaation yksilöihin.
DNA eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid
DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. DNA muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin.
kromosomi, chromosome
DNA:ta ja proteiineja sisältäviä rakenteita, joissa sijaitsevat geenit eli perintötekijät.
kromatiini, chromatin
DNA:n ja proteiinien muodostama rakenne. Kromosomit muodostuvat kromatiinista.
nukleiinihappo, nucleic acid
DNA ja RNA. Informaatiota säilöviä ja välittäviä molekyylejä. Koostuvat peräkkäisistä nukleotideistä, joissa on emäs-, sokeri- ja fosfaattiosa.
juoste, strand
DNA-molekyylin nukleotideistä koostuva ketju. DNA:n kaksoiskierre koostuu kahdesta juosteesta.
kaksoiskierre eli -heeliksi, double helix
DNA:ssa kaksi DNA-juostetta on liittynyt toisiinsa kiertyneeksi rakenteeksi. Vastakkaisten juosteiden emäkset pariutuvat keskenään emäsparisäännön mukaisesti.
nukleotidi, nucleotide
DNA:n ja RNA:n yksikkö. Muodostuu sokerista, fosfaatista ja emäksestä.
emäsparisääntö, base pair rule
DNA:n kaksoisjuosteessa vastakkaisessa juosteessa adeniinia vastaa aina tymiini, ja guaniinia sytosiini.
sukupuolikromosomi, sex chromosome
Kromosomit, jotka eroavat sukupuolten välillä. Nisäkkäillä X- ja Y-kromosomit.
vastinkromosomi, homologous chromosome
Vastinkromosomit eli homologiset kromosomit ovat molemmilta vanhemmilta perityt samanlaiset kromosomit. Vastinkromosomit muodostavat kromosomiparin.
homotsygoottinen eli samaperintäinen, homozygous
Yksilö, jolla on molemmissa vastinkromosomeissa geenistä sama alleeli.
heterotsygoottinen eli eriperintäinen, heterozygous
Yksilö, jolla on vastinkromosomeissa geenistä eri alleeli.
genotyyppi, genotype
Yksilön geenien muodostama kokonaisuus. Genotyypin ja ympäristön vaikutuksesta syntyy fenotyyppi eli ilmiasu.
fenotyyppi eli ilmiasu, phenotype
Yksilön ominaisuuksien muodostama kokonaisuus sellaisena kuin ne voidaan havaita. Yksilön ilmiasuun vaikuttavat yksilön geenit ja ympäristö yhdessä.
proteiinisynteesi, protein biosynthesis
Tapahtumasarja, jossa tuotetaan toimiva proteiini DNA:n koodin perusteella. Jaetaan transkriptioon ja translaatioon. Transkriptiossa tuotetaan lähetti-RNA DNA:n koodin mukaisesti. Translaatiossa tuotetaan lähetti-RNA:n koodin mukaisesti toimiva polypeptidi eli proteiini.
transkriptio, transcription
Prosessi, jossa tuotetaan lähetti-RNA DNA:n mallin mukaisesti. Lähetti RNA-kuljetetaan ribosomille, jossa tapahtuu translaatio.
translaatio, translation
Prosessi, jossa ribosomilla tuotetaan proteiini lähetti-RNA:n koodin mukaisesti.
lähetti-RNA, messenger RNA
RNA-molekyyli, joka välittää DNA:n sisältämän informaation proteiiniksi. Transkriptiossa DNA:n mallin mukaisesti tuotetaan lähetti-RNA. Translaatiossa lähetti-RNA:n koodi luetaan proteiiniksi.
aminohappo, amino acid
Aminoryhmän (-NH2) ja karboksyyliryhmän (-COOH) sisältäviä orgaanisia yhdisteitä. Ne ovat proteiinien rakenneosia.
laadullinen ominaisuus, qualitative trait
Ominaisuudet voivat olla laadullisia tai määrällisiä. Laadulliset ominaisuudet johtuvat usein vain yhdestä geenistä.
määrällinen ominaisuus, quantitative trait
Ominaisuudet voivat olla laadullisia tai määrällisiä. Määrällisiin ominaisuuksiin vaikuttaa monta eri geeniä yhtä aikaa. Esimerkiksi ihmisen ihon väri.
