20. Ranska

Luvun sisällys


20.1 Ranska on maatalouden "vihreä jättiläinen"
20.2 Pariisi on suosittu matkailukohde

20.3 Ranskalaiset ovat kohteliaita
20.4 Baguette française, s'il vous plaît

20.5 Kuvagalleria Ranskasta

20.1 Ranska on maatalouden "vihreä jättiläinen"

Ranskasta suurin osa on alankoa. Alankoaluetta on pohjoisessa aina itärajalta Bretagnen niemimaalle ja Rhônen suistoalueelle. Rhônen lisäksi Ranskan kolme muuta tärkeintä jokea – Seine, Loire ja Garonne – sijaitsevat alangolla.

Pääkaupunki Pariisin halki virtaa Seine-joki. Merien rannalla ja jokien suistoissa on monia suuria kaupunkeja, kuten Marseille, Nizza ja Bordeaux. Maan sisäosissa oleva Keskiylänkö erottuu kartassa ruskeana alueena. Sveitsin ja Italian rajalla on Alpit. Mont Blanc on lähes viiden kilometrin korkeuteen ylettyvä vuori. Espanjan rajalla on toinen korkea vuoristo, Pyreneet.

Alanko on hyvää viljelysmaata, sillä se on tasaista ja hedelmällistä. Suurin osa siitä onkin otettu viljelykseen. Näillä alueilla viljellään viljoja, kuten vehnää, kauraa ja ohraa.

Samoilla alueilla viihtyy myös karja, jonka on hyvä laiduntaa pohjoisen sopivissa ilmasto-oloissa, josta rehuakin saadaan läheltä. Pohjoisen viileämmillä alueilla kasvatetaan juureksia, kuten perunaa ja sokerijuurikasta, mutta myös maissia.

Ranska on tärkeä Euroopan maataloustuottaja. Vaikka maatalous ei enää muodostakaan niin suurta osaa bruttokansantuotteesta kuin aiemmin, kattaa se silti ison osan viennistä. Maatalouden osuus BKT:sta on noin 2 % ja teollisuuden osuus vajaa 20 %. Ranskasta viedään muun muassa viinejä, juustoja ja erilaisia viljatuotteita.

Viininviljelyä harjoitetaan Pariisin ympäristössä, kuten ainutlaatuisessa Champagnessa. Ainoastaan Champagnessa valmistettua kuohuviiniä saa nimittää samppanjaksi. Ranska on Euroopan toiseksi suurin viinintuottaja Italian jälkeen, mutta suurin viininkuluttajamaa.

Hedelmien kuten omenoiden tuotantoa on erityisesti Normandiassa ja Bretagnessa, jossa niistä jalostetaan erilaisia elintarvikkeita. Maitotalousaluetta on maan luoteisosissa, jossa tuotetaan paljon maitotaloustuotteita.

Ranskan keski- ja eteläosissa on keskiylänköä. Tämän alueen ylin korkeus on noin 1 900 m mpy, ja alueelle on tyypillistä jäänteet muinaisista tulivuorista, graniittipaljastumat ja jokisolat, kuten Rhônen laakso.

Rhônen laakso tarjoaa hyvät olosuhteet viinirypäleen ja hedelmien kuten aprikoosien ja persikoiden tuottamiseen. Keskiylängöllä kasvatetaan myös lampaita, jotka viihtyvät karjaa paremmin ylängöllä. Vuohen- ja lampaanmaidoista valmistetaan hienoja ranskalaisia juustoja.

Kaakkois-Ranskassa, Italian rajaa pitkin aina Välimerelle asti, sijaitsevat Alpit. Alppien korkein huippu, Mont Blanc, on 4 810 metrin korkeudessa. Mont Blancin läheisyydessä eli ns. Mont Blancin massiivissa on useita muitakin yli 4 000 metrin korkeudessa olevia huippuja.

Alppien pohjoispuolella sijaitsevat Juravuoret, jotka erottavat Sveitsin ja Ranskan toisistaan.

Etelä-Ranskassa, Espanjan ja Andorran rajalla, sijaitsee toinen nuori poimuvuoristo, Pyreneet. Lisäksi maan itäosissa on noin 250 km pitkä Vogeesien vuorijono. Vuoristojenkin rinteillä viihtyvät niin lampaat kuin viiniköynnöksetkin.

20.2 Pariisi on suosittu matkailukohde

Pääkaupunki Pariisi sijaitsee Pohjois-Ranskassa Seine-joen varrella.

Pariisi on yksi suurimmista kaupungeista ja metropoleista Euroopassa. Metropolin alueella asukkaita on noin 12 miljoonaa. Pariisi sijaitsee Seine-joen varrella Pohjois-Ranskassa. Varsinainen Pariisi jaetaan numeroittain 20 kaupunginosaan, jotka kiertävät spiraalinomaisesti kuin etana koko kaupunkialueen.

Pariisia pidetään maailman kauneimpana ja romanttisimpana kaupunkina, "Rakkauden kaupunkina". Tämän lisäksi Pariisi tunnetaan myös "Valon kaupunkina" ja "Muodin pääkaupunkina". Kaupunki tarjoaa huippukohteita niin muodin kuin kosmetiikankin ystäville (Chanel, Lancôme , Christian Dior, Yves Saint-Laurent jne.) ja ruokaherkkujen maistelijoille lukuisten Michelin-ravintoloiden määrällään.

Liekö ihme, että Pariisiin suuntaa vuosittain noin 45 miljoonaa turistia?

Ranskan kuuluisia kohteita:

20.3 Ranskalaiset ovat kohteliaita!

Ranskalaiset ovat muodollisesti hyvin kohteliaita. Monet Suomesta jo unohtuneet tavat ja maneerit elävät ja voivat hyvin Ranskassa. Turistinkin on tärkeä muistaa noudattaa ranskalaisia kohteliaisuussääntöjä. Hyvät puhelahjat auttavat eteenpäin monissa tilanteissa, ja puhumalla voikin selvitä tilanteesta kuin tilanteesta. 

Kun ranskalainen tervehtii, hän liittää tervehdykseen usein kaksi suomalaiselle harvinaisempaa asiaa: poskisuukon ja tervehdittävän etunimen tai kohteliaamman herra/rouva/neiti + sukunimi.

Bonjour, madame ! = Päivää / Huomenta, rouva Dubois!
Bonsoir, monsieur Didier ! = Iltaa, herra Didier!
Au revoir, mademoiselle Dupont ! = Näkemiin, neiti Dupont!
Salut, Amélie ! = Hei, Amélie!

Tervehtimiseen kuuluvien poskisuudelmien määrä vaihtelee kahden ja neljän välillä, mutta ensimmäinen annetaan aina vasemmalle poskelle. Kyseessä ei ole oikea suudelma, vain posket koskevat toisiaan. Miesten kesken kättely on tavallisempaa kuin poskisuudelmat.

Ranskalaiseen kohteliaisuuteen kuuluu myös teitittely. Pääasiassa kaikkia vieraita ja vanhempia henkilöitä teititellään, vain lapset kuuluvat sinuttelun piiriin.

Des salutations = tervehdyksiä

Bonjour ! [bɔ̃ʒuR] = Huomenta! / Päivää! / Hei!
Bonsoir ! [bɔ̃swaR] = Hyvää iltaa!
Bonne nuit ! [bɔnnɥi] = Hyvää yötä!
Salut ! [saly] = Hei! / Moi!
Au revoir ! [oRvwaR] = Näkemiin!
Ciao ! [tʃao] = Heippa!
À bientôt ! [abjɛ̃to] = Nähdään pian!
À plus ! [aplys] = Nähdään (myöhemmin)!


20.4 Baguette française, s'il vous plaît

Patonki on ranskalaisten kuuluisa leipä.

Kahteen patonkiin tarvitset:
  • 25 g hiivaa
  • 2,5 dl vettä
  • 1 tl suolaa
  • vähän oliiviöljyä
  • n. 7 dl vehnäjauhoja

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää suola ja öljy. Lisää joukkoon jauhot ja vaivaa pitkään noin 10 min käsin. Peitä kulho ja anna nousta noin puoli tuntia. Painele taikina uudelleen kasaan ja anna nousta vielä puoli tuntia.

Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Vaivaa taikina vielä kerran ja jaa kahteen osaan. Tee osista kapeat pitkot ja kieräytä ne päistään eri suuntiin. Aseta patongit uunipellille ja leikkaa niihin muutama vinoviilto veitsellä. Anna patonkien nousta uunin kuumenemiseen asti.

Paista keskitasolla noin 15 min tai kunnes patongit ovat saaneet kauniin ruskean sävyn. Jäähdytä peittämättä, jolloin saat rapeakuorisen pinnan.

Yle: patonki

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä