Opettajana on suuri vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin. Suuressa osassa mielenhyvinvointia on tunnetaidot. Tunnetaitojen opettaminen tulee aloittaa jo varhaisessa vaiheessa, jotta oppilaat pääsevät tunnistamaan omia tunteitaan, ymmärtämään niitä ja myös tunnistaa muissa herääviä tunteita kontekstista riippuen. Kun tunteita osataan tunnistaa ja nimetä, voidaan niitä ajan kanssa ja kehittyessä myös hillitä tai vahvistaa.

Etenkin jännitys on sellainen tunne, joka herää lähes meissä kaikissa, osalla enemmän ja osalla vähemmän. Oppilaat usein jännittävät esitelmien pitämistä luokan edessä, koetilanteita tai ryhmätöitä varten ryhmän muodostamista. Jännityksen käsittelemiseen tulee käyttää aikaa sekä tehdä muita aktiviteetteja, jotka valmistavat esimerkiksi luokan edessä esiintymiseen.

Hyvinvointia vahvistaa koulussa viihtyminen ja yhteenkuuluvuuden tunne. (Välijärvi, J., 2017) Kun oppilas tuntee kuuluvansa joukkoon, tulevansa hyväksytyksi, viihtyy hän paremmin kouluympäristössään ja kokee koulutyön mielekkääksi. Luokan ilmapiirin ollessa hyvä, vähentää se koulukiusaamisen riskiä, syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. 

Koulu on tiiviisti kiinni oppilaiden hyvinvoinnissa, jonka vuoksi siihen liittyviin teemoihin tulee kiinnittää paljon huomiota. On tärkeää myös tarjota hyvinvointipalveluita ja apua, jos oppilas kokee sen omalle hyvinvoinnilleen parhaaksi, esimerkiksi kuraattorin, terveydenhoitajan tai psykologin palveluita. Haluan itse päästä kehittämään oppilaiden psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää osaamista, sillä itse olen tarvinnut siihen apua omalla koulupolullani ja näin päästä ennaltaehkäisemään haastavia tilanteita mielenterveyden kanssa jo ajoissa.

Lähteet:

Välijärvi, J. 2017. Oppilaiden hyvinvointi. Koulutuksen tutkimuslaitos 2017.