Estereitä käytetään usein haju- ja makuaineina eli esansseina elintarvike- ja
kosmetiikkateollisuudessa miellyttävän tuoksunsa vuoksi. Toisaalta estereistä
löytyy myös hyvin pahan hajuisia yhdisteitä.

Rasvat ovat rakenteeltaan rasvahappojen (3 kpl) ja glyseroli-alkoholin estereitä.

Estereillä on kaksi nimeämistapaa:

• hapon nimi + alkoholin radikaalin nimi + esteri-pääte
• alkoholin radikaalin nimi + hapon suolan nimi

Kun hiilivedystä poistetaan vety, jää jäljelle nk. hiilivetyradikaali, jossa on YYLI-pääte:

CH₃ = metyyli, C₂H₅ = etyyli, C₃H₇ = propyyli, …

Happojen suolojen nimissä on AATTI-pääte:
muurahaishapon (formiac acid) suolat ovat formiaatteja, etikkahapon (acetic acid)
suolat ovat asetaatteja, propaanihapon (propionic acid) suolat ovat propionaatteja …

Esterien muodostumisreaktio on yleisessä muodossa:

Karboksyylihappo + alkoholi ↔ esteri + vesi

(Kyseessä on tasapainoreaktio.)

Täydennä esteröitymisreaktio.

etikkahappo + pentanoli →  etikkahapon pentyyliesteri eli pentyyliasetaatti

(Räjähdysaine nitroglyseriini muistuttaa rakenteeltaan esteriä, mutta siinä glyseroli
on reagoinut typpihapon kanssa.)