Ohjeet tutkimuksen ja portfolion tekemiseen
Ryhmäpalautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Tutkiva ote työskentelyyn
Kurssilla voidaan tehdä yksi hieman laajempi havainnointiin tai kokeellisuuteen perustuva tutkimus tai useampi kurssityö (3–5), joista kootaan oma työ- ja tutkimuskansio eli portfolio. Ainakin yhteen portfolioon kuuluviin kurssitöistä tulee sisältyä tutkiva ote. Oman tutkimuksen voi tehdä yksin tai pareittain. Portfoliotöistä ainakin voi yksi olla tehty parityönä.
Omassa tutkimuksessa tuodaan esille luonnontieteellisen tutkimuksen vaiheet: tutkimuksen ongelman nimeäminen, hypoteesin laatiminen, aineiston kerääminen, tulosten esittäminen ja tulkitseminen johtopäätöksiksi.
Mukana on ohjeita ja aihevinkkejä tutkimuksen ja portfolion tekemiseen. Työskentelyn toteuttamistapa vaihtelee eri lukioissa käytettävissä olevan ajan, välineiden, koulun sijainnin ja vuodenajan mukaan. Tarkemmat ohjeet antaa opettaja.
Biologinen tutkimus
Tavoitteet:Opiskelija osaa
- suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisen ekologiaa tai ympäristön tilaa koskevan tutkimuksen
- kerätä aineistoa laboratoriokokeen, havainnoinnin, mielipidekyselyn tai haastattelun avulla
- esittää tulokset ja johtopäätökset.
Ohjeet biologisen tutkimuksen tekemiseen
Biologia kuuluu kokeellisiin luonnontieteisiin. Biologinen tutkimus perustuu tutkimuskohteiden havainnointiin tai mittaamiseen.
Biologinen koe on järjestetty havainnontekotilanne, jonka tarkoituksena
on testata jotain havaintoa tai ilmiötä. Kokeen avulla selvitetään sitä, miten tekijä x vaikuttaa ilmiöön y. Kokeessa pyritään siihen, että vain yksi muuttuja vaihtelee kokeen aikana ja muut muuttujat, jotka saattaisivat vaikuttaa tutkittavaan ilmiöön, pidetään vakioina. Kokeeseen liitetään verrokkiryhmä (kontrolli), jolle muuttujaa ei vaihdella. Näin saadaan ns. nolla-arvo, johon kokeessa saatuja arvoja verrataan.
Havaintojen perusteella tutkija laatii hypoteesin eli olettamuksen. Hypoteesi on todennäköinen selitys tutkittavalle ilmiölle. Seuraavaksi tutkija testaa hypoteesinsa paikkansapitävyyttä tekemällä lisää havaintoja tai laatimalla kokeita. Jos hypoteesi todetaan kokeen perusteella vääräksi, hypoteesi hylätään. Toisaalta jos hypoteesi pitää paikkansa, se hyväksytään. Luonnontieteelliseen tutkimukseen kuuluu, että koe on toistettavissa muidenkin tutkijoiden toimesta. Siksi koejärjestelyistä ja tuloksista laaditaan tarkka kuvaus, raportti. Tutkittavaan ilmiöön liittyvistä tiedoista voidaan koota yhtenäinen teoria, tieteellinen selitys ilmiölle.
Tutkimustyötä voidaan tehdä laboratoriossa tai maastossa.
Tutkimuksen vaiheet ennen lopullisen työn kirjoittamista
1. Tutkimusaiheen valinta ja rajaaminen
Valitse aiheeksi sinua kiinnostava aihe, josta löytyy kohtuullisen helposti tietoa. Tutustu aiheeseen ensin yleisellä tasolla.
2. Teoreettinen viitekehys ja tutkimuksen taustat
Teoreettiseen viitekehykseen kuuluu aihetta käsittelevään kirjallisuuteen tutustuminen ja perehtyminen. Tarkoituksena on perehtyä aiheeseen teorian ja jo julkaistujen tutkimusten kautta. Hae tietoa internetistä ja kirjallisuudesta. Teoreettinen viitekehys tarkoittaa tutkittavan asian taustojen selvittämistä ja kytkemistä jo olemassa olevaan teoriaan sekä siihen liittyvien keskeisten käsitteiden määrittelyä.
3. Tutkimuksen suunnittelu
Määrittele ongelma, johon haet tutkimuksellasi vastauksia. Voit esittää ongelman (ongelmat) kysymyksen muodossa? Tutkimukselle asetetaan hypoteesi eli olettamus siitä, mitä tutkimuksessa tullaan havaitsemaan. Tämän olettamuksen paikkansapitävyyttä testataan esimerkiksi havainnoimalla, mittaamalla, kokeilla tai kyselytutkimusten avulla.
Valitse tutkimuskohde tai haastateltavat henkilöt.
Tee luettelo siitä, mitä välineitä tarvitset tutkielman tekemiseen (GPS-laite, iPod, mittausvälineitä, nauhuri, kirjanpitovälineet jne.). Tee alustava aikataulu ja anna tutkimuksellesi otsikko.
4. Tutkimusaineisto ja menetelmät
Tutkimusaineistoa voi hankkia monella tavalla tutkimuksen mukaan: haastatteluilla, kyselytutkimuksilla, havainnoinnilla, kokeilla ja mittauksilla. Luonnontieteellisessä tutkimuksessa tehdään usein maastotutkimusta ja havainnointia luonnossa. Tutkimuksen voi tehdä myös pelkästään kirjallisuuden pohjalta. Tällöin aineistona ovat tilastot, tietokannat, arkistot ja aikaisemmat tutkimukset.
5. Aineiston analysointi, tuloksen tulkinta ja johtopäätökset
Tuloksista tehdään johtopäätökset. Tulosten perusteella pohditaan sitä, mitä koe tai havaintosarja kertoo.
- Pohdi, mitä tulokset merkitsevät.
- Ovatko ne samansuuntaisia aikaisempien tutkimustulosten kanssa?
- Pitikö laatimasi hypoteesi paikkansa?
- Arvioi, mitä virhelähteitä tutkielman eri vaiheisiin sisältyy.
Tutkielman kirjoittaminen ja rakenne
Kirjoittaminen alkaa sisällysluettelon laatimisella. Laaditaan aineiston pohjalta diagrammeja ja valitaan tutkielmaan liitettävät kuvat yms. Kuviin ja graafisiin esityksiin (kartta, diagrammi, valokuva) tulee mukaan otsikko ja ne numeroidaan. Taulukon otsikko tulee sen yläpuolelle, muihin kuvan alapuolelle. Kirjoitustyylin tulee olla asiallista ja kielellisesti oikeaa. Fonttikoko voi olla 12.
Rakenne:
- Kansilehti: tutkielman nimi, tekijä, koulu ja päivämäärä. Otsikon tulee olla lyhyt ja työn sisältöä kuvaava
- Tiivistelmä: mitä tutkittiin ja miksi / miten aineisto hankittiin / mitä saatiin selville?
- Sisällysluettelo: esille käsiteltävät asiat / lukujen otsikot ja alaotsikot sekä niiden alkamissivut
- Johdanto: esipuhe käsiteltävään aiheeseen / herätetään mielenkiinto aiheeseen / esitellään tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelma (hypoteesi) / lyhyesti taustatietoa tutkimusaiheesta aikaisempien tutkimuksen ja kirjallisuuskatsauksen pohjalta
- Aineisto ja menetelmät: missä ja milloin tutkimus on tehty / miten tutkimus on tehty ja miten aineisto on hankittu?
- Tulokset ja tulosten tarkastelu: tulosten esittely / mitä saatiin selville / mukaan taulukoita, kuvia ja graafisia esityksiä / tuloksia verrataan muualta saatavaan taustatietoon / miten tuloksia voidaan hyödyntää / lisätutkimustarve: tutkimuksen esille tuomat uudet kysymykset / menetelmien puutteet.
- Lähdeluettelo: käytetyt tietolähteet mainitaan lähdeviittauksina tekstiin ja tarkemmin työn lopussa olevaan lähdeluetteloon / verkkolähteeksi merkitään tarkka internet-sivu / suora kopiointi (plagiointi) on kielletty. Ks. ohjeet lähteiden käytöstä ja merkitsemisestä täältä.
- Liitteet: liitteisiin voidaan laittaa aineiston keräämiseen liittyvät haastattelut, lomakkeet ja osa tekemistäsi kartoista ja diagrammeista.
Haastattelututkimus ja mielipidekysely
Haastattelun avulla saadaan tietoa ihmisten toiminnasta ja ajatuksista. Haastatteluaineiston pohjalta laaditaan lopuksi tutkimusraportti, jossa saatuja tuloksia voidaan havainnollistaa graafisten esitysten (diagrammit ja taulukot) avulla.
- Perehdy aiheeseen ensin tarkasti.
- Mieti kysymykset etukäteen. Esitä selkeitä kysymyksiä. Laadi lomake.
- Valitse kohderyhmä: mieti, keneltä kysyt (asiantuntijahaastattelu, kansalaismielipide).
- Toteutus: Mieti, miten kysyt (sähköposti, puhelin). Valitse haastattelupaikka ja ajankohta. Tallenna haastattelu. Sovi haastattelusta riittävän ajoissa. Mieti sopiva haastateltavien lukumäärä (esimerkiksi 20–60 vastaajaa). Jos haastateltavia on vähän, heidän kannattaa olla taustatiedoiltaan samanlaisia, esimerkiksi lukiolaisia tai eläkeläisiä. Isommassa aineistossa voi selvittää erilaisten ihmisryhmien eroja vastauksissa.
- Sisällön analyysi: tutkimusmateriaali esitetään kirjallisesti tiivistetyssä ja yleistetyssä muodossa. Tuodaan esille samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia. Saatuja tietoja kuvaillaan, luokitellaan ja yhdistetään. Aineistosta selvitetään, mitä se pitää sisällään, ja sen jälkeen saatu tieto sidotaan teoriaan (teoreettinen viitekehys). Lopuksi pohditaan sitä, kuinka luotettavaa tietoa tutkimuksessa on saatu.
Portfolio (työ- ja tutkimuskansio)
Mikä on portfolio?
Opiskelija kokoaa kurssin aikana tekemistään tehtävistä ja tutkimuksista portfolion eli työkansion. Portfolio on kokoelma opiskelijan tekemistä töistä. Portfolio sisältää raportointia omasta työskentelystä sekä itsearviointia ja pohdintaa edistymisestä ja saavutuksista.
Mikä on portfolio: OPH
Ohjeet portfolion tekemiseen
1. Tutkimuskansiotehtävät kootaan portfolioksi (työkansio).
Siihen kuuluvat työt numeroidaan ja niistä tehdään sisällysluettelo erilliselle sivulle tutkimuskansion alkuun. Kansioita käytetään osana kurssin arviointia.
2. Tee sovittu määrä tehtäviä (lukumäärä sovitaan opettajan kanssa). Tehtävät palautetaan kurssin loppupuolella (päivämäärä sovitaan erikseen). Yhden tehtävistä voi tehdä parityönä toisen kanssa.
3
. Portfolioon lisätään kansilehti (tekijä(t), otsikko, päiväys), sisällysluettelo, johdanto (esipuhe), yhteenveto (loppulauseet), käytetyt lähteet ja itsearviointi omasta työskentelystä.
4. Työkansioon voi liittää kuvia, videoita, haastatteluja, karttoja, diagrammeja ja tilastoja. Tee portfoliostasi ”oman näköisesi”.
5. Opiskelijat voivat tehdä myös samoja tehtäviä. Kurssin lopussa voidaan pitää ”seminaari”, jossa opiskelijat esittelevät töitään.
Portfolion koostaminen kannattaa aloittaa heti kurssin alussa. Osa tehtävistä vaatii kurssin mittaista seurantaa.
