Erasmus+ -vaihto Italiassa

Erasmus+ -vaihdossa Italiassa



Hei!

Olemme Hanna ja Liisa, ja olimme Erasmus+ -vaihdossa Aostassa Pohjois-Italiassa. Päätimme lähteä vaihtoon abivuoden keväällä, sillä silloin oman koulun opinnot on jo suoritettu, eikä niistä tarvitse huolehtia vaihdon aikana.

Matkustimme Italiaan kahdestaan. Opiskelimme vaihdon aikana samassa italialaisessa koulussa. Oppitunnit olivat hyvin erilaisia kuin Suomessa, Italiassa opiskelijat kuuntelevat koko oppitunnin, kun opettajat luennoivat. 

Opimme joitakin ilmauksia italiaksi. Saimme italialaiskoululta italian opiskelumateriaalin, mutta vaihdon aikana puhuimme isäntäperheen ja muiden ihmisten kanssa englanniksi. Vaihto toi varmuutta vieraalla kielellä kommunikointiin. 

Hienointa vaihdossa oli se, että pääsi tutustumaan Italiaan ja paikallisiin ihmisiin. Alunperin olisimme halunneet lähteä vaihtoon Ruotsiin, mutta koska sieltä ei löytynyt isäntäperhettä, päädyimme Italiaan. Mikä ei ollut ollenkaan huono vaihtoehto! 

Vaihdossa opimme italialaisesta kulttuurista. Italiassa perhe on ihmisille tärkeä, ja samoin ruokailut. Italiassa perhe kokoontuu ruokailemaan aina yhdessä, ja pöydässä vietetään paljon enemmän aikaa kuin Suomessa. Ihmiset ovat todella sosiaalisia ja koulussa oli helppo tutustua uusiin ihmisiin, kun italialaiset tulivat juttelemaan ja kyselemään Suomesta ja muusta.

Vaihtoon kannattaa lähteä, jos haluaa kehittää kielitaitoa ja nähdä maailmaa. Vaihdossa oppii myös paljon maan tavoista ja saa uusia ystäviä. Kannattaa lähteä vaihtoon, ja erityisesti abikevät on sopiva ajankohta vaihdolle. 

- Hanna ja Liisa

Erasmus+ -vaihdossa Perugiassa 2024

Olin ajatellut vaihtoon lähtöä jo oikeastaan ykkösvuodesta lähtien, mutta asia pysyi kuitenkin pitkään vain ajatuksena. Abivuonna ennen kirjoituksia käytävässä keskustelussa asia tuli viimein puheeksi ja homma lähti kehittymään. Kriteerinä Itsellä oli vain jokin lämmin maa, joten kohteeksi valikoitui Italia. 
 
Lähdin pari viikkoa kirjoituksien jälkeen vaihtoon 28 päiväksi Italian Perugiaan, ja tarkalleen läheiseen pieneen kylään nimeltä Corciano. Corciano on kaunis, pienen vuoren päälle rakennettu keskiaikainen muureilla ympäröity kylä. Sieltä kuljin minun hostin kanssa bussilla kouluun Perugiaan. Ensimmäisen viikon olin samoilla tunneilla hostin luokan kanssa, joten välillä oli aika tylsää mutta loppuajaksi minulle lisättiin englannin ja liikunnan tunteja. 
Vapaa-ajalla teimme yleensä hostin kavereiden kanssa jotain ja kävimme myös vierailemassa lähiseutujen nähtävyyksillä. 
 
Maana Italia on todella paljon erilainen kuin Suomi ja siksi aivan mahtava kokemus. Ehdottomasti paras asia oli sää ja se olikin minulle yksi suurimmista syistä vaihtoon lähdölle. Kulttuuri on todella erilainen ja varsinkin ruokailu tottumuksiin oli vaikea sopeutua. 
 
Voin todella suositella jokaiselle vaihtoon lähtöä varsinkin kirjoituksien jälkeen koska silloin ei ole mitään kouluhommia tehtävänä ja voi keskittyä nautiskeluun. 

Johannes
 

Erasmus+ -vaihdossa Aostassa



Haluaisitko mennä vaihtoon kokemaan uutta ja pelottavaa? Say no more! Tässä tekstissä kerron omista kokemuksistani Italiassa ja annan neuvoja mahdollisille seikkalua himoaville opiskelijoille.
 
Olen ollut nyt vaihdossa nyt kaksi kuukautta Aostassa, Italiassa. Pastaa on syöty paljon ja minua on uhkailtu ananaksen laittamisesta pitsan päälle. Cappucinoa ei saa juoda kahdentoista jälkeen, carbonara tehdään munilla, ei kermalla. En edes uskalla keittää pastaa muille syötäväksi täällä, sillä minut todennäköisesti jahdataan pois.
 
