Uskonnottomuus on hieman häilyvä käsite, sillä esimerkiksi joogaan toinen liittää uskonnollisuutta ja toinen ei.

Suomen kouluissa uskonnottomille on järjestetty uskontoa vastaava oppiaine, elämänkatsomustieto. Siinä käsitellään eettisiä ongelmia ja myös uskontoja, mutta pääpaino ei ole uskonnossa. Tosin uskontokaan ei ole enää vuoden 2003 jälkeen ollut tunnustuksellinen oppiaine, eli siinäkin asioita tarkastellaan neutraalista näkökulmasta: miten uskonto on osana kulttuuria tai eri uskontoja vertaillen.

Euroopassa uskontoon niin oppiaineena kuin ilmiönä suhtaudutaan eri tavoin eri maissa. Joidenkin maiden kouluissa se on korvattu yleisellä katsomusaineita tarkastelevalla oppiaineella, mitä myös Suomessa osa kouluista on tavoitellut. Joissakin kouluissa tämä on jo toteutunut.

Eurobarometrin tutkimuksen mukaan vuonna 2010 eurooppalaisista oli uskonnottomia 20 %:a. Maiden välinen vaihtelu oli kuitenkin suurta. Ranskassa luku oli 40 %, Ruotsissa 34 %, Suomessa se oli tuolloin 22 %, Kreikassa 4%, Romaniassa ja Turkissa vain 1 %. Erikoista kyllä, koko maailmassa uskonnottomuus on vähenemässä, vaikka Euroopassa se on hieman lisääntymään päin. Laajaa ja kattavaa uskontotutkimusta maailmassa jo usean vuosikymmenen ajan tehnyt Barret teki vuonna 2014 tutkimuksen, jonka mukaan uskonnottomien määrä on selvästi vähenemään päin maailmanlaajuisesti. Tähän vaikuttaa muun muassa Euroopan ulkopuolella tapahtuva kristittyjen ja muslimien määrän kasvu.