7. lk



Avatut sisällöt, menetelmiä ja laaja-alainen osaaminen

Hyvän osaamisen kriteerit tavoitteiden näkökulmasta ja esimerkkejä arviointimenetelmistä

S1: Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

- Tutustutaan Pohjoismaihin.
- Suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja.

Laaja-alainen osaaminen:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

  • Oppilas on aktiivisena toimijana suunnittelemassa oppimistaan.
  • Oppilas päättelee ruotsin kielelle ominaisia piirteitä ja säännönmukaisuuksia esimerkkien avulla.
  • Oppilas ymmärtää kielitaidon ja kielen opiskelutaitojen merkityksen opintoihin ja työhön liittyvissä mahdollisuuksissa.
  • Taiteet, esimerkiksi musiikki ja kuvamateriaali, elävöittävät kielen ja kulttuurin oppimista.

L2 Kulttuurin osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

  • Ruotsin kielen opinnoissa ovat läsnä suomalainen arvopohja, pohjoismainen kulttuuriperintö sekä muiden ihmisryhmien ja kansojen kunnioittaminen. Oppitunneilla oppilas harjoittelee hyvien tapojen noudattamista sekä toisten huomioonottamista.

L4 Monilukutaito

  • Opetuksessa käytetään erilaisia tekstilajeja kuten dialogeja, blogitekstejä, reseptejä, mainoksia, sarjakuvia, kuvatekstejä, videoklippejä, TV-sarjoja ja uutisia.
  • Oppilas harjoittelee kuvamateriaalin käyttöä, tuottamista ja tulkintaa.

OPS 2024 (KESKENERÄINEN)

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen



Tavoite 1



Opetuksen tavoite
-ohjata oppilasta ymmärtämään suomen ja ruotsin kielen asema kansalliskielenä Suomessa
-ohjata oppilasta havainnoimaan ja tunnistamaan ruotsin kieltä eri toimintaympäristöissä
-tutustuttaa oppilas Pohjoismaihin, suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kulttuuriin sekä suomenruotsalaisiin ja
ruotsalaisiin kieliympäristöihin

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet
Oppilas oppii ymmärtämään suomen ja ruotsin kielen merkityksen kansalliskielinä Suomessa.
Oppilas oppii havainnoimaan ja tunnistamaan ruotsin kieltä eri toimintaympäristöissä.
Oppilas oppii tietoja Pohjoismaista, suomenruotsalaisesta ja ruotsalaisesta kulttuurista sekä suomenruotsalaisista ja ruotsalaisista kieliympäristöistä.

Opetuksen tavoitteeseen liittyvä keskeinen sisältöalue
Havainnoidaan ruotsin kieltä eri toimintaympäristöissä kuten medioissa, kotona, harrastuksissa, matkustaessa ja muissa tilanteissa.
Keskeisiä aiheita ovat suomenruotsalaiset, ruotsalaiset ja
pohjoismaiset kieliympäristöt sekä Pohjoismaat ja niiden kulttuurit. Sisältöjä valittaessa näkökulmana on myös oppilaita kiinnostavat ja oppilaille merkitykselliset aihepiirit.
Pohditaan, miksi Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi, ja mikä niiden asema on.
Vahvistetaan oppilaiden kiinnostusta oppia ruotsin kieltä.

Tavoite 2

Opetuksen tavoite
-tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
-ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on
-ohjata oppilasta käyttämään kielitiedon käsitteitä
oppimisensa tukena
-ohjata oppilasta hyödyntämään muita kieliä ruotsia opiskellessaan

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet
Oppilas oppii kehittämään kielellistä päättelykykyään.
Oppilas oppii löytämään ruotsin kielen säännönmukaisuuksia ja käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena.
Oppilas oppii hyödyntämään muita kieliä ruotsia opiskellessaan.


Opetuksen tavoitteeseen liittyvä keskeinen sisältöalue
Herätellään oppilaiden kielitietoisuutta ja kehitetään oppilaan kielitietoa.
Tutustutaan ruotsin kielen säännönmukaisuuksiin kielitiedon käsitteiden avulla ja harjoitellaan hyödyntämään niitä ruotsin
kielen oppimisessa.
Ruotsin kielen sanaston, ilmauksien, vakiintuneiden sanontojen ja rakenteiden opiskelu kytketään oppilaiden elämään ja arkeen liittyviin tilanteisiin, jolloin kielitietoa voidaan käyttää monipuolistamaan oppilaiden kielitaitoa.

Laaja-alainen osaaminen
L1, L2, L4, L5

 


Oppilas osaa kertoa, mitä kieliä Pohjoismaissa puhutaan ja kuvailla Pohjoismaita yhdistäviä arvoja.

Oppilas osaa tehdä havaintojensa perusteella johtopäätöksiä ruotsin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa johtopäätöksiään sekä verrata sitä, miten sama asia ilmaistaan jossakin muussa kielessä. Oppilas tuntee ruotsin kielen keskeisiä kielitiedon käsitteitä.



Arviointi:
Tuntityöskentely

Suullinen näyttö
Itsearviointi ja vertaisarviointi




























Arvioinnin kohde

Suomen ja ruotsin kielen merkityksen tunteminen Suomessa.
Kielellisten ja kulttuuristen ominaispiirteiden tunteminen suomenruotsalaisissa ja ruotsalaisissa kieliympäristöissä ja Pohjoismaissa.



























Arvioinnin kohde
Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Arvioitava osaaminen sisältyy kehittyvän
kielitaidon tavoitteiden osaamisen kuvauksiin.

S2: Kielenopiskelutaidot


- Oppilas opettelee työskentelemään itsenäisesti, parin kanssa ja pienryhmässä.

- Vahvistaa oppilaan taitoja ja motivaatiota otaa vastuuta omasta kielenopiskelustaan esimerkiksi itsearvioinnin avulla ja omien tavoitteiden asettamisella.

- Ohjata oppilasta löytämään oma tapansa esimerkiksi sanojen ja rakenteiden opiskeluun.

- Tutustuttaa oppilas ruotsinkielisiin medioihin.

- Oppilas harjoittelee käyttämään sanaston- ja tiedonhaussa erilaisia välineitä.

- Kannustaa edelleen oppilasta rohkeaan kielelliseen viestintään sekä kirjallisesti että suullisesti.

- Pitkäjänteistä työskentelyä tukee esimerkiksi Eurooppalainen kielisalkku tai vastaava työväline.

Laaja-alainen osaaminen:

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

  • Oppilas harjoittelee vieraan kielen opiskelutaitoja.
  • Oppilas harjoittelee vuorovaikutustaitoja ja toisten huomioonottamista.
  • Oppilas on aktiivisena toimijana suunnittelemassa oppimistaan.
  • Oppilas päättelee ruotsin kielelle ominaisia piirteitä ja säännönmukaisuuksia esimerkkien avulla.
  • Taiteet, esimerkiksi musiikki ja kuvamateriaali, elävöittävät kielen ja kulttuurin oppimista.
  • Oppilas ymmärtää kielitaidon ja kielen opiskelutaitojen merkityksen opintoihin ja työhön liittyvissä mahdollisuuksissa.

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

  • Aihepiirit ovat lähellä oppilaan arkea: minä itse, perhe, harrastukset, ystävyys, rakkaus, tulevaisuudensuunnitelmat.
  • Oppilas harjoittelee arjen vuorovaikutustaitoja kuten ostosten tekemistä ruotsin kielellä.

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

  • Oppilas saa ohjausta lähdekriittisyyteen.
  • Oppilas saa ohjausta teknologian ja muiden apuvälineiden hyödyntämiseen, esimerkiksi käyttämällä sähköisiä oppimateriaaleja ja harjoittelemalla tiedonhakua ruotsinkielisistä lähteistä.


OPS 2024 (KESKENERÄINEN)

Kielenopiskelutaidot

Tavoite 3


Opetuksen tavoite
-ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ruotsin kielen opiskelustaan ja asettamaan tavoitteita opiskelulleen
-ohjata oppilasta kokeilemaan monipuolisia tapoja oppia ruotsin kieltä myös vuorovaikutuksessa toisten kanssa
-kannustaa oppilasta harjaannuttamaan ja kehittämään ruotsin
kielen taitoaan monipuolisesti myös tieto- ja viestintäteknologian avulla

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet
Oppilas oppii ottamaan vastuuta ruotsin kielen opiskelustaan ja asettamaan tavoitteita opiskelulleen.
Oppilas oppii käyttämään itselleen sopivia tapoja oppia ruotsin kieltä sekä käyttämään ja kehittämään ruotsin kielen taitoaan monipuolisesti myös tieto- ja viestintäteknologian avulla.


Opetuksen tavoitteeseen liittyvä keskeinen sisältöalue
Käytetään pitkäjänteiseen kielenopiskeluun ja kriittiseen tiedonhankintaan ohjaavia työtapoja.
Asetetaan tavoitteita myös yhdessä ja osallistetaan oppilaita eri tavoin oppimistilanteiden suunnittelussa.
Harjoitellaan monipuolisesti eri tapoja oppia ruotsin kieltä myös tieto- ja viestintäteknologian avulla.
Opetellaan hyödyntämään itselle sopivia tapoja oppia ruotsin kieltä.


Tavoite 4

Opetuksen tavoite
-kannustaa oppilasta ymmärtämään ruotsin kielen taito tärkeänä osana jatkuvaa oppimista ja oman kielivarannon karttumista
-kannustaa oppilasta ruotsinkielisten toimintaympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet
Oppilas oppii ymmärtämään ruotsin kielen taidon merkityksen osana jatkuvaa oppimista ja omaa kielivarantoa.
Oppilas oppii huomaamaan, mitä hyötyä ruotsin kielen taidosta on myös tulevaisuudessa.
Oppilas oppii löytämään ja hyödyntämään ruotsinkielisiä toimintaympäristöjä.


Opetuksen tavoitteeseen liittyvä keskeinen sisältöalue
Havainnoidaan ja pohditaan yhdessä, missä ruotsin kieltä käytetään ja hyödynnetään sekä, miten ruotsin kieli näkyy erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä.


Laaja-alainen osaaminen
L1, L2, L7

 




Oppilas osaa asettaa omia kielenopiskelutavoitteitaan ja arvioida opiskelutapojaan. Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteessa toisia kannustaen.

Oppilas huomaa, mihin hän voi käyttää ruotsin taitoaan myös koulun ulkopuolella.




Arviointi:
Tuntityöskentely

Suullinen näyttö
Kotitehtävät
Vuorovaikutustaitojen havainnointi
Itsearviointi ja vertaisarviointi














































Arvioinnin kohde

Vastuun ottaminen ruotsin kielen opiskelusta, tavoitteiden asettaminen ruotsin kielen opiskelulle ja monipuolisten opiskelustrategioiden hyödyntäminen ruotsin kielen oppimisessa.



























Arvioinnin kohde

Ruotsin kielen taidon merkityksen ymmärtäminen osana jatkuvaa oppimista ja kielivarantoa.

S3: Kehittyvä kielitaito: taito tomia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä

- Arkielämän kielenkäyttötilanteita.

Seitsemännellä luokalla painopiste on suullisessa kielitaidossa ja vuorovaikutustilanteissa esimerkiksi draaman ja pelillisyyden avulla.

Aihepiirit ja rakenteet:
  • lähiympäristö (esimerkiksi sään kuvailu, tienneuvominen)
  • minä ihmisenä (esimerkiksi ulkonäön kuvailu, vaatteet ja asusteet, voinnin kysyminen)
  • aikamuotoja

Laaja-alainen osaaminen:

L4 Monilukutaito

  • Opetuksessa käytetään erilaisia tekstilajeja kuten dialogeja, blogitekstejä, reseptejä, mainoksia, videoklippejä ja uutisia.
  • Oppilas harjoittelee kuvamateriaalin käyttöä, tuottamista ja tulkintaa.










OPS 2024 (KESKENERÄINEN)

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa

Tavoite 5

Opetuksen tavoite
-järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet
Oppilas oppii toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.


Opetuksen tavoitteeseen liittyvä keskeinen sisältöalue
Vuorovaikutusta harjoitellaan suullisesti ja kirjallisesti erilaisissa oppilaan elinpiiriin liittyvissä tilanteissa kuten tervehtiminen, kuulumiset, omasta tai jonkun toisen elämästä kertominen ja
erilaiset asiointitilanteet.
Sisältöjä valittaessa näkökulmana on myös oppilaita kiinnostavat ja
oppilaille merkitykselliset aihepiirit.
Vuorovaikutusta harjoitellaan eri viestintäkanavia käyttäen.
Erilaisia vuorovaikutustilanteita harjoitellaan toiminnallisesti.

Tavoite 6

Opetuksen tavoite
-tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet
Oppilas oppii hyödyntämään kielellisiä viestintästrategioita.


Opetuksen tavoitteeseen liittyvä keskeinen sisältöalue
Harjoitellaan eri tapoja pyytää toistoa, hidastusta ja selvennystä puhekumppanilta sekä ei-viestinnällisiä keinoja kuten ilmeitä ja eleitä viestin perille saamiseksi.
Harjoitellaan eri tapoja käyttää kompensaatiostrategioita kuten kiertoilmauksia.
Vahvistetaan oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti.

Tavoite 7

Opetuksen tavoite
-auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmauksien tuntemustaan

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet
Oppilas oppii käyttämään erilaisia kohteliaisuuden ilmauksia.

Opetuksen tavoitteeseen liittyvä keskeinen sisältöalue
Harjoitellaan kohteliasta kielen käyttöä kuten erilaisia kohteliaisuuden ilmauksia rutiininomaisissa
viestintätilanteissa kulttuuriin sopivalla tavalla.

Laaja-alainen osaaminen
L2, L4, L6


Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen usein viestintäkumppaniin.


Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee vielä usein apukeinoja. Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pienin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin, tai muunlaisella minimipalautteella. Joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.

Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa tilanteissa.

Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana. Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä.

Oppilas osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Oppilas pystyy kertomaan arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä. Oppilas ääntää harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.

Arviointi:
Kirjalliset kokeet ja näytöt
Tuntityöskentely
Suullinen näyttö
Kotitehtävät
Vuorovaikutustaitojen havainnointi
Itsearviointi ja vertaisarviointi













Arvioinnin kohde

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa


















Arvioinnin kohde
Viestintästrategioiden käyttö.

















Arvioinnin kohde

Viestinnän kulttuurinen sopivuus

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

Tavoite 8

Opetuksen tavoite
-rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet
Oppilas oppii ymmärtämään erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä.


Opetuksen tavoitteeseen liittyvä keskeinen sisältöalue
Sanastoa, ilmauksia ja vakiintuneita sanontoja harjoitellaan oppilaiden elämään liittyvien aihepiirien yhteydessä.
Sisältöjä valittaessa näkökulmana on ajankohtaisuus sekä oppilaita kiinnostavat ja oppilaille merkitykselliset aihepiirit.
Sanastoa, ilmauksia ja vakiintuneita sanontoja harjoitellaan
monenlaisista puhutuista ja kirjoitetuista teksteistä.
Harjoitellaan ruotsin kielen äänteitä, sanapainoa
ja intonaatiota.

Laaja-alainen osaaminen
L4

 






Arvioinnin kohde

Tekstien tulkintataidot

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

Tavoite 9

Opetuksen tavoite
-tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin
rakenteisiin

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet
Oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen keskeistä sanastoa ja keskeisiä rakenteita.
Oppilas oppii ääntämään ymmärrettävästi.


Opetuksen tavoitteeseen liittyvä keskeinen sisältöalue
Sanastoa, ilmauksia, vakiintuneita sanontoja ja rakenteita harjoitellaan nuorten elämään liittyvissä luontevissa kielenkäyttötilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti.
Sisältöjä valittaessa näkökulmana on ajankohtaisuus sekä oppilaita kiinnostavat ja oppilaille merkitykselliset aihepiirit.
Harjoitellaan runsaasti ja monipuolisesti ruotsin kielen äänteitä, sanapainoa ja intonaatiota.
Harjoitellaan hyödyntämään foneettisia merkkejä ääntämisen opettelussa.

Laaja-alainen osaaminen
L4, L5

 






Arvioinnin kohde

Tekstien tuottamistaidot

Kommentit

Terveisiä Pennalasta: Pääpaino suullisessa ilmauksessa - hyvä! Keskusteltiin valtakunnallisen tason hyvän osaamisen kriteereistä, jotka osa opettajista koki epäselviksi (suullisen osaamisen näyttö).
Monipuolinen. Pidän siitä, että tavoitteet oppilaan osaamisen suhteen ovat hyvin maltilliset.
(muokattu)
Jokivarren koulun kommentteja. Kohta S3: Rakenteiden osalta OPSissa mainitaan vain yleisluontoisesti "aikamuotoja". Olisi varmaan syytä mainita tarkemmin, mitkä aikamuodot on ehdottomasti käytävä 7. luokan aikana. (imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti).

Lisäksi ulkoasuun liittyvä seikka: tekstissä on käytetty kursivoitua ja ei-kursivoitua tekstiä hieman epäjohdonmukaisesti. Olisiko syytä tarkistaa, mitkä kohdat on tarkoitus kursivoida ja käyttää kursiivia johdonmukaisesti joka kohdassa. Sama komentti koskee myös 8.- ja 9.-luokkien tekstejä.
Jokivarren alaluokkien opettajien kommentteja:
-realistiset tavoitteet
-hyvää suullisen kielitaidon korostaminen ja hyvän osaamisen kriteereissä suppeanikin kielitaidon käyttämisen taidot itsensä ilmaisemisessa.
-arviointimenetelmiä voisi olla lueteltu enemmän ( arviointi monipuolistuisi)
Hyvää työtä! Näin yleisesti ottaen mietin, että miten tai missä suhteessa näitä eri taitoja ja tavoitteita painotetaan kielten arvosanoja annettaessa. Missä suhteessa esim. kieltenopiskelutaitoja painotetaan?
JOONAS: Jätimme tarkoituksella eri aikamuodot mainitsematta, koska ryhmästä riippuen opettaja voi esimerkiksi opettaa kaikki menneen ajan aikamuodot aktiivisesti tai jättää pluskvamperfektin tunnistamisen tasolle.

SONJA: Kaikki taidot ovat opsissa mainittu "samanarvoisina", joten ne tulee kyllä ottaa huomioon arvosanaa annettaessa. Siinäpä on pähkinä purtavaksi! ;)

Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin