Opettajana oma hyvinvointini on lähtökohta kaikelle opetukselleni ja toiminnalleni. Se määrittää sen, miten kykenen tukemaan oppilaideni, kollegoideni ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Hyvinvointiosaaminen on niin yksilöllistä jaksamista, että kokonaisvaltainen ja yhteisöllinen ilmiö. Se on kykyä tunnistaa erilaisia hyvinvointia edistäviä ja heikentäviä tekijöitä eri tasoilla sekä kykyä toimia hyvinvoinnin kehittämiseksi.

OKLV211-opintojaksolla haastattelemani opettaja mainitsi keskusteluissa yhteisopettajuuden lisääntyneen, jonka vuoksi jäsennän hyvinvointia vahvistavan osaamisen vahvasti osaksi omaa asiantuntijuuttani. Haluan olla kollega, joka tukee toisten työyhteisön jäsenten hyvinvointia ja jaksamista kuuntelemalla, auttamalla ja edistämällä avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä. Jakamalla iloja ja suruja voidaan ymmärtää toisiamme paremmin sekä jakaa vinkkejä kohtaamiimme ongelmiin. 

Oppilaiden hyvinvoinnista huolen pitäminen on tärkeässä roolissa opettajan työssä. Opettajalla on vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten oppilaat voivat koulussa, miten he kokevat itsensä, toisensa ja koko kouluyhteisönsä. Tämän vuoksi koen edelleen todella tärkeäksi tunnetaitojen opettamisen ja niiden liittämisen osaksi luokan toimintakulttuuria. Haluan opettaa lapsia tunnistamaan ja nimeämään tunteita, ymmärtämään niitä ja huomioimaan muiden tunteita. Esimerkiksi haluan, että luokassa on sellainen toimintakulttuuri, jossa käydään jokaisena päivänä läpi, miten jokainen voi. Opettajanakin voin oppilaille sanoa jos olen nukkunut huonosti tai jos energiani on hyvin matalana. Tämä antaa oppilaille ymmärryksen siitä, että opettajakin on inhimillinen olento, jolla on myös tunteet. Näin myös oppilaat oppivat kertomaan omasta jaksamisestaan ja kuulumisistaan. 

Aiemmassa PROPE-tekstissä olen maininnut itselleni tärkeimpiä asioita hyvinvointiosaamiselle. Kuitenkin tässä vaiheessa opintoja ja median kautta vastaan tulleiden tekstien kautta olen alkanut korostamaan omassa hyvinvointiosaamisessani oman toiminnan reflektointia ja sitä, että tunnistan omat resurssini ja jaksamiseni tason. Minun tulee voida hyvin, jotta luokkani, oppilaani ja kouluni voi voida hyvin.