12. Hindulaisuuden värikkäät juhlaperinteet
Diwali
Valon juhlaa eli diwalia vietetään jumalatar Lakshmin kunniaksi. Lakshmi on hyvinvoinnin ja vaurauden jumalatar, joka kuvataan usein istumaan lootuksen kukkaan, lempeä hymy kasvoillaan. Diwalia vietetään loka-marraskuussa hindujen, buddhalaisten, sikhien ja jainalaisten keskuudessa. Juhlan aikana poltetaan paljon kynttilöitä, räjäytetään ilotulitteita, syödään hyvin ja annetaan lahjoja. Diwali on hindulaisuudessa merkittävyydeltään kuin joulu kristityille.
Diwalin aikana kotien edustoille sytytetään öljykynttilöitä. Niiden ajatellaan kuvaavan ihmisen sisäistä valoa, joka kutsuu jumalatar Lakshmin kotiin. Diwali on erityisen kaunis, yhteisöllinen ja lämminhenkinen juhla.
Muita jumalten juhlia
Hindulaisuudessa monimuotoiset juhlaperinteet ovat näkyvä osa hengellistä elämää. Jumalia kunnioitetaan syvästi erilaisilla palvontamenoilla kuten pujalla, hindulaisella jumalanpalveluksella.
Krishnan syntymäjuhlaa vietetään elo-syyskuussa uudenkuun aikana. Juhlan aikana vietetään päivän pituista paastoa, joka päättyy kuun tullessa esiin. Rakkauden ja rauhan jumalan juhlistamiseksi kodit ja temppelit koristellaan kauniisti. Juhlamenoihin kuuluvat meditointi, Krishnan mantrojen toistaminen ja pyhien jumalasta kertovien tekstien lukeminen.
Tottelevaisuuden ja vaikeuksien voittamisen jumala Ramaa (joka on myös yksi elämän kiertokulun ylläpitäjä Vishnun hahmo) juhlitaan hänen syntymäpäivänään ramnavamina. Rama ja hänen puolisonsa Sita menivät naimisiin tuona päivänä, joten kodeissa juhlitaan pitämällä kuvaannolliset häät heille. Temppelit koristellaan kauniiksi, ikään kuin hääjuhlaan. Juhlaa vietetään maalis- tai huhtikuussa.
Jumalten suojelijaa, sotaisaa jumalatar Durgaa juhlitaan durga pujassa. Juhlaa varten valmistetaan koristeellisia jumalattaren patsaita. Juhlallisuuksien päätteeksi ne lasketaan jokiin, jotta jumalatar palaisi takaisin perheensä luo Himalajalle. Juhlaa vietetään loka- ja marraskuun vaihteessa teatteri- ja tanssiesitysten ja hyvän ruoan äärellä.
Holi
Legendan mukaan holia vietetään hyvyyden voiton kunniaksi. Kuningas Hiranyakashipu oli saanut luojajumala Brahmalta lahjaksi kuolemattomuuden. Kuningas ylpistyi ja korotti itsensä jumalten asemaan vaatien ihmisiä palvomaan itseään. Hänen oma poikansa prinssi Prahlad ei kuitenkaan tähän suostunut vaan palvoi Vishnu-jumalaa. Kuningas määräsi prinssin kuolemaan roviolla sisarensa Holikan pitäessä prinssiä kiinni. Holikalla oli legendan mukaan tulelta suojaava huivi, joka kuitenkin roviolla lennähtikin prinssin päälle. Tämän ansiosta prinssi pelastui ja ilkeä Holika paloi elävältä. Legendan mukaan Vishnu tappoi kuninkaan petomaisessa hahmossa, jolloin prinssi Prahlad päätyi kuninkaaksi.
Holin ensimmäisenä päivänä ympäri Intiaa poltetaan rovioita, joiden päällä on Holikan kuva. Eräillä alueilla naiset saavat pukea miehet naisten vaatteisiin ja lyödä heitä kepeillä kostoksi miesten aiheuttamista kärsimyksistään.
Juhlan toisena päivänä vietetään värien juhlaa Krishnan ja hänen puolisonsa Radhan rakkauden kunniaksi. Värijauheita heitetään toisten juhlijoiden päälle tai värit sekoitetaan veteen ja ruiskutetaan muun muassa vesipyssyillä. Juhlan aikana lauletaan, tanssitaan ja vieraillaan sukulaisten ja ystävien luona. Tärkeää on arvoasemien unohtaminen juhlallisuuksien aikana. Kuka tahansa saa väriä niskaansa yhteiskunnallisesta asemastaan huolimatta.
Pongal
Intian eteläisissä osissa vietetään tammikuisin pongalia auringon jumalan ja sadonkorjuun kunniaksi. Juhlan aikana osoitetaan kiitollisuutta sadosta ja kokoonnutaan perheiden ja ystävien kanssa juhlimaan.
Pongal kestää neljä päivää ja on yksi tärkeimmistä hindulaisista juhlista. Perinteisesti juhlan aikana vietetään myös hääjuhlia. Juhlan ensimmäisen päivän aikana poltetaan maanviljelyksestä ylijääneitä oksia, risuja ja muuta kokkoina, joiden ympärillä tytöt tanssivat ja laulavat ylistystä jumalille, erityisesti sään hallitsija Indralle.
Toisena päivänä pukeudutaan perinteisiin juhla-asuihin ja käydään jumalanpalveluksissa. Erilaisia ruoka-uhreja tarjotaan kiitoksena jumalille. Kolmas päivä on pyhitetty erityisesti maitokarjalle. Jumalten lahjana pidetyt lehmät ovat kolmannen päivän keskipisteinä. Lehmille puetaan tiukuja, kukkaseppeleitä ja värikkäitä koristeita, ja ne viedään kylien keskustoihin juhlittaviksi. Uhkarohkeiden nuorten miesten suosiossa on kilpailu, jossa villiintyneen härän sarvista yritetään poimia seteleitä.
Pongal huipentuu kanumu-juhlallisuuksiin. Niiden aikana ihmiset pukeutuvat iloisenvärisiin vaatteisiin ja lähtevät perinteisesti viettämään päivää ulkona piknikillä tai tapaamassa sukulaisia ja ystäviä. Päivän aikana rentoudutaan ja annetaan lahjoja läheisille. Myös työnantajat muistavat työntekijöitään pienillä lahjoilla.