Karboksyylihapot

Karboksyylihappoja syntyy alkoholien (aldehydien) hapettuessa. Ne ovat heikkoja happoja,
jotka luovuttavat huonosti vetyioneja eli ne protolysoituvat heikosti.

Karboksyylihapoissa on aina karboksyyliryhmä eli COOH-ryhmä (karbonyyli + hydroksyyli).

Nimen alkuosa tulee hiilien määrästä ja loppuun tulee HAPPO-pääte. Useilla on myös toinen
nimi, joka kertoo hapon esiintymisestä luonnossa:

metaani- eli muurahaishappo (muurahainen, nokkonen, mehiläinen),
etaani- eli etikkahappo (hapettunut viini, säilykkeet),
propaani- eli propionihappo (juustot),
butaani- eli voihappo (härskiintynyt voi, hiki, oksennus).

Muita karboksyylihappoja:

Nimi	Esiintyminen	Käyttö
oksaalihappo	raparperi, käenkaali, pinaatti, suolaheinä	runsaasti nautittuna haitallista
sitruunahappo	sitrushedelmät, herukat	elintarviketeollisuus
bentsoehappo	puolukka, karpalo, hilla	säilöntäaine
omenahappo	omenat, pihlajanm.	elintarviketeollisuus
viinihappo	rypäleet	elintarviketeollisuus
maitohappo	hapanmaitotuotteet, hapankaali, lihakset	maitohappokäyminen, lihasrasitus
öljyhappo	rasvat	elintarviketeollisuus
steariinihappo	eläinrasvat	kynttilät
sorbiinihappo	pihlajanmarjat	elintarviketeollisuus
askorbiinihappo	hedelmät, juurekset, marjat	välttämätöntä, on C-vitamiinia