7. lk


Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Tavoitteet

Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen

Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä

S1 Ajattelun taidot ja menetelmät (T1-T10, T20)

  • Harjoitellaan loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä täsmällisesti
  • Vahvistetaan oppilaiden päättelykykyä ja taitoa perustella sekä tulkita ja tuottaa matemaattista tekstiä, myös ilman laskinta
  • Vahvistetaan päässälaskutaitoa
  • Tutustutaan todistamisen perusteisiin (esim. kolmion kulmien summa)
  • Itsearviointi (opiskelutaidot, sisältöjen hallinta, matemaattinen ilmaisu, ryhmässä toimiminen)
  • Harjoitellaan vertaisarviointia (matemaattinen ilmaisu ja ryhmässä toimimisen taidot)
  • Harjoitellaan ohjelmoimaan geometrisia kuvioita ja syvennetään algoritmista ajattelua



Oppilas osaa:
  • Arvioida omaa oppimistaan ja oppimistapoja
  • Arvioida matemaattista ratkaisuaan ja tarkastelee tuloksen mielekkyyttä
  • Valita ja soveltaa tarkoituksenmukaista sääntöä
  • Käyttää päättely- ja päässälaskutaitoa
  • Ohjelmoida yksinkertaisia geometrisia kuvioita
S2 Luvut ja laskutoimitukset (T1-T7, T9, T10, T11, T12, T13)

  • Tutustutaan vastaluvun, käänteisluvun ja itseisarvon käsitteisiin
  • Harjoitellaan peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla (kokonaisluvut, murtolukumuotoiset luvut ja desimaaliluvut)
  • Tutustutaan alkulukuihin ja lukujen jakamiseen tekijöihin sekä alkutekijöihin
  • Vahvistetaan lukujen jaollisuussääntöjen hallintaa
  • Tutustutaan potenssin käsitteeseen (eksponenttina positiivinen kokonaisluku)
  • Harjoitellaan potenssilaskuja
  • Syvennetään laskujärjestyksen merkitystä
  • Tutustutaan tarkan arvon ja likiarvon käsitteisiin
  • Harjoitellaan pyöristämistä erilaisissa asiayhteyksissä


Oppilas:

  • Ymmärtää vastaluvun, käänteisluvun ja itseisarvon käsitteet
  • Osaa peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla
  • Ymmärtää potenssin käsitteen


S3 Algebra (T1-T7, T9 , T14, T15)

  • Perehdytään muuttujan käsitteeseen
  • Muuttujalausekkeen muodostaminen, sieventäminen ja lausekkeen arvonlaskeminen
  • Perehdytään yhtälön ratkaisemiseen (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku yhtälönratkaisukeinoina)
  • Lukujonot, aritmeettinen ja geometrinen lukujonon



Oppilas osaa:

  • Muodostaa ja sieventää muuttujalausekkeen ja laskea lausekkeen arvon
  • Ratkaista yksinkertaisen yhtälön yhtälönratkaisukeinoin
  • Tunnistaa aritmeettisen ja geometrisen lukujonon säännön



S4 Funktiot (T1- T9, T14, T15)

  • Kerrataan koordinaatisto
  • Lukuparin sijoittaminen koordinaatistoon

Oppilas:

  • Ymmärtää tasokoordinaatiston ja osaa käyttää sitä

S5 Geometria (T1-T7, T9, T16, T17, T18)

  • Laajennetaan pisteen, janan, suoran ja kulman käsitteiden ymmärtämistä
  • Viivan, murtoviivan ja puolisuoran käsitteet
  • Kulmien luokittelu
  • Monikulmioiden tunnistaminen ja nimeäminen, sekä niiden piirin laskeminen
  • Kolmion, suorakulmion, suunnikkaan ja puolisuunnikkaan pinta-alan laskeminen
  • Harjoitellaan geometrista konstruointia (suorat, monikulmiot, ympyrä)
  • Harjoitellaan dynaamisen geometriaohjelmiston käyttöä
  • Varmennetaan mittayksiköiden ja yksikönmuunnosten hallintaa pituuden ja pinta-alojen yhteydessä
  • Kerrataan aiemmin opitut ympyrän keskeiset käsitteet (keskipiste, säde, halkaisija, kehä, jänne, sektori, keskuskulma)
  • Tutustutaan ympyrän käsitteisiin: kehäkulma, tangentti, segmentti, sekantti





Oppilas osaa:

  • Käsitteet piste, jana, puolisuora, suora, kulma, viiva, murtoviiva
  • Piirtää ja luokitella kulmat (nollakulma, teräväkulma, suorakulma, tylppäkulma, oikokulma, kuperakulma, täysikulma)
  • Nimetä monikulmioita ja laskea niiden piirin
  • Laskea kolmion, suorakulmion, suunnikkaan ja puolisuunnikkaan pinta-alan
  • Mittayksiköt ja yksikönmuunnokset pituuden ja pinta-alojen yhteydessä
  • Ympyrän keskeiset käsitteet



S6 Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys (T1 - T9, T19)

  • Ei sisältöjä seitsemännellä vuosiluokalla


Laaja-alaisuus:
  • matematiikan opiskelu ja ongelmien pohtiminen kehittää ajattelua (L1)
  • yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen (L2, L6)
  • oman ratkaisun esittäminen ja perusteleminen muille (L2, L3, L6)
  • matemaattiset symbolit (L2, L4)
  • matematiikan soveltaminen arkitilanteissa (L3)
  • mittayksiköiden ja kellon tunteminen sekä rahan käyttö (L3, L4)
  • yhtäläisyyksien ja erojen tunnistaminen (L4)
  • taulukoiden ja diagrammien lukeminen (L4)
  • ohjelmointi (L5)
  • laskimen käyttäminen apuvälineenä (L5)
  • looginen päättely ja prosessin korostaminen (L6)


Kommentit

Pennalan koulun kommentit: 7.luokalla ei juuri uutta 6.luokan sisältöihin -hyvä! Syvennetään ja vahvistetaan perustaitoja.
Järvikunnan koulussa todettiin, että selkeä kokonaisuus ja helppo lukea. Samoin kuin Pennalan väki on todennut, näyttää aihepiirit tutuilta kuudennen luokan näkövinkkelistä katsoen.
edellä olevien kommenttien pohjalta tulee mieleen, että olisiko vastavuoroisesti 6.luokalla "kevennettävä" sisältöjä, jotta oppilaiden motivaatio kasvaisi ja perustaidot opittaisiin timangisti --> PISA-pisteet nousuun!
Komppaan Luhtikylää. Toisi väljyyttä alakoulun sisältöihin.
Komppaan edellisiä. Menetelmissä voisi mainita erikseen toiminnallisuuden ja ongelmanratkaisun. Tästä tulee mieleen:
-saa käyttää, mutta ei oo pakko.
Laura Tuohijärvi (Educa) toi esille, että 70% oppilaista pitää matematiikkaa tylsänä. Näin ei tarvitsisi olla. Hän painottaa kirjassaan Matikkanälkä - kohti maistuvaa matematiikkaa toiminnallisuuden merkitystä.
Kommenttina tuohon alakoulun osuuteen että alakoulun OPSia ei voida keventää millään (paitsi ehkä jakokulman poisjättämisenä, koska se on meidän sinne haluama lisä) koska mitä alakoulun OPSista löytyy on OPSin perusteissa jota en ikävä kyllä voi muuttaa. Saadun palautteen mukaan alakoulun OPSia tullaan osittain tarkentamaan kylläkin. Ongelmanratkaisua alakoulun OPSissa on jo, toiminnallisuutta emme ole erikseen sinne halunneet kirjata tarkempina menetelminä, koska OPS on sitova asiakirja.
Jokivarren koulun kommentteja:
-Muotoseikoista: osassa hyvän osaamisen kriteereissä lukee "Oppilas osaa" ja osassa vain "Oppilas", pohdimme mahtoiko tämä olla tietoinen valinta, kaikki kohdat olivat kyllä luettavissa hyvin tästä huolimatta.
-Sisällöstä: osa hyvän osaamisen kriteereistä on hyvin väljiä esim. "osaa peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla" ja osa taas todella täsmälläsiä esim. geometriassa eritelty hyvin tarkasti mm. kulmat. Pitäisikö olla yhtenäisempi linja?
-Kokonaisuudessaan loogisen oloinen ja helposti käytettävissä.
-Koodaaminen: alakoulun koodaus "hypetyksen" jälkeen, onko tosiaan tarkoitus, että seitsemännellä luokalla keskitytään vain geometriseen koodaamiseen.
Selkeältä näyttää!

Pohdiskelen vielä, kuinka paljon alakoulun puolella laitan paukkuja johonkin jakoalgoritmiin tutstumiseen, eli kuinka isossa roolissa se on yläkoulun puolella?

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin