10. Kiinassa syntyneitä juhlia

Uusivuosi

Kiinassa käytetään samaa länsimaiseen ajanlaskuun perustuvaa kalenteria kuin meillä. Perinteiset juhlat sen sijaan perustuvat aurinko- ja kuukalenterin yhdistävälle jiazi-kalenteriin. Tämä kalenteri on myös kiinalaisen astrologian kuten horoskooppien perustana.

Vuoden tärkein juhla Kiinassa on selkeästi uusivuosi eli chunjie. Sitä vietetään viikon mittaisen lomakauden ajan tammikuun ja helmikuun vaihteessa Kiinan lisäksi mm. Vietnamissa ja Thaimaassa, mikä on hyvä muistaa Kaakkois-Aasian maissa käydessä. Perinteiset tavat ovat lisääntyneet kaupungeissakin uudelleen.

Ennen uutta vuotta pyritään hoitamaan kaikki velat kuntoon ja siivoamaan kodit puhtaiksi juhlintaa varten. Ovenpieliin voidaan liimata punaiset, koristeelliset parisäikeet onnea tuomaan, kun taas ovia suojelevat omat ovijumalat.

Etenkin maaseudulla uusivuosi aloitetaan ottamalla kotien keittiöiden seinältä alas Keittiöjumalan kuva. Keittiöjumalan kuvalle uhrataan riisistä valmistettuja kakkuja ja viiniä. Kuvan huulet voidellaan hunajalla, jotta keittiöjumala kertoisi matkallaan vain hyviä asioita perheestä ja viini saisi ikävät asiat unohtumaan. Tämän jälkeen kuva poltetaan liedessä. Rituaalin avulla ajatellaan Taivaallisen Jadekeisarin saavan tietoa perheen elämästä ja toiminnasta vuoden aikana. Rituaalin jälkeen seinälle nostetaan uusi kuva tarkkailemaan perhesopua.

 

Viikon aikana juhlitaan näyttävästi kulkueilla, erilaisilla tanssi-, musiikki- ja teatteriesityksillä sekä ilotulituksilla. Räiskeen avulla on aikaisemmin karkotettu pahoja henkiä. Erityisesti lapsille on ollut tapana jakaa lahjoja. Juhlaviikon aikana monet käyvät astrologilla selvittämässä tulevaa vuottaan.

 

Uudenvuoden aatto ja juhla-ateria ovat tärkeitä kokoontumisen hetkiä perheille. Varsinaisena uudenvuoden päivänä on tapana lähteä vierailulle ystävien ja sukulaisten luo. Juhlava viikko päättyy lyhtyjuhlaan, jolloin koti koristellaan lyhdyillä ja perhe syö perinteisiä tahmeasta riisistä tehtyjä taikinanyyttejä.

Qingming

Joka vuosi perheet kokoontuvat yhteen viettämään esi-isien muistelulle pyhitettyä qingmingiä eli hautojenlakaisujuhlaa. Sitä vietetään yleensä 4.–6.4. välillä, 150 päivää talvipäivänseisauksen jälkeen. 

Kiinassa kevät on jo tähän aikaan pitkällä, sää on lämpiämässä ja luonto kukoistaa. Tämän vuoksi qingmingin aikaan ulkoillaan paljon. Perinteiden mukaan haudat siivotaan ja haudoille viedään esi-isille ruokaa ja kukkia uhrilahjoiksi. Aikaisemmin haudoilla on myös poltettu rahaa, mutta tämä tapa on katoamassa maastopaloriskin takia.

Lohikäärmevenejuhla

Helsingin Töölönlahdella yli kaksikymmentä vuotta jatkunut soutukilpailu pohjautuu Kiinasta alkunsa saaneelle jokiin ja järviin hukkuneiden merkkihenkilöiden muistelulle. Päivää vietetään toukokuussa erityisesti n. 300 eKr. runoilijana ja ministerinä toimineen Qu Yanin muistona. Hänen kerrotaan joutuneen politiikan juonittelujen kohteeksi ja hukuttautuneen pelastaakseen kunniansa. 

Juhlan aikana Kiinassa on yleinen vapaapäivä. Päivää vietetään soutukilpailujen merkeissä ja perinteisiä ruokia syöden. Veteen uhrataan kolmionmuotoisiin bambunlehtinyytteihin käärittyjä riisikakkuja.

Kuujuhla

Syys- lokakuun vaihteen tienoilla Kiinassa ja useissa muissa Kaakkois-Aasian maissa vietetään erityistä kuujuhlaa. Kuujuhlan aikaan on yleinen vapaapäivä. Alun perin juhlaa on vietetty sadonkorjuun kunniaksi. Nykyisin juhlaa vietetään yhdessä perheiden kanssa kuuta katsellen, tanssien, lyhtyjä polttaen ja erityisiä kuukakkuja syöden. Kakkujen sisään voidaan leipoa täysikuuta kuvaamaan kokonainen munankeltuainen tai keltainen hedelmä.

Kiinan kansallispäivä

Voimakkaan kansallishenkinen ja riemukas juhla Kiinassa on 1.10. vietettävä kansallispäivä. Juhlaa vietetään Kiinan kansantasavallan perustamisen kunniaksi. Juhlaan kuuluvat näyttävät paraatit, tanssi- ja musiikkiesitykset sekä erilaiset näyttelyt. Päivä aloittaa kultaisen viikon eli seitsemän päivää kestävän loman.