15.4.12 HISTORIA

7. lk


Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Tavoitteet

Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen

Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä
S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys (Maatalousyhteiskunta ja omavaraistalous)
- Teollinen vallankumous, keksinnöt, työväenliike (Siirtyminen omavaraistaloudesta rahatalouteen ja palkkatyöhön, teollistumisen edellytykset ja seuraukset, vaikutukset ihmisen elämään ja elinympäristöön)
- Suomen teollistuminen ja sen vaikutukset
-Tutustuminen paikallishistoriaan (esim. Orimattilan kehräämö, myllyt, kotiseutumuseo)




Oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena (T1)
Oppilas tunnistaa erilaisia lähteitä ja aiheen kannalta olennaisia tietoja esim. ryhmätöisssä (T2)
Oppilas ymmärtää historiatiedon tulkinnallisuuden (T3)
Oppilas tuntee teollisen ajan tunnuspiirteet ja osaa antaa esimerkkejä teollistumisen kehityskulusta ilmiönä (T4)
Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja (T5)
Oppilas hallitsee kurssin keskeiset sisällöt ja osaa kuvailla ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita (T9)
Oppilas osaa selittää ihmisen toimintaa (T11)
Arviointi: tuntityöskentely, ryhmätyöt, kokeet, itsearviointi, tuntikuulustelut, kirjoitelmat ja tutkielma, annettujen tehtävien hoitaminen, kuvasta kertominen, annetun tekstin lukeminen ja sisällön tulkinta



Laaja-alainen osaaminen:
Oppiaineeseen liittyy syiden ja seurauksien pohtiminen (L1)
Olennaisen tiedon erottaminen epäolennaisesta (L1)
Muutosten ymmärtäminen (L1)
Monilukutaito: kuvien, karttojen ja tilastojen sekä lähdeaineistojen ja elokuvien tulkinta (L4)
Empatiakyvyn kehittyminen tarinoiden kautta (L4)
Tiedon hakeminen hakusanoilla (L4)
Kriittisyys ja lähteiden tulkinta (L4)
Esitysgrafiikan tulkinnan ja tekstinkäsittelytaitojen harjoittaminen (L5)
TVT-taitojen kehittäminen (L5)
Yritteliäisyys ja keksinnöt (L6)
Työväenliike ja vaikuttaminen (L7)

S2 Ihmiset muuttavat maailmaa

- Ranskan suuri vallankumous (Ranskan vallankumouksen syyt ja seuraukset ja vaikutus nykyaikaan)
- Napoleon (merkitys Ranskan vallankumouksen aatteiden levittäjänä)
- 1800-luvun suuret aatteet ja niiden vaikutukset: liberalismi, nationalismi, konservatismi, sosialismi ja kommunismi (aatteiden vaikutus nykypäivänä ja nykyinen ilmenemismuoto)
- Vieraat maanosat ja imperialismi (imperialismin syitä ja seurauksia, vaikutukset nykypäivään)
- Yhdysvaltojen talous, suurvalta-aseman synty ja siirtolaisuus
- Kiinan ja Japanin historiaa (Kiinan ja Japanin kulttuuriin tutustuminen, länsivaltojen vaikutus idän suurvaltoihin, Japanin kehittyminen moderniksi yhteiskunnaksi)
- Venäjän vallankumoukset (syyt ja seuraukset)
Oppilas ymmärtää tieteissä, taiteissa ja ihmisen ajattelutavoissa tapahtuneita muutoksia (T4)
Oppilas pystyy eläytymään ihmisen asemaan ja ymmärtämään tämän toiminnan motiiveja (T4)
Oppilas hahmottaa jatkuvuuksia historiassa ja ymmärtää menneisyyden vaikutuksen nykyaikaan (T8)
Oppilas hallitsee kurssin keskeiset sisällöt ja ymmärtää ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita (T9)
Oppilas ymmärtää, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä (T10)


Oppiaineeseen liittyy syiden ja seurauksien pohdinta (L1)
Lähteiden tulkinta (L1)
Kulttuurillinen osaaminen (L2)
Kriittisyys ja lähteiden tulkinta (L4)
Nettilähteiden käyttö (L5)
Yrittäjyys (L6)
Menneisyyden ihmiset osallistujina ja vaikuttajina (L7)


S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
- Suomi Venäjän yhteyteen (Suomen sota, Porvoon valtiopäivät)
- Suomen autonominen asema (itsehallinto ja instituutioiden synty)
- Elämää sääty-yhteiskunnassa (säädyt ja niiden ulkopuolinen väestö, elämää Suomessa 1800-luvulla)
- Sortokaudet (syyt ja seuraukset, itsehallinnollinen asema vaarassa)
- Yhdistystoiminta ja puoluejärjestelmän synty
- Eduskuntalaitoksen synty ja äänioikeuden laajentaminen (Siirtyminen säätyvaltiopäivistä yksikamariseen eduskuntaan ja naisten sekä säätyjen ulkopuolisten ihmisryhmien vaikutusmahdollisuuksien parantaminen)


Oppilas oppii ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä ja osaa selittää historiallisia tapahtumia (T5 ja T6 ja T7)
Oppilas osaa jäsentää Suomen historian tapahtumia kronologisessa järjestyksessä ja ymmärtää aikakausiin liittyviä käsitteitä (T6)
Oppilas tunnistaa autonomian ajan hallintojärjestelmän pääpiirteet ja osaa verrata näitä nykypäivän päätöksentekoon (T8, T9)
Oppilas osaa kurssin keskeiset sisällöt ja erotella historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät tekijät vähemmän tärkeistä ja kuvailla historiallisten tapahtumien syitä ja seurauksia (T2, T8 ja T10)
.


Oppiaineeseen liittyvä syiden ja seurausten pohdinta (L1)
Säätyläisyhteiskunnan rooleihin samaistuminen (L2)
Kuvien, tilastojen, karttojen, elokuvien, nettisisältöjen, arkistolähteiden tulkinnan opiskelu (L4)
Tiedon hakeminen hakusanoilla ja nettipalveluiden käyttö, diaesityksen teko (L5)
Tutustuminen orastavaan kansanvaltaan ja sen merkitykseen sekä eduskunnan ja puoluejärjestelmän syntyyn (L7)
Mahdollinen vierailu Orimattilan taidemuseoon (J.H. Erkko, Päivälehti) yhteistyössä kuvataiteen kanssa





S4 Suurten sotien aika (osa I)
- Ensimmäinen maailmansota (syyt ja seuraukset ja vaikutus II maailmansodan syttymiseen sekä uusien valtioiden syntyyn)
- Venäjän vallankumoukset (syyt ja seuraukset sekä vaikutukset uusien valtioiden syntyyn)
- Suomen itsenäistymiseen johtaneet tapahtumat (Sortokaudet, I maailmansota ja Venäjän vallankumoukset itsenäistymisen taustalla)
Oppilas pystyy itsenäiseen tiedonhankintaan ja osaa suhtautua kriittisesti eri tietolähteisiin (T2, T10)
Oppilas osaa sijoittaa opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä (T4)
Oppilas pystyy esittämään ensimmäiseen maailmansotaan johtaneita toiminnan motiiveja (T5)
Oppilas ymmärtää Suomen itsenäistymisen osana maailman historiallisia tapahtumia (T8, T11)


Oppiaineeseen liittyvä syiden ja seurauksien pohtiminen (L1)
Kriittisyys ja lähteiden käyttö (L4)
Esitysgrafiikan käytön ja tekstinkäsittelyn harjoittelu (L5)
Osallistuminen ja vaikuttaminen vallankumouksien yhteydessä (L7)




8. lk


Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Tavoitteet

Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen

Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä
S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
- Suomen itsenäistyminen (sortokausien, I maailmansodan ja Venäjän vallankumouksien vaikutus Suomen itsenäistymiseen, poliittinen tilanne Suomessa itsenäistymisen aikoihin, itsenäisyyden tunnustamiset)
- Suomen sisällissota (sisällissodan syyt ja seuraukset, kansallinen kahtiajakautuneisuus, sisällissodan vaikutukset ja vertailua nykypäivän sisällissotiin)
- Itsenäisen Suomen alkuvuodet (valtiomuototaistelu, poliittinen ääriliikehdintä, ulkopoliittiset ongelmat)
Oppilas osaa ohjatusti etsiä tietoa erilaisista lähteistä (T2)
Oppilas osaa erottaa toisistaan faktan ja tulkinnan (T3)
Oppilas hallitsee kurssin keskeiset sisällöt ja kykenee sijoittamaan opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä (T4)
Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja (T5 ja T9)
Oppilas osaa erotella sisällissodan syitä (T3, T5, T6 ja T7)
Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja (T8)
Oppilas osaa kuvailla ihmisen toiminnan tarkoitusperiä (T9 ja T11)
Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta (T10)

Opetuksen tavoitteena on kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa (L1)
Oppilas laatii Suomen itsenäistymisestä/sisällissodasta lehden etusivun tai muun sanallisen esityksen ja esittää tämän muulle luokalle (L2)
Kriittisyys ja lähteiden tulkinta (L4)
Kuvien, tilastojen, karttojen, elokuvien, nettisisältöjen ja arkistolähteiden tulkinnan harjoittelua (L4)
TVT-tekniikan hyödyntäminen ja netissä olevien arkistolähteiden hyödyntäminen opiskelussa (L5)

S4 Suurten sotien aika
- Maailmansotien välinen aika (talouslama, poliittiset ääriliikkeet)
- Demokratia ja diktatuuri (Italian, Saksan ja Neuvostoliiton diktatuurit)
- Toinen maailmansota seurauksineen (syyt ja seuraukset, sodan päätapahtumat)
- Talvisota, jatkosota ja Lapin sota (Suomen osuus toisessa maailmansodassa)
- Kylmä sota (Suurvaltojen kilpailu maailman herruudesta)


Oppilas kykenee etsimään historiallista tietoa erilaisista tiedonlähteistä sekä tulkitsemaan niitä ja havaitsemaan niiden luotettavuudessa eroja (T2)
Oppilas hallitsee kurssin keskeiset sisällöt ja kykenee sijoittamaan opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä (T4)
Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja kuvailemaan tämän toiminnan motiiveja eri yhteyksissä (T5)
Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista ja ilmiöistä lähteisiin perustuvia tulkintoja (T8)
Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista ja ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta (T10)
Oppilas pystyy käyttämään eri lähteistä saamaansa informaatiota (T10, T11)



Oppilaan eettisen ymmärryksen laajeneminen (keskustelua rasismista ja juutalaisvainoista) (L1)
Eri rooleihin samaistuminen (L2)
Kriittisyys ja lähteiden käyttö (L4)
Empatiakyvyn kehittäminen tarinan kautta (L4)
TVT-tekniikan hyödyntäminen tiedon ja lähteiden etsimisessä (L5)
Omien mielipiteiden perustelemisen harjoitteleminen (L7)


S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

- Arkielämän historiaa (Hyvinvointiyhteiskunnan kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen)
- Elinkeinorakenteen muutos (Teollinen ja jälkiteollinen yhteiskunta)
- Kaupungistuminen ja muuttoliike (maaltapako, muuttoliike Ruotsiin, lähiöiden synty)
Oppilasta kannustetaan ja hän kykenee hankkimaan tietoja erilaisista lähteistä ja arvioimaan erilaisia historian tietolähteitä (T1)
Oppilas osaa sijoittaa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen päätapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä (T4)
Oppilas pystyy kuvailemaan sotien jälkeistä yhteiskunnallista muutosta ja kuvailemaan ihmisen toiminnan motiiveja (T5)
Oppilas osaa arvioida historian ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta (T10)
Oppilas pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteitä (T10)
Oppilas pystyy kuvailemaan julkisessa keskustelussa olevia tulkintoja ja arvioimaan niitä (T11)




Oppiaineeseen liittyy syiden ja seurauksien pohdintaa (L1)
Olennaisen tiedon siivilöiminen epäolennaisesta (L1)
Ajankohtaisten asioiden läpikäynti (L2)
Sosiaaliturvan kehittymisen opiskelu (L3)
Empatiakyvyn kehittäminen tarinan kautta (L4)
Kriittisyys ja lähteiden tulkinta (L4)
TVT-tekniikan hyödyntäminen (L5)
Modernin yhteiskunnan synty ja uudet ammatit (L6)


S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret
- Imperialismin seuraukset ja siirtomaiden vapautuminen
- Itä-Euroopan murros ja Neuvostoliiton hajoaminen
- Kylmän sodan päättyminen
- Kansainvälisen politiikan ajankohtaiset ongelmat
- Globalisaatio ja teknologian murros


Oppilas osaa arvioida käyttämiään lähteitä (T2)
Oppilas ymmärtää imperialismin seurauksia ja nykyisiä ilmenemismuotoja (T4)
Oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa asiat ajallisiin yhteyksiinsä (T4)
Oppilas kykenee esittämään Itä-Euroopan murrokseen ja Neuvostoliiton hajoamiseen liittyviä kehityskulkuja ja ihmisten toiminnan motiiveja (T5)
Oppilas osaa muodostaa historian tapahtumista omia lähteisiin perustuvia tulkintoja (T8)
Oppilas osaa arvioida historian tapahtumista tai ilmiöistä tehtyjen tulkintojen luotettavuutta (esim. globalisaatio) (T10)
Oppilas pystyy historiallisen tiedon pohjalta hahmottamaan tulevaisuuden vaihtoehtoja (T11)
Lähteiden tulkinta (L1)
Arvokysymysten pohtiminen (L2)
Siirtomaiden asukkaiden rooleihin samaistuminen (L2)
Kulttuurillinen osaaminen (L2)
Empatiakyvyn kehittäminen tarinan kautta (L4)
Tiedon hakeminen hakusanoilla, nettipalveluiden käyttö (L5)
Omien mielipiteiden perustelemisen harjoitteleminen imperialismia tai globalisaatiota koskevassa väittelyssä (L7)


Kriteerit arvosanalle 8: Oppilaalla on kronologian taju ja hän tuntee keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä. Oppilas pystyy eläytymään menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeämään tämän toiminnan motiiveja. Oppilas tuntee historian ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Oppilas osaa kuvata muutoksia ja ymmärtää, että muutos ei ole aina sama kuin edistys sekä sen, ettei muutos ole merkinnyt samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. Oppilas ymmärtää ja osaa selittää historian keskeisimmät käsitteet sekä ymmärtää käsitteiden yhteydet nykyaikaan. Oppilas hallitsee kurssin keskeiset sisällöt.