Sain ensimmäisen tiedonhipusen vaihdosta oppilaanohjauksen tunneilla ja lisäinformaatiota sain Erasmus-infotilaisuudesta, jolloin iskoin paksuun kallooni idean, että menen vaihtoon. Vaihtoon meneminen oli kovin houkutteleva idea ja halusin tietää lisää mahdollisuudesta. Tämä mielessä keskustelin oppilaanohjaajan ja vaihtovastaavan kanssa.
 
Ensimmäisenä ajatus oli mennä vaihtoon kahdeksi kuukaudeksi Ranskaan, mutta muutin mieleni viime hetkellä ja halusin sittenkin mennä koko vuodeksi. Vaihtovastaava työskenteli hiki hatussa löytääkseen isäntäperhettä minulle. Minua ei olisi haitannut pitää kaduilla pystyssä kylttiä "LOOKING FOR A FAMILY", mutta tämä idea ei ollut kaikkein mieluinen järjestäjälle. Kirjoitin monta esittelyteksiä ja jopa kuvasin nolon esitysvideon, jonka poistin heti jälkeenpäin.
 
Ranskassa isäntäperhettä ei putkahtanut esiin, joten minulle annettiin kaksi vaihtoehtoa: joko mennä Espanjaan tai Italiaan. Nämä mielessä tarkastelin Google Mapsistä ensin Espanjaa ja en ollut kovin vakuuttunut. Sitten suuntasin silmäni Italian Aostaan ja näin isoja vuoria, wautsi! Tämä vakuutti minut täysin ja tein päätökseni. Aostassa oli (mahdollisesti uhkailtu) isäntäperhe valmiina ottamaan minut siipiensä suojaan.
 
Lukio -opintoja ei tarvitse tehdä vuoden pituisella vaihdolla. Jos olisi pitänyt, olisin kuollut siihen paikkaan. Italialainen koulu on kovin erilainen verrattuna Suomeen, täällä enimmäisosa oppitunneista on suullisia ja yksipuolisia. Vietän oppituntini kuunnellen kieltä ja tekemällä minulle annettuja esitelmiä. Luokassa ihmiset puhuvat toisilleen paljon ja kukaan ei jää nurkkaan yksin, paitsi minä. Varsin pidän nurkista, ne ovat turvallisia. Vitsi. Olen saanut kavereita ja tällä hetkellä oleskelen todella mukavassa luokassa enimmäkseen koulupäivistäni; minulla on hauskaa.
 
Hienointa vaihdossa ovat olleet isäntäperheen koirat ja vuorien näkeminen joka päivä. Superihana isäntäperheeni koostuu äidistä, kolmesta pojasta ja kahdesta koirasta, joiden nimet ovat Bred ja Zara. Nauroin kun kuulin nimen ensimmäistä kertaa.Odotan tältä vaihdoltani uusia muistoja ja ystäviä ja eniten haluan oppia ranskaa.
 
Kielen puolesta olen käynyt italian tunneilla ja kokemus ei ole ollut paha, ne ovat hauskoja. Italiaa en ennen osannut muuta kuin ciao ja grazie. Nykyään ymmärrän keskusteluja, mutta en oikein osaa puhua kieltä. Kielen ymmärtämistä helpottaa sen samanlaisuus ranskaan ja englantiin.
 
Kulttuurin erilaisuuksista ensimmäisenä tulee mieleen ihmisten ystävällisyys. Italialaiset ovat todella ystävällisiä, todella erilaisia kuin suomalaiset. Vastaantulevat ihmiset hymyilevät minulle ja luokkatoverit taputtelevat selkään. Kulttuuriin sisältyy myös maksamaan tarjoutuminen. Hostäitini maksaa paljon asioita puolestani, vaikka taistelen vastaan. Esimerkiksi hän ostaa minulle kahvia ja kroisantteja sekä maksaa ravintolakäynnillä osuuteni. Jos kieltäydyt liian paljon, ihmiset tulkitsevat sen epäkohteliaisuutena, joten olen jo laittanut valkoisen lippuni pystyyn. Kaikki täällä on paljon halvempaa kuin Suomessa. Toinen asia on, että jalkakäytävät ovat hyvin pieniä, hädin tuskin kaksi ihmistä mahtuu kävelemään vierekkäin kadulla. Täällä on löyhempi ote tupakan polttamisesta, harvoissa paikoissa se on kielletty.
 
Muita kulttuurishokkeja ovat olleet käsisuihkun puute ja suolaton voi. Kuten sanoin, käsisuihkua ei ole olemassa täällä, vaan ihmiset käyttävät bideetä, joka on kuin pönttö, jossa on hana. Omasta kokemuksestani keksintö on todennut itsentä tehottomaksi, mutta ehkäpä en käytä sitä oikein. En kuitenkaan uskalla kysyä. Toisena oleva suolaton voi oli shokki: voita ei täällä edes käytetä niin paljon, lähes ollenkaan. Kaikkeen käytetään öljyä: salaattiin, leivän päälle, leipomiseen, voitelemaan kuolleita sukulaisia... kaikkialle. Olen yrittänyt valmistaa suomalaisia ruokia täällä, mutta lopputulos ei ole samanlainen pääosin voin suolattomuuden takia.
 
Suosittelen jokaiselle oppilaalle harkita vaihtoon menemistä, mutta se ei ole ihan kaikille. Siihen tarvitsee rohkeutta ja mielikuvitusta. On vaikeaa hyväksyä toisen maan erilaisuuksia ja koti-ikäväkin nakertaa mieltä. Itse ikävöin eniten salt & vinegar -sipsejä, siskoni kissoja, kavereitani ja kahvia, mutta en kadu valintaani. En todellakaan, kun kerran sain tilaisuuden mennä toiseen maahan asumaan ilmaiseksi. Kahvista puhuttaessa, Italiassa se on pienin asia ikinä. Pikkiriikkinen muki asetetaan eteesi kun tilaat kahvin. Saatat ajatella: "onko tämä jokin vitsi" mutta ei, tämä on todellisuutta. Harvat kahvit ovat yhtä isoja täällä kuin Suomessa.
 
Jatko-opintojen kannalta vaihto on kaikille hyödyllinen kokemus. Vaihdon aikana olen oppinut uusia kieliä, ongelmanratkaisutaitoja ja tavannut monenlaisia ihmisiä. Työn kannalta olen saanut uusia yhteyksiä ja mahdollisuuksia. Kokemuksesta olen oppinut, että on hyvä ottaa riski ja mennä minne maailma vie. Tällaista mahdollisuutta en tulisi saamaan uudestaan elämässäni, paitsi jos myisin sieluni paholaiselle.
 
Terveisiä Italiasta! 

- Ava

Erasmus+ -vaihtoni Italiassa

Erasmus+ vaihtoni on ollut elämäni ikimuistoisimpia kokemuksia. Melkein seitsemän viikkoa Italiassa on vierähtänyt todella nopeasti, ja haluan nyt kertoa hieman tästä ajasta.

Idea vaihtoon Erasmus+ vaihtoon lähtemisestä syttyi minulla opon tunnilla, kun kuulin mahdollisuudesta opiskella ulkomailla. Ajatus todella vahvistui kun osallistun koululla vaihto info tilaisuuteen. Vaikka olin haaveillut ulkomailla opiskelusta pitkään, vuoden mittainen vaihto tuntui liian pitkältä, joten päädyin valitsemaan kahden kuukauden Erasmus+ vaihtojakson. Vaihto on sujunut suurelta osin ilman ongelmia, ja suuri kiitos siitä kuuluu ihanalle host-perheelleni. 



Vaihto-opiskelu Italiassa mahdollisti minulle myös suorittaa muutaman kurssin Suomeen. Muut toisen jakson kurssit sain siirrettyä abivuoteen ja muihin jaksoihin. Opintoni Italiassa ei vaikuta Suomen opintoihin millään tavalla, joten täällä koulun takia ei kannata ja tarvitse stressata.


Vaihdon aikana olen saanut kokea asioita, joita en olisi voinut kuvitellakaan. Asuessaan paikallisen perheen luona saa aitoa kulttuuri kokemusta ja näkee kaupungin aivan eri tavalla kuin pelkällä lomamatkalla.

Ennen vaihtoa en osannut juuri lainkaan italiaa. Olin kokeillut Duolingoa muutaman viikon ajan, mutta en siltikään osannut puhua ollenkaan. Kuitenkin täällä ollessani olen oppinut yllättävän paljon, ja vaikka en voi vielä käydä pitkiä keskusteluja italiaksi, ainakin ymmärrän, mistä puhutaan.


Olen yllättynyt siitä, kuinka erilainen koulujärjestelmä täällä on verrattuna Suomeen. Oppilaat pysyvät samassa luokassa koko päivän, kun taas opettajat kiertävät luokissa opettaen. Minä liikun luokasta toiseen päivän aikana ja osallistun kolmen eri luokan opetukseen. Oppituntien sisältökin on erilainen kuin Suomessa, sillä täällä oikeastaan kaikki oppitunnit ovat samanlaisia; opettaja puhuu yksin koko tunnin ja oppilaat tekevät omat muistiinpanot.

Vaihto-opiskelu tarjoaa uskomattomia kokemuksia ja oppimisen mahdollisuuksia, joita on vaikeampi saavuttaa Suomessa. Kulttuurin ja paikallisen kielen oppiminen ovat vain muutamia niistä. Lisäksi vaihto voi olla erinomainen satsaus tulevaisuuteen, sillä kielitaitosi paranee huomattavasti, tai voit oppia jopa uuden kielen, mikä voi avata ovia niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin. Kaiken kaikkiaan voin suositella vaihto-opiskelua kaikille lukiolaisille, sillä se laajentaa näkökulmia ja rikastuttaa sinua kokemuksilla. 

-Martta