Pitkän pimeän syksyn jälkeen aletaan odottaa jo joulua. Adventti-sana tarkoittaakin odotusta, joka aloittaa jouluajan. Uskonnollisessa mielessä sillä tarkoitetaan Herran tulemisen odotusta. Adventteja on yhteensä neljä, joista jokaisena sunnuntaina sytytetään kynttilä, niin että neljäntenä adventtina palaa neljä kynttilää.

Ensimmäinen adventti on jo 30. marraskuuta. Vaikka kalenterivuosi alkaa 1.1, alkaa läntisissä maissa kirkkovuosi adventista. Kirkkovuosi päättyy adventtia edeltävään sunnuntaihin, jota kutsutaan tuomiosunnuntaiksi. Kolme viimeistä adventtia ovat joulukuussa, viimeisen ollessa jouluna.

Joulukuun alussa 6.12. on maamme historian kannalta merkittävä juhla, kun juhlistamme itsenäisyyttämme. Vuonna 2017 sitä juhlittiin erityisen voimakkaasti, kun itsenäisyysjulistuksesta tuli kuluneeksi sata vuotta. Historiaa tehtiin myös tämän jälkeen, kun korona-aikaan itsenäisyyspäivää on juhlittu pakon sanelemana etäjuhlana, koska kättelyitä tai suuria ihmisjoukon kokoontumisia ei voitu terveydellisistä syistä järjestää.

Joulukuun kahdeksas päivä taas on hieman vähemmän tunnettu, mutta sekin liittyy maamme kulttuuriin vahvasti, kun juhlimme Jean Sibeliuksen kautta suomalaisen musiikin päivää. Sibeliuksen kansallisromanttinen musiikkityyli oli vahvasti vaikuttamassa suomalaisen identiteetin muodostamisvaiheessa 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun. Hän on kautta aikain tunnetuin suomalainen säveltäjä myös ulkomailla. Hänen kuuluisimpia teoksiaan ovat mm. Karelia-Sarja, Tuonelan Joutsen sekä Finlandia-hymni, joista viimeksi mainittu soi edelleen lukuisissa paikoissa ja on liitetty moniin yhteyksiin, kuten Tuntematon sotilas -elokuvaan.

Joulukuuhun mahtuu myös yksi pyhimysjuhla, vaikkei se liputuspäivä olekaan maassamme. 13. joulukuuta nimittäin kouluissa ja monien kaupunkien kaduilla näkyy Lucia-kulkueita, kun Pyhä Lucia tuo valoa ja rakkautta maahan perinteen mukaisesti. Tästä pyhimyksestä on monia legendoja, joista voi lukea tarkemmin Ylen sivulta.

Adventtiajan jälkeen tulee 12 päivää kestävä joulunaika. Suomessa joulu huipentuu jouluaattoon, jota perheet viettävät monin eri perintein ja hyvää ruokaa syöden. Monissa maissa pääjuhla on vasta joulupäivänä.

Kirkollisesti joulunaika päättyy loppiaiseen. Loppiaista vietetään Itämaan tietäjien muistoksi, miesten jotka toivat arvokkaita lahjoja Jeesus-vauvalle. Maallisessa mielessä Nuutti on vienyt joulun pois. Tätä tapahtuu etenkin Lounais-Suomessa, jossa talosta taloon kiertelevät nuuttipukit vievät joulun pois 13.1. Nuuttipukkeja voi myös nähdä Satakunnassa, Ahvenanmaalla ja Hämeessä. Nuutit noudattavat sanontaa:

”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti sen pois viepi”