9. Islam ja kuukalenterin juhlat

Islamilainen kalenteri

Islamilainen kalenteri on kuukalenteri, joka on käytössä islamilaisissa maissa. Ajanlasku alkaa vuodesta 622, jolloin Muhammed muutti Mekasta Medinaan. Vuosi jakautuu 12 kuukauteen ja 354 päivään. Kuukalenteri on 11 vuorokautta lyhyempi kuin länsimainen aurinkokalenteri, joten juhlien ajankohta siirtyy vuosittain taaksepäin. Viikko alkaa sunnuntaista ja vuorokausi vaihtuu samoin kuin juutalaisessa kalenterissa eli auringonlaskun jälkeen.

Perjantairukous

Toisin kuin juutalaisessa ja kristillisessä perinteessä, muslimeilla ei ole Jumalan luomiskertomuksessa kuvattua työnteon jälkeistä lepopäivää. Tämän vuoksi muslimit voivat jatkaa tavallisia toimiaan ennen ja jälkeen perjantairukouksen.

Perjantain yhteiseen rukoukseen osallistuminen on aikuisten muslimimiesten velvollisuus. Naisille osallistuminen on vapaaehtoista. Perjantairukous vastaa ajallisesti keskipäivän rukousta. Se suoritetaan mieluiten moskeijassa. Aamulla ennen rukousta on peseydyttävä ja pukeuduttava puhtaisiin vaatteisiin

Ennen rukousta imaami pitää kaksiosaisen saarnan, jonka aiheet voivat liittyvä ajankohtaisiin asioihin, muslimien ongelmiin tai Koraanin katkelmien ja uskonnon sääntöjen selittämiseen.

Pääjuhlat

Muslimit viettävät kahta pääjuhlaa: Eid al-fitriä ja Eid al-adhaa. Sana eid voidaan suomentaa juhlailoksi. Eid al-fitriä vietetään noin 70 vuorokautta ennen Eid al-adhaa. Esimerkiksi vuonna 2019 Eid al-fitriä vietettiin 4.–5.6. ja Eid al-adhaa 11.–15.8.

Ramadan ja Eid al-fitr

Islamilaisen kalenterin 9. kuukausi on paaston aikaa. Paasto perustuu kuukauteen, jonka aikana Koraani lähetettiin Muhammedille. Kuukausi pyhitetään Jumalan tahdon mukaiselle elämiselle. Erityisen tärkeää on muista huolehtiminen ja toisten auttaminen. Paaston aikana aikuinen terve muslimi pidättäytyy vuorokauden valoisana aikana ruoasta, juomasta, tupakoinnista ja seksuaalisesta kanssakäymisestä. Jos paasto osuu esimerkiksi Suomessa kesään, muslimit voivat paastota Mekan auringonnousujen ja -laskujen mukaan. 

Paaston aika eli ramadan päättyy iloiseen Eid al-fitriin, joka aloitetaan aamulla yhteisrukoukseen osallistumalla. Juhlaa vietetään kolme päivää, joiden aikana syödään hyvin, käydään sukulaisten ja ystävien luona sekä muistamassa kuolleita omaisia. Suomeksi juhla voidaan kääntää ateriajuhlaksi, joten hyvä ruoka ja yhdessä aterioiminen kuuluvat juhlan viettoon. Lapset saavat uusia vaatteita ja lahjoja. Lahjojen antamisen käytännöt vaihtelevat maailmalla, mutta Suomessa lahjoja voidaan antaa myös ystäville.

Eid al-adhaa eli uhrijuhlaa vietetään neljä päivää Abrahamin ja hänen poikansa Ismailin (juutalaisessa ja kristillisessä kertomuksessa Isak) muistona. Abrahamin ei tarvinnut uhrata poikaansa vaan lammas. Tämän vuoksi juhlaan kuuluu lampaan teurastaminen ja sen jakaminen kolmeen osaan: yksi osa jää itselle, toinen annetaan sukulaisille ja kolmas köyhille. Juhla aloitetaan yhteisellä rukouksella moskeijassa. Mekassa pyhiinvaeltajat voivat viettää juhlaa osana pyhiinvaellustaan.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä