Maaperän ravinteiden määrä ja kosteus määräävät, millainen metsä paikalle kasvaa. Kuusi viihtyy kosteassa ja ravinteikkaassa maassa, mänty taas on kuivemman ympäristön puulaji.

​
© Juha Salminen

Hiekka ja sora läpäisevät vettä hyvin, jolloin tällainen maaperä on kuivaa. Vesi vie mennessään myös paljon ravinteita, jolloin ne eivät pääse kertymään maaperään. Tällaisille paikoille kehittyy kuiva kangasmetsä. Sen pääpuulajina on mänty. Kenttäkerroksessa metsän pohjalla on jäkäliä, puolukkaa ja kanervaa.

​
Kuiva kangasmetsä.

Jos maaperä on paremmin vettä sitovaa moreenia, ravinteita on enemmän kasvien käytettävissä. Tällöin paikalle kehittyy tuore kangasmetsä. Valtapuulajina on kuusi. Kenttäkerros on rehevä, ja siellä kasvaa mustikkaa, heiniä, oravanmarjaa ja metsätähtiä. Vanhimmat metsät ovat varjoisia, ja niiden pohjakerroksessa on runsaasti sammalia.

​
Tuore kangasmetsä.

Jos maaperä on ravinteikasta ja vettä sitovaa, paikalle voi kehittyä hyvin lehto. Lehdoissa on paljon kasvillisuutta. Kuolleista kasvin osista muodostuu multaa. Monet lehdoistamme on raivattu aikoinaan pelloiksi. Lehtoja suomalaisista metsistä on vain noin seitsemän prosenttia.

Erilaiset lehtipuut kuten koivut, haapa ja pihlaja ovat lehtojen puulajeja. Jos lehto sijaitsee eteläisessä Suomessa, siellä voi olla myös jaloja lehtipuita, kuten tammia, vaahteroita ja jalavia. Lehtojen aluskasvillisuudessa on paljon ruohoja ja pensaita, muun muassa pähkinäpensaita.

​
Lehto.

Suomalaiset metsätyypit

Piirre	Kuiva kangas	Tuore kangas	Lehto
Maalaji	hiekka, sora	moreeni	multa
Veden saatavuus	huono	hyvä	hyvä
Valon määrä kenttäkerroksessa	suuri	pieni	keväällä suuri, kesällä pieni
Pääpuulajit	mänty	kuusi	lehtipuut
Aluskasvillisuus	jäkäliä, sammalia, puolukka	varpuja, mm. mustikka	pensaita, heiniä, vuokkoja jne.
Eläimistö	melko niukka	kuusimetsän lajistoa	runsas
Levinneisyys	koko Suomi, mm. harju- ja kallioalueet	koko Suomi	Etelä-Suomi

Puistot eivät ole varsinaisia metsiä, mutta ne ovat monelle kaupunkilaiselle tutuin ekosysteemi.

​​
Puiston eläimiä ja kasveja. Kuva: Viinikan puisto Tampereelta. © Juha Salminen, kuva soveltuu myös VR-laseilla katsottavaksi.