Ranskasta suurin osa on alankoa. Alankoaluetta on pohjoisessa aina itärajalta Bretagnen niemimaalle ja Rhônen suistoalueelle. Rhônen lisäksi Ranskan kolme muuta tärkeintä jokea – Seine, Loire ja Garonne – sijaitsevat alangolla.

Pääkaupunki Pariisin halki virtaa Seine-joki. Merien rannalla ja jokien suistoissa on monia suuria kaupunkeja, kuten Marseille, Nizza ja Bordeaux. Maan sisäosissa oleva Keskiylänkö erottuu kartassa ruskeana alueena. Sveitsin ja Italian rajalla on Alpit. Mont Blanc on lähes viiden kilometrin korkeuteen ylettyvä vuori. Espanjan rajalla on toinen korkea vuoristo, Pyreneet.

Alanko on hyvää viljelysmaata, sillä se on tasaista ja hedelmällistä. Suurin osa siitä onkin otettu viljelykseen. Näillä alueilla viljellään viljoja, kuten vehnää, kauraa ja ohraa.

Samoilla alueilla viihtyy myös karja, jonka on hyvä laiduntaa pohjoisen sopivissa ilmasto-oloissa, josta rehuakin saadaan läheltä. Pohjoisen viileämmillä alueilla kasvatetaan juureksia, kuten perunaa ja sokerijuurikasta, mutta myös maissia.

Ranska on tärkeä Euroopan maataloustuottaja. Vaikka maatalous ei enää muodostakaan niin suurta osaa bruttokansantuotteesta kuin aiemmin, kattaa se silti ison osan viennistä. Maatalouden osuus BKT:sta on noin 2 % ja teollisuuden osuus vajaa 20 %. Ranskasta viedään muun muassa viinejä, juustoja ja erilaisia viljatuotteita.

Viininviljelyä harjoitetaan Pariisin ympäristössä, kuten ainutlaatuisessa Champagnessa. Ainoastaan Champagnessa valmistettua kuohuviiniä saa nimittää samppanjaksi. Ranska on Euroopan toiseksi suurin viinintuottaja Italian jälkeen, mutta suurin viininkuluttajamaa.

Hedelmien kuten omenoiden tuotantoa on erityisesti Normandiassa ja Bretagnessa, jossa niistä jalostetaan erilaisia elintarvikkeita. Maitotalousaluetta on maan luoteisosissa, jossa tuotetaan paljon maitotaloustuotteita.

Ranskan keski- ja eteläosissa on keskiylänköä. Tämän alueen ylin korkeus on noin 1 900 m mpy, ja alueelle on tyypillistä jäänteet muinaisista tulivuorista, graniittipaljastumat ja jokisolat, kuten Rhônen laakso.

Rhônen laakso tarjoaa hyvät olosuhteet viinirypäleen ja hedelmien kuten aprikoosien ja persikoiden tuottamiseen. Keskiylängöllä kasvatetaan myös lampaita, jotka viihtyvät karjaa paremmin ylängöllä. Vuohen- ja lampaanmaidoista valmistetaan hienoja ranskalaisia juustoja.

Kaakkois-Ranskassa, Italian rajaa pitkin aina Välimerelle asti, sijaitsevat Alpit. Alppien korkein huippu, Mont Blanc, on 4 810 metrin korkeudessa. Mont Blancin läheisyydessä eli ns. Mont Blancin massiivissa on useita muitakin yli 4 000 metrin korkeudessa olevia huippuja.

Alppien pohjoispuolella sijaitsevat Juravuoret, jotka erottavat Sveitsin ja Ranskan toisistaan.

Etelä-Ranskassa, Espanjan ja Andorran rajalla, sijaitsee toinen nuori poimuvuoristo, Pyreneet. Lisäksi maan itäosissa on noin 250 km pitkä Vogeesien vuorijono. Vuoristojenkin rinteillä viihtyvät niin lampaat kuin viiniköynnöksetkin.