Hyperlinkit

arkit

Arkit eli arkeonit ovat yksisoluisia tumattomia mikroskooppisen pieniä eliöitä. Niitä elää nykyään mm. valtamerten pohjassa, maaperässä ja ihmisen suolistossakin.

Takaisin lukuun

avainlaji

Avainlaji on laji, josta monet muut lajit ovat riippuvaisia. Jos avainlaji häviää alueelta, samalla häviää moni muukin laji.

Takaisin lukuun

DNA

DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Kromosomit koostuvat DNA:sta. Eri eliölajeilla on erilainen DNA, mutta myös saman lajin yksilöillä DNA poikkeaa jonkin verran. Mutaatio on muutos DNA:ssa.

Takaisin lukuun

ekosysteemi

Ekosysteemi on tietyn alueen, esimerkiksi järven, muodostama kokonaisuus, johon kuuluvat siinä elävät eliöt ja eloton luonto, kuten vesi ja kivet

Takaisin lukuun

hedelmöitys

Kasveilla siitepölyn ja munasolun yhdistyminen. Eläimillä yhdistyvät siittiösolu ja munasolu.

Takaisin lukuun

hiilidioksidi

Hiilidioksidi on kaasu, jota on ilmassa ja myös vedessä. Hiilidoksidia syntyy mm. eläinten soluissa ja öljyä tai puuta poltettaessa.

Takaisin lukuun

hylkeet

Hylkeet ovat eväjalkaisia, petoeläimiä ja nisäkkäitä. Mm. norppa ja saimaannorppa.

Takaisin lukuun

jyrsijät

Jyrsijät ovat nisäkkäitä, joita yhdistää mm. talttamaiset hampaat, jotka kasvavat pituutta koko eläimen eliniän. Mm. piisami, hiiret, myyrät ja majava.

Takaisin lukuun

mesi

Kukan makea, sokeripitoinen neste, joka houkuttelee hyönteisiä kukkaan. Mehiläiset tekevät medestä hunajaa.

Takaisin tekstiin

mäti

Mäti koostuu naraskalan tuottamista munasoluista. Naaras laskee mädin yleensä pohjaan ja koiraskala hedelmöittää munasolut maidillaan.

Takaisin lukuun

natriumkloridi

NaCl. Natriumkloridi on tuttu aine ruokasuolasta.

Takaisin lukuun

näätäeläimet

Näätäeläimet ovat sulavaliikkeisiä ja pitkänomaisia petonisäkkäitä. Mm. saukko, minkki ja näätä.

Takaisin lukuun

ominaislämpökapasiteetti

Ominaislämpökapasiteetti kuvaa kuinka paljon lämpöenergiaa materiaaliin sitoutuu. Koska vesi sitoo lämpöä hyvin, sen ominaislämpökapasiteetti on korkea.

Takaisin lukuun

pölytys

Siitepölyn kulkeutuminen toiseen kukkaan joko hyönteisten tai tuulen avulla.

Takaisin lukuun

rasvarauhanen

Linnun pyrstön yläpuolella oleva rauhanen, jonka eritteellä sorsa pitää höyhenpukunsa vedenpitävänä.

Takaisin lukuun

ravinne

Ravinne on aine, jota levät ja kasvit tarvitsevat kasvaakseen. Mm. typpi ja fosfori ovat ravinteita.

Takaisin lukuun

ravintoketju

Ketju, jossa energia siirtyy esimerkiksi järvessä eteenpäin. Ravintoketju alkaa tuottajasta (esimerkiksi pienestä levästä). Siitä se jatkuu esimerkiksi pieneen kalaan ja lopulta isoon kalaan.

Takaisin lukuun

sulka

Sulat ovat kevyitä, mutta kestäviä. Ne mahdollistavat lentämisen. Lintu vaihtaa sulat yleensä kerran vuodessa.

Takaisin lukuun

suolapitoisuus

Veden suolapitoisuus ilmoitetaan promilleina (‰). Jos veden suolapitoisuus on 5 promillea, litrassa eli kilogrammassa vettä on suolaa 5 grammaa.

Takaisin lukuun

suvullinen lisääntyminen

Lisääntymisen tapa, jossa kasveilla siitepölyn vaikutuksesta syntyy siemen, josta kehittyy uusi kasvi. Eläimet lisääntyvät myös suvullisesti.

Takaisin lukuun

suvuton lisääntyminen

Lisääntymisen tapa, joka tapahtuu ilman sukusoluja. Esimerkiksi mansikka kasvattaa rönsyjä, joista syntyy uusia kasveja.

Takaisin lukuun

tuottaja

Vihreä kasvi, levä tai syanobakteeri (eli sinilevä), joka yhteyttää Auringon valon, hiilidioksidin ja veden avulla sokeria. Samalla syntyy happea.

Takaisin lukuun

valaat

Valaat ovat täydellisesti vesielämään sopeutuneita nisäkkäitä. Ne eivät nouse maalle missään elämänsä vaiheessa. Valaita ovat mm. delfiinit, pyöriäiset, sekä ryhävalas ja kaskelotti.

Takaisin lukuun

viherhiukkanen

Viherhiukkanen on kasvisolun osa, jossa yhteyttäminen tapahtuu. Kasvien vihreä väri johtuu viherhiukkasissa olevasta lehtivihreästä

Takaisin lukuun

yhteyttäminen

Ilmiö, joka tapahtuu kasvin solussa. Yhteyttämisessä syntyy happea ja sokeria. Yhteyttämiseen kasvi tarvitsee auringon valoa, vettä ja hiilidioksidia.

Takaisin lukuun