Luku 9
kantasolu, stem cell
Erilaistumiskykyisiä soluja, jotka kykenevät muuttumaan moniksi eri solutyypeiksi.
solusykli, cell cycle
Solun elämänkierron vaiheet. Jaetaan välivaiheeseen ja solunjakautumiseen eli mitoosiin.
välivaihe, interphase
Solusyklin vaihe, jonka aikana solu kasvaa, kahdentaa DNA:nsa ja valmistautuu mitoosiin.
mitoosi, mitosis
Solusyklin vaihe, jonka aikana tapahtuu varsinainen solunjakautuminen. Ensimmäisenä mitoosissa tapahtuu tumanjako ja tämän jälkeen soluliman jakautuminen. Mitoosi voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: esivaihe, esikeskivaihe, keskivaihe, jälkivaihe ja loppuvaihe.
apoptoosi, apoptosis
Ohjelmoitu, hallittu solun kuolema. Yksilö voi tuhota tarpeettomat tai vahingoittuneet solut apoptoosin avulla.
nekroosi, necrosis
Hallitsematon solukuolema, jonka aiheuttaa solun ulkopuolinen tekijä (esim. mekaaninen vaurio, happamuus tai hapenpuute).
suvuton lisääntyminen, asexual reproduction
Lisääntyminen ilman sukusoluja. Esimerkiksi kasvien lisääntyminen kasvullisesti rönsyjen avulla.
muuntelu, variation
Saman lajin yksilöiden välinen erilaisuus jonkin ominaisuuden suhteen. Muuntelu voi koskea ulkoasua tai perimää.
Erilaistumiskykyisiä soluja, jotka kykenevät muuttumaan moniksi eri solutyypeiksi.
solusykli, cell cycle
Solun elämänkierron vaiheet. Jaetaan välivaiheeseen ja solunjakautumiseen eli mitoosiin.
välivaihe, interphase
Solusyklin vaihe, jonka aikana solu kasvaa, kahdentaa DNA:nsa ja valmistautuu mitoosiin.
mitoosi, mitosis
Solusyklin vaihe, jonka aikana tapahtuu varsinainen solunjakautuminen. Ensimmäisenä mitoosissa tapahtuu tumanjako ja tämän jälkeen soluliman jakautuminen. Mitoosi voidaan jakaa viiteen vaiheeseen: esivaihe, esikeskivaihe, keskivaihe, jälkivaihe ja loppuvaihe.
apoptoosi, apoptosis
Ohjelmoitu, hallittu solun kuolema. Yksilö voi tuhota tarpeettomat tai vahingoittuneet solut apoptoosin avulla.
nekroosi, necrosis
Hallitsematon solukuolema, jonka aiheuttaa solun ulkopuolinen tekijä (esim. mekaaninen vaurio, happamuus tai hapenpuute).
suvuton lisääntyminen, asexual reproduction
Lisääntyminen ilman sukusoluja. Esimerkiksi kasvien lisääntyminen kasvullisesti rönsyjen avulla.
muuntelu, variation
Saman lajin yksilöiden välinen erilaisuus jonkin ominaisuuden suhteen. Muuntelu voi koskea ulkoasua tai perimää.
Luku 10
suvullinen lisääntyminen, sexual reproduction
Lisääntyminen sukusolujen välityksellä.
mutaatio, mutation
Perinnöllinen muutos geenissä, kromosomissa tai kromosomistossa.
muuntelu, variation
Saman lajin yksilöiden välinen erilaisuus jonkin ominaisuuden suhteen. Muuntelu voi koskea ulkoasua tai perimää.
sukusolu eli gameetti, gamete
Sukusolu on lisääntymiseen osallistuva solu, jonka kromosomiluku on haploidinen. Kahden sukusolun yhtyessä syntyy hedelmöittynyt tsygootti.
sukupolvenvuorottelu, alternation of generations
Eliön elinkiertomalli, jossa suvullisesti ja suvuttomasti lisääntyvät sukupolvet vuorottelevat. Sukupolvenvuorottelua esiintyy esimerkiksi sammalilla ja sanikkaisilla, mutta myös alkeellisilla eläimillä.
diploidinen, diploid
Eliö, jolla on kaksinkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia kaksi kappaletta. Esim. ihminen on diploidinen eliö.
haploidinen, haploid
Eliö, jolla on yksinkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia vain yksi kappale. Esim. kolibakteeri.
tsygootti, zygote
Hedelmöittynyt munasolu. Syntyy kahden sukusolun kohdatessa ja yhdistäessä perimäaineksensa.
meioosi, meiosis
Meioosissa diploideista (2n) soluista muodostuu haploideja (n) sukusoluja.
fenotyyppi eli ilmiasu, phenotype
Yksilön ominaisuuksien muodostama kokonaisuus sellaisena kuin ne voidaan havaita. Yksilön ilmiasuun vaikuttavat yksilön geenit ja ympäristö yhdessä.
genotyyppi, genotype
Yksilön geenien muodostama kokonaisuus. Genotyypin ja ympäristön vaikutuksesta syntyy fenotyyppi eli ilmiasu.
Lisääntyminen sukusolujen välityksellä.
mutaatio, mutation
Perinnöllinen muutos geenissä, kromosomissa tai kromosomistossa.
muuntelu, variation
Saman lajin yksilöiden välinen erilaisuus jonkin ominaisuuden suhteen. Muuntelu voi koskea ulkoasua tai perimää.
sukusolu eli gameetti, gamete
Sukusolu on lisääntymiseen osallistuva solu, jonka kromosomiluku on haploidinen. Kahden sukusolun yhtyessä syntyy hedelmöittynyt tsygootti.
sukupolvenvuorottelu, alternation of generations
Eliön elinkiertomalli, jossa suvullisesti ja suvuttomasti lisääntyvät sukupolvet vuorottelevat. Sukupolvenvuorottelua esiintyy esimerkiksi sammalilla ja sanikkaisilla, mutta myös alkeellisilla eläimillä.
diploidinen, diploid
Eliö, jolla on kaksinkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia kaksi kappaletta. Esim. ihminen on diploidinen eliö.
haploidinen, haploid
Eliö, jolla on yksinkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia vain yksi kappale. Esim. kolibakteeri.
tsygootti, zygote
Hedelmöittynyt munasolu. Syntyy kahden sukusolun kohdatessa ja yhdistäessä perimäaineksensa.
meioosi, meiosis
Meioosissa diploideista (2n) soluista muodostuu haploideja (n) sukusoluja.
fenotyyppi eli ilmiasu, phenotype
Yksilön ominaisuuksien muodostama kokonaisuus sellaisena kuin ne voidaan havaita. Yksilön ilmiasuun vaikuttavat yksilön geenit ja ympäristö yhdessä.
genotyyppi, genotype
Yksilön geenien muodostama kokonaisuus. Genotyypin ja ympäristön vaikutuksesta syntyy fenotyyppi eli ilmiasu.
Luku 11
fenotyyppi eli ilmiasu, phenotype
Yksilön ominaisuuksien muodostama kokonaisuus sellaisena kuin ne voidaan havaita. Yksilön ilmiasuun vaikuttavat yksilön geenit ja ympäristö yhdessä.
genotyyppi, genotype
Yksilön geenien muodostama kokonaisuus. Genotyypin ja ympäristön vaikutuksesta syntyy fenotyyppi eli ilmiasu.
mutaatio, mutation
Perinnöllinen muutos geenissä, kromosomissa tai kromosomistossa.
piste- eli geenimutaatio, point mutation
Yhden tai muutaman emäsparin muuttuminen DNA:n sekvenssissä.
kromosomimutaatio, chromosome mutation
Mutaatiotyyppi, jossa yksilön kromosomien rakenne muuttuu.
kromosomistomutaatio, genome mutation
Mutaatiotyyppi, jossa yksilön kromosomien lukumäärä muuttuu. Aneuploidiassa kromosomien määrä muuttuu yhdellä (tai muutamalla). Poluploidiassa kromosomien määrä moninkertaistuu.
alleeli, allele
Geenin vaihtoehtoinen muoto, joka on syntynyt geenimutaation seurauksena. Yhdestä geenistä voi olla useita alleeleja. Alleelit voivat saada aikaan uusia ominaisuuksia populaation yksilöihin.
muuntelu, variation
Saman lajin yksilöiden välinen erilaisuus jonkin ominaisuuden suhteen. Muuntelu voi koskea ulkoasua tai perimää.
diploidi, diploid
Eliö, jolla on kaksinkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia kaksi kappaletta. Esim. ihminen on diploidinen eliö.
tekijäinvaihdunta, crossing over
Meioosin vähennysjaon esivaiheen aikana vastinkromosomit vaihtavat osia keskenään. Tämä lisää geneettistä muuntelua.
tsygootti, zygote
Hedelmöittynyt munasolu. Syntyy kahden sukusolun kohdatessa ja yhdistäessä perimäaineksensa.
geneettinen rekombinaatio, genetic recombination
Suvullisen lisääntymisen seurauksena syntyy yksilöitä, joilla on sellaisia ominaisuusyhdistelmiä, joita niiden vanhemmilla ei ole. Geneettinen rekombinaatio aiheutuu a) vastinkromosomien satunnaisesta asettumisesta jakotasoon meioosissa b) tekijäinvaihdunnasta c) sukusolujen kohtaamisesta.
muovautumismuutelu eli fenotyyppinen joustavuus, phenotypic plasticity
Saman lajin yksilöiden välinen ympäristötekijöistä johtuva erilaisuus.
akklimaatio, acclimation
Fysiologista tottumista ympäristöön.
kelpoisuus eli fitness, fitness
Yksilön kyky säilyä elossa ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä verrattuna populaation muihin yksilöihin. Jos kelpoisuuden erot johtuvat perimäeroista, tämä voi johtaa valintaan ja muutoksiin populaation geenien lukusuhteissa.
mikroevoluutio, microevolution
Lajinsisäinen evoluutio, jossa tapahtuu muutoksia populaation alleelien suhteellisissa osuuksissa. kt. alleeli.
Yksilön ominaisuuksien muodostama kokonaisuus sellaisena kuin ne voidaan havaita. Yksilön ilmiasuun vaikuttavat yksilön geenit ja ympäristö yhdessä.
genotyyppi, genotype
Yksilön geenien muodostama kokonaisuus. Genotyypin ja ympäristön vaikutuksesta syntyy fenotyyppi eli ilmiasu.
mutaatio, mutation
Perinnöllinen muutos geenissä, kromosomissa tai kromosomistossa.
piste- eli geenimutaatio, point mutation
Yhden tai muutaman emäsparin muuttuminen DNA:n sekvenssissä.
kromosomimutaatio, chromosome mutation
Mutaatiotyyppi, jossa yksilön kromosomien rakenne muuttuu.
kromosomistomutaatio, genome mutation
Mutaatiotyyppi, jossa yksilön kromosomien lukumäärä muuttuu. Aneuploidiassa kromosomien määrä muuttuu yhdellä (tai muutamalla). Poluploidiassa kromosomien määrä moninkertaistuu.
alleeli, allele
Geenin vaihtoehtoinen muoto, joka on syntynyt geenimutaation seurauksena. Yhdestä geenistä voi olla useita alleeleja. Alleelit voivat saada aikaan uusia ominaisuuksia populaation yksilöihin.
muuntelu, variation
Saman lajin yksilöiden välinen erilaisuus jonkin ominaisuuden suhteen. Muuntelu voi koskea ulkoasua tai perimää.
diploidi, diploid
Eliö, jolla on kaksinkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia kaksi kappaletta. Esim. ihminen on diploidinen eliö.
tekijäinvaihdunta, crossing over
Meioosin vähennysjaon esivaiheen aikana vastinkromosomit vaihtavat osia keskenään. Tämä lisää geneettistä muuntelua.
tsygootti, zygote
Hedelmöittynyt munasolu. Syntyy kahden sukusolun kohdatessa ja yhdistäessä perimäaineksensa.
geneettinen rekombinaatio, genetic recombination
Suvullisen lisääntymisen seurauksena syntyy yksilöitä, joilla on sellaisia ominaisuusyhdistelmiä, joita niiden vanhemmilla ei ole. Geneettinen rekombinaatio aiheutuu a) vastinkromosomien satunnaisesta asettumisesta jakotasoon meioosissa b) tekijäinvaihdunnasta c) sukusolujen kohtaamisesta.
muovautumismuutelu eli fenotyyppinen joustavuus, phenotypic plasticity
Saman lajin yksilöiden välinen ympäristötekijöistä johtuva erilaisuus.
akklimaatio, acclimation
Fysiologista tottumista ympäristöön.
kelpoisuus eli fitness, fitness
Yksilön kyky säilyä elossa ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä verrattuna populaation muihin yksilöihin. Jos kelpoisuuden erot johtuvat perimäeroista, tämä voi johtaa valintaan ja muutoksiin populaation geenien lukusuhteissa.
mikroevoluutio, microevolution
Lajinsisäinen evoluutio, jossa tapahtuu muutoksia populaation alleelien suhteellisissa osuuksissa. kt. alleeli.
Luku 12
muuntelu, variation
Saman lajin yksilöiden välinen erilaisuus jonkin ominaisuuden suhteen. Muuntelu voi koskea ulkoasua tai perimää.
luonnonvalinta, natural selection
Eliölajin kelpoisimmat yksilöt menestyvät parhaiten olemassaolon taistelussa, jäävät henkiin ja saavat jälkeläisiä vaikuttaen näin lajin evoluutioon.
kelpoisuus eli fitness, fitness
Yksilön kyky säilyä elossa ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä verrattuna populaation muihin yksilöihin. Jos kelpoisuuden erot johtuvat perimäeroista, tämä voi johtaa valintaan ja muutoksiin populaation geenien lukusuhteissa.
ristiriesa eli trade-off, trade-off
Tilanne, jossa jonkin ominaisuuden saavuttamiseksi joudutaan luopumaan toisesta ominaisuudesta. Esimerkiksi kontiaisen jalka on sopeuma, joka on helpottanut kaivautumista maan alle. Toisaalta jalan rakenne ei sovellu nopeaan liikkumiseen maan päällä.
altruismi, altruism
Näennäisesti epäitsekäs käyttäytyminen. Yleistä erityisesti yhteiskunnissa elävillä eläimillä.
tasapainottava eli stabiloiva valinta, stabilizing selection
Valinnan muoto, jossa valinta suosii ominaisuuksiltaan lähellä populaation keskiarvoa olevia yksilöitä ja karsii keskiarvosta poikkeavia yksilöitä.
suuntaava valinta, directional selection
Valinnan muoto, jossa valinta suosii populaation yksilönjakauman toista ääripäätä keskiarvotyyppien kustannuksella.
hajottava valinta, disruptive selection
Valinnan muoto, jossa valinta suosii populaation yksilöjakauman kumpaakin ääripäätä keskivertoyksilöiden sijaan.
seksuaalivalinta eli sukupuolivalinta, sexual selection
Valinnan muoto, jossa sukupuoleen liittyvillä ominaisuuksilla on suuri merkitys.
