Uskonnot sekoittuvat

Tunnet varmasti sanonnan “kaikki tiet vievät Roomaan”. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Roomaan matkustavalla on valittavanaan huikea määrä vaihtoehtoisia kulkureittejä, joita pitkin perille on mahdollista päästä. Samaan tyyliin eri uskonnoissa pyritään hyvinkin samankaltaisiin päämääriin, mutta eri keinoilla. Yksinäistä matkalaista uhkaavat kuitenkin kaikenlaiset vaarat ja eksyminen oikealta reitiltä. Uskonnoista löytyy paljon enemmän yhteistä kuin äkkiseltään luulisi.

Kaikki maailmanuskonnot ovat syntyneet Aasiassa: juutalaisuus, kristinusko ja islam Lähi-idässä, muut Kaukoidässä. Eri maailmanuskonnoilla onkin paljon samankaltaisia ajatuksia. Lähes kaikissa niistä löytyy esimerkiksi Jeesuksen opettama kultainen sääntö, tosin hieman eri muodoissa.

Uskonnot eroavat toisistaan syntyperän, levinneisyyden, jumalakäsityksen ja opillisten erojen mukaan. Jokainen ihminen myös kokee uskonnon hieman omalla tavallaan, vaikka olisi saman uskonnon edustaja. Japanissa ja Kiinassa on perinteisesti ollut paljon uskontojen sekoittumista eli synkretismiä, mutta samaa ilmiötä on havaittavissa muuallakin ja lähes kaikissa uskonnoissa.

Suomessa tämä näkyi jo aikanaan, kun kristinusko saapui maahamme. Monet ihmiset pitivät karhua pyhänä eläimenä, palvoivat metsän henkiä, mutta uskoivat kristinuskon sanomaan. Edelleen osa kristityistä käy astrologeilla ja uskoo sielunvaellukseen. Uusien tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista uskoo edelleen Jumalaan, mutta ei niin kuin kirkko opettaa.

Japanissa moniuskontoisuus on enemmän sääntö kuin poikkeus. Samoin Kiinassa ihminen saattaa harjoittaa useita uskontoja samanaikaisesti. Intiassa hindulaisuudella ei ole tarkkoja opinkappaleita, ja siksi hindu harjoittaa monesti muitakin uskontoja. Hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat muutenkin saaneet vaikutteita toisiltaan.

Eri uskonnoilla on paljon samanlaisia piirteitä keskenään. Jotkut ovat joskus jopa pohtineet, voiko sama Jumala olla kyseessä eri muodoissa eri uskonnoissa, jolloin kaikki uskonnot olisivat ikään kuin yhtä suurta perhettä. Erityisesti hindulaisuuden parissa on esiintynyt tällaista ajattelutapaa. Yleensä kirjauskonnot kuitenkin pitäytyvät tiukasti omassa opissaan, eikä niille tällainen näkökanta ole vielä mahdollinen.