8. Juutalaisuuden suuria ja pieniä juhlia
Sapatti
Juutalainen ajanlasku perustuu 1. Mooseksen kirjaan. Ajanlasku alkoi 3760 vuotta ennen länsimaista ajanlaskua. Toisin sanoen vuonna 2018 elämme juutalaisen kalenterin mukaan vuotta 5778. Vuorokausi vaihtuu auringonlaskun aikana, joten myös juhlapäivien vietto aloitetaan juhlapäivää edeltävänä iltana.
Sapatti on tärkein juutalaisista pyhäpäivistä. Se perustuu Kymmenen käskyn lain määräykseen lepopäivän pyhittämisestä. Sapatti viittaa myös luomiskertomuksen lepopäivään, kun maailma oli valmis ja Jumala lepäsi. Tämän vuoksi se on tärkeä vapaapäivä. Sapatti alkaa perjantai-iltana auringon laskiessa ja päättyy lauantaina auringonlaskuun.
Sapattina perheet kokoontuvat yhteen syömään ja viettämään aikaa yhdessä. Juhla alkaa, kun äiti sytyttää sapattikynttilät. Tämän jälkeen sapattina ei saisi tehdä tulta. Nykyisin tulen sijaan voidaan olla käyttämättä sähköä tai elektronisia laitteita kuten puhelimia. Lauantaina kokoonnutaan synagogassa.
Rosh hashana eli uusi vuosi
Juutalaisten uusi vuosi alkaa kymmenen päivän katumuksen jaksolla. Se sijoittuu länsimaisessa kalenterissa syys- tai lokakuuhun. Juhlan aikana puhalletaan oinaansarveen, joka herättää ihmisen miettimään tekojaan ja keskittymään hengelliseen elämään.
Ensimmäisen päivän iltapäivällä voidaan toteuttaa taslih-perinne. Siinä heitetään leivänpalasia tai kiviä veteen eli heitetään kuvaannollisesti menneen vuoden synnit pois. Uuden vuoden ruokiin kuuluvat omenat ja hunaja edustavat toivoa onnellisesta alkavasta vuodesta.
Jom kipur eli suuri sovintopäivä
Uuden vuoden katumuksen jakso päättyy jom kipuriin eli suureen sovintopäivään. Juhlan aikana paastotaan auringonlaskusta auringonlaskuun saakka, kadutaan tehtyjä tekoja ja pitämättä jääneitä lupauksia sekä pyydetään anteeksi toisilta väärin toimimista.
Purim
Juutalaisen kalenterin adar-kuulle osuvaa iloista purimia vietetään maaliskuussa. Purimin juhlinta perustuu kertomukseen juutalaisten pelastumisesta neuvokkaan Ester-kuningattaren ansiosta. Kuningas Ahasveroksen neuvonantaja Haman juonittelee juutalaisia vastaan heidän surmaamisensa. Haman heittää arpaa juutalaisten tuhoamisen päivästä ja juhlan nimi purim tarkoittaakin ‘arvat’. Juutalaisen Esterin avulla juutalaiset pelastuvat ja purimia vietetään hyvyyden voiton juhlana.
Purimia vietetään karnevaalitunnelmissa. Erityisesti lapset pukeutuvat värikkäisiin naamiaisasuihin ja kolistelevat räikkiä. Humoristiset näytelmät ja hulluttelu kuuluvat tunnelmaan. Purimin viettoon annetuissa ohjeissa neuvotaan pitämään iloisia juhlia, lähettämään herkkuja toisille ja antamaan köyhille lahjoja. Suosittuja herkkuja ovat Hamanin korvat, jotka ovat kolmikulmaisia suklaalla tai hedelmillä täytettyjä leivonnaisia.
Pesah
Hepreankielestä suomennettuna pesah tarkoittaa "kulkea ohi". Tällä viitataan Egyptin orjuuden ajan viimeiseen vitsaukseen eli esikoispoikien surmaamiseen, jolla Jumala koetteli egyptiläisiä. Koska israelilaiset sivelivät ovenpielensä karitsan verellä, vitsaus kulki heidän kotiensa ohi.
Pesah on happamattoman leivän aikaa. Ennen pesahin alkua koti ja erityisesti keittiö puhdistetaan tarkoin, ettei esimerkiksi keittoastioihin ole jäänyt jauhoja. Ruokailuvälineet on puhdistettava tulessa kuumentaen tai upottaen kiehuvaan veteen.
Pesah alkaa juutalaisen kuukalenterin ensimmäisen kuukauden eli nisan-kuun 15. päivänä eli maalis- huhtikuussa. Sitä vietetään aina täydenkuun aikaan. Pesahin viettoon kuuluu erityinen seder-illallinen, jonka aikana lautaselle katetaan rouhituista pähkinöistä, omenoista, kanelista ja viinistä tehtyä harosetti-seosta, suolaveteen kastettua persiljaa, kananmunaa, lampaan luu sekä tuoretta piparjuuriraastetta.
Illallisen aikana kaadetaan neljä lasillista viiniä orjuudesta vapautumisen muistoksi sekä viidentenä otetaan profeetta Elian malja.
Hanukka
Vuoden pimeimpään aikaan osuvaa hanukkaa vietetään usein joulukuussa Jerusalemin temppelin kunnostuksen ja uudelleenvihkimisen aikana tapahtuneen öljyihmeen muistona. Hanukka kestää kahdeksan päivää, joiden aikana sytytetään kynttilä kodin ikkunalla olevaan kahdeksanhaaraiseen kynttelikköön. Juhlaan kuuluu perinteisesti öljyssä kypsennettyjen ruokien kuten latkes-lettujen syöminen ja lahjojen antaminen lapsille.
Sukkot eli lehtimajanjuhla
Sukkot on seitsemän päivää kestävä vaellusjuhla, jota vietetään erämaavaelluksen muistona. Juhla osuu länsimaisen kalenterin syys- tai lokakuulle. Kahden ensimmäisen päivän aikana työnteko on kiellettyä. Juutalaisilla seurakunnilla on juhlan aikana yhteiseen käyttöön tarkoitettu suka-maja. Perheet voivat rakentaa myös omansa.