sopeuma eli adaptaatio, adaptation
Ominaisuuksia, jotka ovat syntyneet luonnonvalinnan avulla ja jotka nostavat yksilön kelpoisuutta.
geneettinen ajautuminen, genetic drift
Pienissä populaatioissa havaittu ilmiö, jonka seurauksena populaation geenikoostumus vaihtelee sattumanvaraisesti, eikä luonnonvalinnan seurauksena.
pullonkaulailmiö, bottleneck effect
Populaation koko voi pienentyä äkillisesti luonnonkatastrofin tai taudin seurauksena. Sattuma vaikuttaa siihen mitkä populaation yksilöt alleeleineen jäävät henkiin. Selviytyneiden yksilöiden varassa populaatio jatkaa kasvuaan muodostaen uuden, geneettisesti erilaisen, populaation alun.
perustajanvaikutus, founder effect
Ilmiö, jossa muutamasta kantapopulaation yksilöstä syntyy uusi populaatio uudelle alueelle.
Tämän perustajapopulaation yksilöiden geenikoostumus voi olla sattuman takia kantapopulaatioon verrattuna erilainen.
Saman lajin yksilöiden välinen erilaisuus jonkin ominaisuuden suhteen. Muuntelu voi koskea ulkoasua tai perimää.
luonnonvalinta, natural selection
Eliölajin kelpoisimmat yksilöt menestyvät parhaiten olemassaolon taistelussa, jäävät henkiin ja saavat jälkeläisiä vaikuttaen näin lajin evoluutioon.
kelpoisuus eli fitness, fitness
Yksilön kyky säilyä elossa ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä verrattuna populaation muihin yksilöihin. Jos kelpoisuuden erot johtuvat perimäeroista, tämä voi johtaa valintaan ja muutoksiin populaation geenien lukusuhteissa.
ristiriesa eli trade-off, trade-off
Tilanne, jossa jonkin ominaisuuden saavuttamiseksi joudutaan luopumaan toisesta ominaisuudesta. Esimerkiksi kontiaisen jalka on sopeuma, joka on helpottanut kaivautumista maan alle. Toisaalta jalan rakenne ei sovellu nopeaan liikkumiseen maan päällä.
altruismi, altruism
Näennäisesti epäitsekäs käyttäytyminen. Yleistä erityisesti yhteiskunnissa elävillä eläimillä.
tasapainottava eli stabiloiva valinta, stabilizing selection
Valinnan muoto, jossa valinta suosii ominaisuuksiltaan lähellä populaation keskiarvoa olevia yksilöitä ja karsii keskiarvosta poikkeavia yksilöitä.
suuntaava valinta, directional selection
Valinnan muoto, jossa valinta suosii populaation yksilönjakauman toista ääripäätä keskiarvotyyppien kustannuksella.
hajottava valinta, disruptive selection
Valinnan muoto, jossa valinta suosii populaation yksilöjakauman kumpaakin ääripäätä keskivertoyksilöiden sijaan.
seksuaalivalinta eli sukupuolivalinta, sexual selection
Valinnan muoto, jossa sukupuoleen liittyvillä ominaisuuksilla on suuri merkitys.
sopeuma eli adaptaatio, adaptation
Ominaisuuksia, jotka ovat syntyneet luonnonvalinnan avulla ja jotka nostavat yksilön kelpoisuutta.
geneettinen ajautuminen, genetic drift
Pienissä populaatioissa havaittu ilmiö, jonka seurauksena populaation geenikoostumus vaihtelee sattumanvaraisesti, eikä luonnonvalinnan seurauksena.
pullonkaulailmiö, bottleneck effect
Populaation koko voi pienentyä äkillisesti luonnonkatastrofin tai taudin seurauksena. Sattuma vaikuttaa siihen mitkä populaation yksilöt alleeleineen jäävät henkiin. Selviytyneiden yksilöiden varassa populaatio jatkaa kasvuaan muodostaen uuden, geneettisesti erilaisen, populaation alun.
perustajanvaikutus, founder effect
Ilmiö, jossa muutamasta kantapopulaation yksilöstä syntyy uusi populaatio uudelle alueelle.
Tämän perustajapopulaation yksilöiden geenikoostumus voi olla sattuman takia kantapopulaatioon verrattuna erilainen.
Luku 13
evoluutio, evolution
Eliölajien ja populaatioiden vähittäinen muuttuminen siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Perustuu muunteluun, perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.
biologinen lajimääritelmä, biological species concept
Saman lajin yksilöt voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.
fylogeneettinen lajimääritelmä, phylogenetic species concept
Samaan lajiin kuuluvat yksilöt muodostavat yhden yhtenäisen sukupuun haaran.
laji, species
Eliöiden luokittelun perusyksikkö. Lajilla on kaksiosainen tieteellinen nimi, jossa ensimmäinen osa tarkoittaa sukua ja jälkimmäinen osa lajia. Saman lajin yksilöt voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä (biologinen lajimääritelmä).
mikroevoluutio, microevolution
Lajinsisäinen evoluutio, jossa tapahtuu muutoksia populaation alleelien suhteellisissa osuuksissa. kt. alleeli.
makroevoluutio, macroevolution
Uusien lajien syntyyn johtava evoluutio.
lisääntymiseste, reproductive isolation
Eliön ominaisuuksia, jotka estävät lajien risteytymisen keskenään tai heikentävät lajiristeymien selviämistä.
isolaatio, isolation
Populaation joutuminen erilleen muista saman lajin populaatioista jonkin esteen vuoksi. Isolaatio voi olla tärkeä lajiutumista edistävä tekijä.
maantieteellinen isolaatio, geographic isolation
Populaation joutuminen erilleen muista saman lajin populaatioista maantieteellisen esteen, esimerkiksi vuoriston, takia.
allopatrinen lajiutuminen, allopatric speciation
Lajiutumisen muoto, jossa lajiutuminen on seurausta maantieteellisestä eristyneisyydestä.
sympatrinen lajiutuminen, sympatric speciation
Lajiutumisen muoto, jossa uusi laji syntyy ilman maantieteellistä eristäytymistä.
ekologinen lokero eli ekolokero, ecological niche
Lajin paikka ja tehtävä ekosysteemissä sekä sen suhteet elottomaan ympäristöön ja muihin eliöihin esimerkiksi saalistuksen ja kilpailun kautta.
sopeutumislevittäytyminen, adaptive radiation
Samaa alkuperää olevan eliöryhmän evolutiivinen erilaistuminen, joka johtaa suhteellisen nopeasti uusien kehityslinjojen tai lajien syntyyn.
konvergenttinen evoluutio, convergent evolution
Samankaltaisten ympäristötekijöiden aikaansaamana eri eliöryhmiin ja kehityslinjoihin kuuluvat eliölajit voivat kehittyä rakenteeltaan ja toimintaan toisiaan muistuttaviksi, vaikka niillä ei ole samaa kantamuotoa.
divergenttinen evoluutio, divergent evolution
Populaatio jakautuu kahdeksi tai useammiksi lisääntymisisolaation eristämiksi geneettisesti erilaisiksi populaatioiksi. Tämä voi johtaa vähitellen lajiutumiseen.
koevoluutio eli rinnakkaisevoluutio, coevolution
Kahden tai useamman lajin toisistaan riippuva evoluutio, joka lisää molempien osapuolten kelpoisuutta.
Eliölajien ja populaatioiden vähittäinen muuttuminen siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Perustuu muunteluun, perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.
biologinen lajimääritelmä, biological species concept
Saman lajin yksilöt voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.
fylogeneettinen lajimääritelmä, phylogenetic species concept
Samaan lajiin kuuluvat yksilöt muodostavat yhden yhtenäisen sukupuun haaran.
laji, species
Eliöiden luokittelun perusyksikkö. Lajilla on kaksiosainen tieteellinen nimi, jossa ensimmäinen osa tarkoittaa sukua ja jälkimmäinen osa lajia. Saman lajin yksilöt voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä (biologinen lajimääritelmä).
mikroevoluutio, microevolution
Lajinsisäinen evoluutio, jossa tapahtuu muutoksia populaation alleelien suhteellisissa osuuksissa. kt. alleeli.
makroevoluutio, macroevolution
Uusien lajien syntyyn johtava evoluutio.
lisääntymiseste, reproductive isolation
Eliön ominaisuuksia, jotka estävät lajien risteytymisen keskenään tai heikentävät lajiristeymien selviämistä.
isolaatio, isolation
Populaation joutuminen erilleen muista saman lajin populaatioista jonkin esteen vuoksi. Isolaatio voi olla tärkeä lajiutumista edistävä tekijä.
maantieteellinen isolaatio, geographic isolation
Populaation joutuminen erilleen muista saman lajin populaatioista maantieteellisen esteen, esimerkiksi vuoriston, takia.
allopatrinen lajiutuminen, allopatric speciation
Lajiutumisen muoto, jossa lajiutuminen on seurausta maantieteellisestä eristyneisyydestä.
sympatrinen lajiutuminen, sympatric speciation
Lajiutumisen muoto, jossa uusi laji syntyy ilman maantieteellistä eristäytymistä.
ekologinen lokero eli ekolokero, ecological niche
Lajin paikka ja tehtävä ekosysteemissä sekä sen suhteet elottomaan ympäristöön ja muihin eliöihin esimerkiksi saalistuksen ja kilpailun kautta.
sopeutumislevittäytyminen, adaptive radiation
Samaa alkuperää olevan eliöryhmän evolutiivinen erilaistuminen, joka johtaa suhteellisen nopeasti uusien kehityslinjojen tai lajien syntyyn.
konvergenttinen evoluutio, convergent evolution
Samankaltaisten ympäristötekijöiden aikaansaamana eri eliöryhmiin ja kehityslinjoihin kuuluvat eliölajit voivat kehittyä rakenteeltaan ja toimintaan toisiaan muistuttaviksi, vaikka niillä ei ole samaa kantamuotoa.
divergenttinen evoluutio, divergent evolution
Populaatio jakautuu kahdeksi tai useammiksi lisääntymisisolaation eristämiksi geneettisesti erilaisiksi populaatioiksi. Tämä voi johtaa vähitellen lajiutumiseen.
koevoluutio eli rinnakkaisevoluutio, coevolution
Kahden tai useamman lajin toisistaan riippuva evoluutio, joka lisää molempien osapuolten kelpoisuutta.
Luku 14
luonnonvalinta, natural selection
Eliölajin kelpoisimmat yksilöt menestyvät parhaiten olemassaolon taistelussa, jäävät henkiin ja saavat jälkeläisiä vaikuttaen näin lajin evoluutioon.
kelpoisuus eli fitness, fitness
Yksilön kyky säilyä elossa ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä verrattuna populaation muihin yksilöihin. Jos kelpoisuuden erot johtuvat perimäeroista, tämä voi johtaa valintaan ja muutoksiin populaation geenien lukusuhteissa.
fossiili, fossil
Maa- tai kallioperässä säilyneen muinoin eläneen eliön jäänne tai jälki.
paleontologia, palaeontology
Muinaisaikojen eliömaailmaa erityisesti fossiilien avulla tutkiva tiede.
taksonomia, taxonomy
Biologian ala, joka nimeää ja luokittelee (ryhmittelee) eliöitä. Eliöiden tieteellinen luokittelu.
surkastuma, rudiment
Evoluution aikana tehtävänsä menettänyt elin tai sen osa. Esimerkiksi ihmisen häntänikamat tai korvanliikuttajalihakset.
radiohiilimenetelmä eli radiohiiliajoitus eli hiiliajoitus, radiocarbon dating
Alle 50 000 vuotta vanhojen fossiilien iänmääritysmenetelmä, joka perustuu hiilen radioaktiivisen isotoopin (radiohiili) puoliintumisaikaan. Käytetään myös arkeologiassa määritettäessä biologisesta materiaalista valmistetun esineen ikää.
Eliölajin kelpoisimmat yksilöt menestyvät parhaiten olemassaolon taistelussa, jäävät henkiin ja saavat jälkeläisiä vaikuttaen näin lajin evoluutioon.
kelpoisuus eli fitness, fitness
Yksilön kyky säilyä elossa ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä verrattuna populaation muihin yksilöihin. Jos kelpoisuuden erot johtuvat perimäeroista, tämä voi johtaa valintaan ja muutoksiin populaation geenien lukusuhteissa.
fossiili, fossil
Maa- tai kallioperässä säilyneen muinoin eläneen eliön jäänne tai jälki.
paleontologia, palaeontology
Muinaisaikojen eliömaailmaa erityisesti fossiilien avulla tutkiva tiede.
taksonomia, taxonomy
Biologian ala, joka nimeää ja luokittelee (ryhmittelee) eliöitä. Eliöiden tieteellinen luokittelu.
surkastuma, rudiment
Evoluution aikana tehtävänsä menettänyt elin tai sen osa. Esimerkiksi ihmisen häntänikamat tai korvanliikuttajalihakset.
radiohiilimenetelmä eli radiohiiliajoitus eli hiiliajoitus, radiocarbon dating
Alle 50 000 vuotta vanhojen fossiilien iänmääritysmenetelmä, joka perustuu hiilen radioaktiivisen isotoopin (radiohiili) puoliintumisaikaan. Käytetään myös arkeologiassa määritettäessä biologisesta materiaalista valmistetun esineen ikää.
Luku 15
etelänapinat, australopithecines
Ihmiseen johtavan kehityshaaran varhaisia edustajia. Esimerkiksi Australopithecus afarensis. Ihmisen evoluutio voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: etelänapinat, esi-ihmiset ja nykyihminen.
varhaiset ihmiset eli esi-ihmiset, early Homos
Homo-sukuun kuuluvia ensimmäisiä muinaisia lajeja. Esimerkiksi Homo habilis ja Homo erectus. Ihmisen evoluutio voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: etelänapinat, esi-ihmiset ja nykyihminen.
käteväihmiset, Homo habilis
Homo-sukuun kuuluva nykyihmistä edeltänyt sukupuuttoon kuollut laji (Homo habilis).
pystyihmiset, Homo erectus
Homo-sukuun kuuluva nykyihmistä edeltänyt sukupuuttoon kuollut laji (Homo erectus).
nykyihminen, modern human, Homo sapiens
Nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten. Nykyisin ihmisen kehityslinjassa on jäljellä vain yksi ihmislaji (Homo sapiens). Ihmisen evoluutio voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: etelänapinat, esi-ihmiset ja nykyihminen.
neandertalinihmiset, Neanderthal man, Homo neanderthalensis
Euroopassa ja Länsi-Aasiassa noin 230 000 – 28 000 vuotta sitten elänyt ihmislaji (Homo neanderthalensis). Neanderthal on laakso Saksassa.
Cro-Magnon –ihminen, Cro-Magnon man
Nykyihmisen varhaisin muoto, joka eli Euroopassa noin 40 000 vuotta sitten. Cro-Magnon nimitys tulee Lounais-Ranskassa olevan löytöpaikan mukaan.
sopeuma eli adaptaatio, adaptation
Ominaisuuksia, jotka ovat syntyneet luonnonvalinnan avulla ja jotka nostavat yksilön kelpoisuutta.
pullonkaulailmiö, bottleneck effect
Populaation koko voi pienentyä äkillisesti luonnonkatastrofin tai taudin seurauksena. Sattuma vaikuttaa siihen mitkä populaation yksilöt alleeleineen jäävät henkiin. Selviytyneiden yksilöiden varassa populaatio jatkaa kasvuaan muodostaen uuden, geneettisesti erilaisen, populaation alun.
Luku 16
laji, species
Eliöiden luokittelun perusyksikkö. Lajilla on kaksiosainen tieteellinen nimi, jossa ensimmäinen osa tarkoittaa sukua ja jälkimmäinen osa lajia. Saman lajin yksilöt voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä (biologinen lajimääritelmä).
kunta, kingdom
Eliöt voidaan luokitella kuuteen kuntaan: bakteereihin, arkkeihin, protisteihin eli alkueliöihin, kasveihin, sieniin ja eläimiin.
domeeni, domain
Eliöt voidaan luokitella kolmeen domeeniin: bakteereihin, arkkeihin ja aitotumaisiin. Bakteerit ja arkit ovat esitumaisia. Aitotumaisiin kuuluvat esimerkiksi protistit eli alkueliöt, kasvit, sienit ja eläimet.
taksonomia, taxonomy
Biologian ala, joka nimeää ja luokittelee (ryhmittelee) eliöitä. Eliöiden tieteellinen luokittelu.
systematiikka, systematics
Systematiikka tutkii eliöiden monimuotoisuutta ja eliöiden välisiä sukulaisuussuhteita. Sen ero taksonomia-käsitteeseen on pieni.
fylogenia, phylogeny
Fylogenia kuvaa lajien polveutumis- eli kehityshistoriaa.
analogiset eli samantoimiset rakenteet, analogous structures
Elimiä, joilla on sama tehtävä mutta eri evolutiivinen alkuperä, kutsutaan analogisiksi eli samantoimisiksi rakenteiksi.
homologiset eli samansyntyiset rakenteet, homologous structures
Rakenteet tai ominaisuudet, joilla voi olla eri tehtävä tai toiminta mutta sama evolutiivinen alkuperä, kutsutaan homologisiksi eli samansyntyisiksi rakenteiksi.
Eliöiden luokittelun perusyksikkö. Lajilla on kaksiosainen tieteellinen nimi, jossa ensimmäinen osa tarkoittaa sukua ja jälkimmäinen osa lajia. Saman lajin yksilöt voivat saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä (biologinen lajimääritelmä).
kunta, kingdom
Eliöt voidaan luokitella kuuteen kuntaan: bakteereihin, arkkeihin, protisteihin eli alkueliöihin, kasveihin, sieniin ja eläimiin.
domeeni, domain
Eliöt voidaan luokitella kolmeen domeeniin: bakteereihin, arkkeihin ja aitotumaisiin. Bakteerit ja arkit ovat esitumaisia. Aitotumaisiin kuuluvat esimerkiksi protistit eli alkueliöt, kasvit, sienit ja eläimet.
taksonomia, taxonomy
Biologian ala, joka nimeää ja luokittelee (ryhmittelee) eliöitä. Eliöiden tieteellinen luokittelu.
systematiikka, systematics
Systematiikka tutkii eliöiden monimuotoisuutta ja eliöiden välisiä sukulaisuussuhteita. Sen ero taksonomia-käsitteeseen on pieni.
fylogenia, phylogeny
Fylogenia kuvaa lajien polveutumis- eli kehityshistoriaa.
analogiset eli samantoimiset rakenteet, analogous structures
Elimiä, joilla on sama tehtävä mutta eri evolutiivinen alkuperä, kutsutaan analogisiksi eli samantoimisiksi rakenteiksi.
homologiset eli samansyntyiset rakenteet, homologous structures
Rakenteet tai ominaisuudet, joilla voi olla eri tehtävä tai toiminta mutta sama evolutiivinen alkuperä, kutsutaan homologisiksi eli samansyntyisiksi rakenteiksi.