Sana kulttuuri on monelle tuttu mutta samalla silti vieras. ”Tiedän mitä se tarkoittaa, mutta en oikein osaa selittää sitä”, kuulee puhuttavan. Laajasti ottaen kulttuurilla voidaan tarkoittaa mitä tahansa ihmisen aikaansaannoksia. Kulttuuri määritellään monesti niin, että se on yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus. Tällöin puhutaan myös sivistyksestä.

Kulttuuri-sana tulee latinan verbistä colere ja siitä johdetusta cultura-sanasta, joka tarkoitti alun perin viljelystä eli ihmiskätten töitä. Keskiajalla kulttuurilla tarkoitettiin pitkälti hengen viljelyä eli uskonnollisia tekstejä, tapoja ja perinteitä. Vasta 1800-luvulla sillä alettiin viitata myös muihin yksilön aikaansaannoksiin ja etenkin kouluttautumiseen. Laajasti määriteltynä kulttuurilla voidaankin tarkoittaa kaikkea ihmiselämään liittyvää.

Kulttuuri jakaantuu kuitenkin moniin ala- ja rinnakkaiskäsitteisiin. Voidaan puhua korkeakulttuurista, johon yleensä luetaan mm. taide tai kirjallisuus. Vastaavasti voidaan puhua matala- tai populäärikulttuurista, johon luetaan mm. pinnalla olevat pop- ja rock-biisit ja katumuoti. Iso kysymys on siinä, kuka määrittelee, mikä on matala- ja mikä korkeakulttuuria: toimittajat, lehtien kriitikot vai seuraava sukupolvi? Kulttuurilla voidaan viitata myös ikä- sekä vertaisryhmiin, joista osa on aatteellistakin. On nuorisokulttuuria, hippikulttuuria, työväenkulttuuria sekä merimieskulttuuria.

Toisaalta kulttuuri voidaan nähdään ajanjaksoina kuten antiikin ja keskiajan kulttuureina. Kulttuuria voidaan tarkastella myös ihmiskunnan historian vaiheina kuten pyynti- ja kaupunkikulttuurina. Lisäksi kulttuuria voidaan tutkia alueittain kuten maanosittain tai maittain. Moniin maihin ja alueisiin liittyvät vahvasti myös uskonnot, jotka ovat myötävaikuttaneet siihen, millainen kukin kulttuuri on. Toinen, mikä vaikuttaa merkittävästi kulttuuriin, on kunkin ajan ja yhteisön oma kalenteri, joka sisältää erilaisia juhla- ja pyhäpäiviä. Näitä päiviä ei ole valittu kalentereihin sattumalta, vaan ne ovat jollain tapaa arvokkaita ja jopa pyhiä kulttuurille. Tässä kirjassa perehdymme sekä oman kulttuurimme että muiden maiden merkittävimpiin juhlapyhiin ja -päiviin.

Kalenteri tulee latinan sanasta calendarium, tilikirja, jolla on länsimaissa ollut tarkoitus kuvata ajan eri jaksoja ja siihen liittyviä päivämääriä. Länsimainen gregoriaaninen kalenteri on aurinkokalenteri, joka perustuu auringon kiertoon ja jossa tärkeinä ovat vuoden eri ajat. Kalenteri voi pohjautua myös kuun vaiheisiin kuten muslimikulttuureissa, jolloin uuden vuoden paikka vaihtelee vuodenaikoihin nähden ja kalenterivuosi on lyhempi. Tästä kerrotaan lisää kirjan luvussa yhdeksän. Lisäksi on olemassa aurinko- ja kuukalenterin yhdistelmämuotoja, joissa kuukaudet on määritelty kuun vaiheiden mukaan, mutta ne pyritään pitämään kiinteänä lisäämällä kalenteriin aika ajoin ylimääräinen kuukausi. Näin kalanterikuukaudet ajoittuvat ainakin suurin piirtein samoihin vuodenaikoihin. Tällaisia kalentereita on muun muuassa juutalaisilla ja kiinalaisessa perinteessä. Lisäksi antiikin roomalaiset ja kreikkalaiset kalenterit olivat aluksi tällaisia.

Euroopassa nykyinen kalenteri sai muotonsa, kun roomalainen keisari Julius Ceasar otti käyttöön niin sanotun juliaanisen kalenterin, jossa on 365 päivää. Tässä huomioitiin jo joka neljäntenä vuonna oleva karkauspäivä. Kuukausien nimet ja pituudet ovat samat kuin myöhemmin käyttöön otetussa gregoriaanisessa kalenterissa, mutta kukin kuukausi alkaa 13 päivää myöhemmin kuin gregoriaanisessa. Jälkimmäisessä karkauspäiväksi vakiinnutettiin 29. helmikuuta.

Juliniaanisen kalenterin ottivat käyttöönsä myös kristityt, jotka päätyivät ajanlaskun aloittamiseen Kristuksen syntymästä. Tässä yhteydessä puhutaan lyhenteistä eKr. ja jKr. eli ennen ja jälkeen Kristuksen syntymän, kun toinen tapa kertoa ajanlaskun alusta on eaa. ja jaa. eli ennen ajanlaskun alkua ja jälkeen ajanlaskun alun.

Kristinusko näkyy muutenkin vahvasti sekä länsimaisessa kulttuurissa että sen kalenterissa. Joulun ja pääsiäisen kristilliset juuret moni tietääkin, mutta esimerkiksi toukokuussa vietettävän helatorstain merkitys on monelle nykyihmiselle vieras, vaikka kyseinen päivä onkin vapaa niin kouluista kuin töistä. Tässä juhlakalenterissa saat selvyyden tuonkin päivän teemaan. 

Kunkin yhteisön ja aikakauden arvot ovat vaikuttaneet siihen, mitä juhlapäiviä kalenteriin on kuulunut. Monet nykykalenterin nimistä kertovat samalla paljon myös kalenterin historiasta, sillä esimerkiksi torstai on nimetty viikinkijumala Thorin mukaan. Tässä juhlakalenteri-osiossa tutkimme suomalaista kalenteria ja sen juhlapäiviä, mutta myös muiden kulttuurien merkittäviin päiviin otetaan katsaus.