2. Alkuvuosi kirjallisuutta, kulttuuria ja tasa-arvoa

Joulun lopetuksen perinteet


Tammikuu on juhla- ja liputuspäivien suhteen hiljaiselon aikaa. Kirkollisesti joulun päättää tammikuun kuudennelle päivälle sijoittuva loppiainen, jota vietetään itämään tietäjien kunniaksi. Maallisen perinteen mukaan taas vasta nuutit vievät joulun pois 13.1. Molempia juhlitaan eri tavoin eri paikoissa, ja monissa paikoissa vietetään molempia juhlia.

Suomessa loppiainen on nykyään melko pieni jouluun liittyvä ja sen päättävä juhla. Sitä vastoin esimerkiksi Espanjassa ja monissa muissa katolisissa maissa loppiaista juhlitaan suurin kulkuein.

Joissakin kulkueissa tietäjät ja maalliset satuhahmot marssivat sulassa sovussa keskenään, mikä kertoo siitä kuinka kirkolliset ja maalliset perinteet sekoittuvat yhä enemmän.

Helmikuussa ystävyyttä ja runoja

Jos lunta vain piisaa, kuuluu suomalaiseen talveen hiihto, luistelu ja laskettelu ja erityisesti laskiaispullat. Laskiaisen nimi tulee siitä, kuinka kirkossa laskeudutaan paastoaikaan seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Sitä on kristillisissä maissa vietetty jo 600-luvulta alkaen. Suomessa laskiaista vietetään hernekeiton, mäenlaskun ja laskiaispullien kera perinteisesti laskiaistiistaina, mutta joissakin maissa se on sunnuntaina, osassa jopa maanantaina. Laskiaistiistain jälkeinen tuhkakeskiviikko käynnistää 40 päivän paaston etenkin ortodoksikristityillä.

Osalle herkuttelu kuitenkin jatkuu edelleen. Toinen talveen kuuluva leivonnainen onkin runebergintorttu. Sitä nautiskellaan kansallisrunoilijamme kunniaksi. Runebergin päivää vietetään 5. helmikuuta kansallisrunoiljamme Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) kunniaksi. Päivää alettiin viettää Runebergin täytettyä 50 vuotta. Runeberg on tehnyt monia tunnettuja runoja ja teoksia, joiden avulla hän oli luomassa suomalaisille kansallista identiteettiä. Tunnetuin teos lienee Vänrikki Ståhlin tarinat vuodelta 1848–1860. Sen alkuosasta, Maamme-runosta, Fredrik Pacius sävelsi myöhemmin Maamme-laulun. Vuonna 2022 laulu soi etenkin jääkiekon arvokioissa, kun Suomi voitti sekä olympiakultaa että kotikisoissa MM-kultaa.

Runeberg nousi kansallissankariksi jo omana elinaikanaan. Runebergin päivää vietetään myös nimellä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin päivä sekä vastaavalla ruotsalaisella nimellä svenska litteratursällskapet suomenruotsalaisuuden vaalimiseksi Runebergin kotikielen mukaan. Kirjailijan ammattinsa lisäksi Runeberg työskenteli opettajana, toimittajana ja professorina.


Wikisource: Runebergin teoksia ja runoja

Ystäviä muistetaan 14.2. olevana ystävänpäivänä. Tämä perinne on muodostunut yhä tärkeämmäksi maassamme, kun koululaiset antavat kortteja toisilleen ja monissa perheissä syödään ystävänpäiväleivoksia. Tätä juhlaa Euroopassa on vietetty jo pitkään nimellä Valentine's day.

Kalavelanpäivä 28.2.muistuttaa meitä pitkästä historiastamme, kun Elias Lönnrotin kokoamat runot ja lausahdukset muinaissuomalaisista uskomuksista kajahtelevat koulujen käytävillä. 

”Mieleni minun tekevi
aivoni ajattelevi
lähteä laulamahan,
sanaani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat,
puheet putoelevat,
kielelleni kerkiävät,
hampahilleni hajoovat”

Kirjallisuuden juhlaa maalis-huhtikuussa

Minna Canth oli kuuluisa suomalainen kirjailija ja yhteiskuntavaikuttaja. Erityiseksi hänen asemansa teki se, että hän oli nainen ja vaikutti suomen kielellä. Canth halusi aktiivisesti tuoda esiin naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia vaikuttamiseen yhteiskunnassa.

Nykyään Minna Canthin päivää pidetäänkin tasa-arvon päivänä. Suomessa tasa-arvo on globaalisti katsottuna hyvää tasoa, mutta paljon parannettavaa toki on. Edelleen yritysten johtotehtävissä suurin osa on miehiä, ja myös miesten palkka on monesti parempi kuin samaa tehtävää hoitavan naisen.



Yksi käytännön ongelmista on työn ja perheen yhteensovittamisen haaste, etenkin naisilla. Monet äidit kertovat, että vaikka he käyvät töissä yhtä paljon kuin perheen isäkin, kasautuu silti suuri osa kotitöistä äidin harteille. Miksi?

Suomessa silti naisten äänioikeus on ollut voimassa jo pitkään, sillä Suomessa naiset saivat äänioikeuden kolmantena maana maailmassa vuonna 1906. Heti seuraavana vuonna Suomen eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot! Ja onhan maassamme ollut jo naispresidenttikin, Tarja Halonen, vuonna 2000–2012. Lisäksi Suomessa naisvaltainen hallitus on joutunut kohtaamaan historiallisen kovia aikoja, kun pääministeri Sanna Marinin johdolla on käsitelty koronarajoituksia ja vuonna 2022 Ukrainan sodan aiheuttamaa maailmanlaajuista kriisiä.