Kristityille pääsiäinen merkitsee iloa Jeesuksen ylösnousemuksesta. Nykykansalaisista moni ei välttämättä mieti enää pääsiäisen sanomaa juhlapäivän ytimenä, vaikka kirkkoon kuuluisikin. Joka tapauksessa monet pääsiäisen tavat ja traditiot perustuvat kristinuskoon.

Pääsiäistä vietetään nykyään siis monenlaisista syistä. Joillekin se on yhdessäolon, hyvän ruuan ja ystävien kanssa vietettävän ajan juhla. Osalla on perinteenä maalata munia ja syödä mämmiä. Kristityille se on vanhin ja tärkein juhla kaikista. Sitä alettiin viettää jo 100-luvulla. Juutalaisetkin viettävät pääsiäistä, mutta eivät Jeesuksen ylösnousemusjuhlana, vaan muistelevat silloin lähtöä Egyptin orjuudesta.

Suomessa pääsiäisen ja sen ympärillä olevien päivien ajankohdat on nimetty kristinuskon mukaan. Ortodokseilla pääsiäistä edeltää 40 päivän paastonaika, jolloin he pidättäytyvät jostain maallisesta nautinnosta, joko syömisestä tai vaikka pelikonsoleilla pelaamisesta. Näin he suuntaavat ajatuksensa pääsiäisen sanomaan.

Pääsiäistä edeltää useimmissa kristillisissä kirkoissa niin sanottu hiljainen viikko, joka alkaa palmusunnuntaista. Tällöin Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja ihmiset huusivat hoosiannaa (Jumala auta) odottaessaan pelastajan saapumista. He heittivät myös palmunoksia tielle kunniasta. Tästä muodostuukin virpomisen perinne. Palmunlehdet ovat vain vaihtuneet pajunoksiin.

Jeesuksen Jerusalemiin saapumisen jälkeen kiirastorstaina Jeesus söi viimeisen ateriansa opetuslastensa kanssa ja ilmoitti heille tulevista tapahtumista. Opetuslapset olivat ymmällään, kun Jeesus vielä totesi, että yksi heistä on pettävä hänet. Muistatko kuka on kyseessä?

Pitkäperjantai on hyvin kulttuurisidonnainen jo sanana, sillä englannin kielessä puhutaan Good Fridaysta. Tällöin Jeesus siis ristiinnaulittiin, mutta kristityt tietävät sen merkitsevän uutta toivoa. Kolmantena päivänä eli pääsiäissunnuntaina Jeesus nousi Raamatun mukaan kuolleista ja avasi portit ikuiseen elämään. Rairuohon kasvattaminen kertoo myös tästä, koska tällöin siemenistä muodostuu uutta kukoistavaa elämää. Myös suklaamunien yllätykset perustuvat yllätykseen ylösnousemuksesta. Pääsiäisen ajankohta on kalenterissa keväällä, jolloin myös luonto alkaa virittää uutta elämää. Kevätpäiväntasauksen jälkeen valo voittaa pimeyden, mikä sopii vertauskuvallisesti tapahtumaan.

Seuraavana päivänä eli pääsiäismaanantaina Jeesus ilmestyi ensimmäisen kerran maan päälle, ensin Maria Magdalenalle, joka sai olla ensimmäinen todistaja tapahtumasta. Kristityissä kirkoissa pääsiäinen onkin vuoden tärkein juhla. Pitkäperjantai on ainoa aika, jolloin niin sanottu liturginen väri kirkossa on musta ja alttari on muutenkin hyvin pelkistetty ja riisuttu kaikesta turhasta. Pääsiäissunnuntaina ja -maanantaina taas messut ovat juhlavampia ja silloin liturginen väri on valkoinen, joka symboloi iloa. Pääsiäissunnuntain ja maanantain vastaisena yönä ortodoksisessa kirkossa on isoja kulkueita juhlan kunniaksi. Suurin tapahtuma siellä on pääsiäisyön messu ja ristisaatto, jolloin kirkkoväki kiertää laulaen ortodoksisen kirkon pihamailla.

YouTube: Ortodoksisen kirkon ristisaatto

Idän kirkon eli ortodoksisen kirkon perinteet ovatkin hieman erilaisia kuin läntisten kirkkojen kuten katolisen ja luterilaisen kirkon vastaavat perinteet. Tämä näkyy myös ruuissa, joista tosin esimerkiksi ortodoksisen kirkon pasha on yleistynyt myös läntisillä kirkkoalueilla.

Läntisissä kirkoissa pääsiäisviikon päivät on kuitenkin nimetty kukin erikseen:

• palmusunnuntai
• matkamaanantai
• tikkutiistai
• kellokeskiviikko
• kiirastorstai
• pitkäperjantai
• lankalauantai eli pääsiäislauantai
• sukkasunnuntai eli pääsiäissunnuntai

Vaikka suurin osa perinteistä liittyy tavalla tai toisella kristinuskoon, on niihin sekä sekoittunut maallisia muotoja. Lisäksi osa tavoista tai perinteistä on täysin maallisia eli pakanallisia uskonnollisin termein. Yksi tällainen on pohjanmaalla pääsiäislauantaina vietettävä kokonpoltto. Siinä kokolla karkotetaan noitia ja pahoja henkiä.

Vietettiin pääsiäistä sitten mistä syystä tahansa, on se yksi hieno juhla suomalaisessa perinteessä.