KEMIA on kokeellinen luonnontiede, joka tutkii aineiden rakennetta, ominaisuuksia ja muuttumista toisiksi aineiksi kemiallisissa reaktioissa.

LABORATORIO on paikka, jossa tehdään kokeellista tutkimustyötä. Kokeellinen kemia opettaa huolellisuutta, tarkkuutta, kärsivällisyyttä ja kätevyyttä sekä auttaa ymmärtämään paremmin esim. arkielämän tapahtumia ja ympäristöasioita.

Laboratoriossa noudatetaan työturvallisuusohjeita ja käytetään asianmukaisia suojavarusteita (työtakki ja suojalasit). Erityisohjeet koskevat mm. paloturvallisuutta, sähkölaitteiden sekä myrkyllisten aineiden käsittelyä.

Kemian työvälineiden on oltava kemiallisesti kestäviä, tarkkoja, helposti puhdistettavia ja läpinäkyviä, yleensä lasia tai muovia. Tavallisimmat on esitetty monisteessa.

TVATM, terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintäjärjestelmä: räjähtävä, hapettava, syövyttävä, ympäristölle vaarallinen, haitallinen ja ärsyttävä, säteilyvaara sekä palo- ja räjähdysvaara.

MYRKKY on aine, joka aiheuttaa jo pieninä annoksina vakavia vaurioita, myrkytyksen eliöille.

PUHDAS AINE koostuu keskenään samanlaisista rakenneosasista. Puhtaalla aineella on tunnusomaisia ominaisuuksia esim. liukoisuus, tiheys, sulamis- ja kiehumispiste.

AINEEN OLOMUODOT: kiinteä (s, solid), neste (l, liquid) ja kaasu (g, gas)

SEOS sisältää vähintään kahta puhdasta ainetta. Erilaisia seostyyppejä ovat mm. sumu (l→g), savu (s→g), vaahto (g→l), suspensio eli liete (s→l), emulsio (l→l), geeli (s→l)

LIUOS on nestemäinen tasakoosteinen seos, josta ei pysty silmämääräisesti havaitsemaan eri aineita. Liuoksen runsainta ainesosaa sanotaan liuottimeksi (usein vesi) ja muita liuenneiksi aineiksi. Liuoksen muodostavien aineiden on oltava kemialliselta rakenteeltaan samankaltaisia (esim. suola ja sokeri liukenevat veteen mutta öljy ei liukene).

LIUKENEMISEEN vaikuttavat aineiden ominaisuudet, määrät ja hienojakoisuus, lämpötila ja sekoitus.

KYLLÄINEN LIUOS sisältää tiettyä ainetta suurimman mahdollisimman määrän vallitsevissa olosuhteissa. Kyseistä ainetta ei siis enää liukene enempää. Lämpötilan nostaminen yleensä lisää kiinteän aineen liukenemista mutta vähentää kaasujen liukenemista nesteeseen (s. 22).

SUODATUS perustuu hiukkasten kokoeroihin, erotetaan kiinteä aine nesteestä.

UUTTO perustuu aineiden liukoisuuseroihin, erotetaan nesteeseen liukeneva osa kiinteästä aineesta.

HAIHDUTUS perustuu nestemäisen osan poistamiseen.

TISLAUS perustuu aineiden kiehumispiste-eroihin, erotetaan nesteitä nesteistä tai kiinteistä aineista.

LINKOUS perustuu aineiden tiheyseroihin, erotetaan raskaammat kiinteät aineet nesteestä.

KROMATOGRAFIA perustuu aineiden liukoisuuseroihin, erotetaan liuottimeen (kaasuun) hyvin ja huonosti liukenevia osasia toisistaan erilaisten kulkeutumisnopeuksien perusteella