17. Brittein saaret

Luvun sisällys


17.1 Englannin kanaali erottaa Ison-Britannian Manner-Euroopasta
17.2 "The sun never sets on British Empire"

17.3 Ison-Britannian maantieteellinen aluejako
17.4 "Is that rain?"

17.5 Merkittävä urheilun historia
17.6 Turismia

17.7 Kuvagalleria Lontoosta
17.8 Kuvagalleria Britanniasta

17.1 Englannin kanaali erottaa Ison-Britannian Manner-Euroopasta

Britannia eli Iso-Britannia eli viralliselta nimeltään Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, koostuu Ison-Britannian saaresta, Irlannin saaren pohjoisosasta ja lukuisista pienistä saarista rannikolla.

Iso-Britanniaan kuuluvilla alueilla on yli 30 000 kilometriä rantaviivaa. Maan pitkää itärannikkoa ympäröi Pohjanmeri ja länsirannikkoa puolestaan Atlantin valtameri ja Irlanninmeri. Etelässä Englannin kanaali erottaa Iso-Britannian Ranskasta. Lyhimmillään Ranskaan olisi matkaa 32 kilometriä.

Kanaalin voi ylittää matkustaja-aluksella reitillä Dover–Calais 90 minuutissa muutaman kymmenen euron hintaan tai nykyään jopa alittaa rautatietunnelia, Kanaali- eli Eurotunnelia pitkin.

17.2 "The sun never sets on British Empire"

Ison-Britannian historia kertoo maan olleen vaikutusvaltainen. 1700-luvulla valtio hankki runsaasti siirtomaita, kuten Intian, Kanada ja Australian. Kun Waterloon taistelussa voitettiin Napoleon Bonaparte, vahvisti se Ison-Britannian asemaa edelleen. Myös 1800-luvulla vallattiin uusia siirtomaita etenkin Afrikasta, mutta samalla joistakin alueista jouduttiin luopumaan.

Brittiläinen imperiumi on nimitys, jota käytetään Yhdistyneen kuningaskunnan noin 300 vuotta kestäneestä siirtomaavalta-ajasta.

Laajimmillaan Brittiläinen imperiumi oli noin vuonna 1900, jolloin siihen kuului yksi neljäsosa ihmiskunnasta. Kansainyhteisö kertoo Ison-Britannian historiasta. Iso-Britannian kuningatar (kuvassa) on koko Kansainyhteisön muodollinen hallitsija.

Kuva: Kuningatar Elisabeth II on Britannian ja Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvien valtioiden (esimerkiksi Kanadan ja Australian) muodollinen hallitsija.

Samoihin aikoihin siirtomaavalta-ajan kanssa osuu myös maan alkava teollistuminen. Maan teollisuus keskittyi pääasiassa tekstiileihin ja metalleihin. Ison-Britannian teollisuus kehittyi, laajeni ja erottui muista maista paremmuudellaan.

Teollistumisessa edesauttoi muita uudenaikaisempi ja suurempi höyrylaivoista koostunut kauppalaivasto. Teollinen vallankumous kasvatti tehdastyöläisten määrää ja kaupunkien kasvua, ja pikku hiljaa elintaso alkoi nousta.


Teollisuuden kehittyminen mm. höyryvoiman käytön ansiosta oli Britanniassa nopeaa.

17.3 Ison-Britannian maantieteellinen aluejako


Iso-Britannia voidaan jakaa neljään maantieteelliseen alueeseen:

1. Englanti
2. Wales
3. Skotlanti
4. Pohjois-Irlanti Irlannin saarella.

Irlanti on oma itsenäinen valtionsa. Se on tasavalta. Irlanti kuuluu Iso-Britannian tavoin Euroopan unioniin.

Iso-Britannia erosi Euroopan unionista v. 2020.

17.4 "Is that rain?"

Isossa-Britanniassa vallitsee meri-ilmasto, jossa sadetta saadaan tasaisesti ympäri vuoden. Lämpötilan vaihtelut jäävät pienemmiksi kesän ja talven välillä, kun jäätön meri lämmittää talvella ja jäähdyttää puolestaan kesällä ilmaa.
Lontoon ilmastodiagrammi.

Penniinien vuoristo jakaa Ison-Britannian maataloutta. Vuoriston itä- ja kaakkoisosissa on viljanviljelyä. Eniten viljellään vehnää, mutta myös perunaa ja ohraa. Penniinien länsipuolelle kulkeutuu länsi- ja lounaistuulien mukana runsaammin sateita kuin itäpuolelle, joten sinne on keskittynyt enemmän karjanhoitoa hyvien laidunmaiden ja sääolosuhteiden vuoksi. Länsipuolella karja voi laiduntaa ulkona talvellakin. Epävakaiset sääolot yksipuolistavat Ison-Britannian maataloutta muihin maihin verrattuna. Maasta yli 70 % sopii maanviljelykäyttöön, mutta silti maatalous työllistää suoraan vain noin 2 % maan asukkaista. Maatalous kattaa noin 60 % maan elintarviketarpeesta, joten suuria määriä elintarvikkeita pitää tuoda muista maista.

Pohjanmeren kaasu- ja öljyvarat ovat Ison-Britannian tärkeimmät luonnonvarat. Aikoinaan maa turvautui energiantuotannossa hiileen. Sitä löytyy edelleen käytettäväksi, mutta ympäristösyistä hiilivoimaloista joudutaan luopumaan. Edelleen energiantuotannossa käytetään paljon kivihiiltä, mutta hiilivoimaloita on muutettu myös biovoimaloiksi.


Öljynporausta Pohjanmeren pohjasta.

17.5 Merkittävä urheilun historia

Monet ovat kiinnostuneet Isosta-Britanniasta nimenomaan sen urheilun vuoksi.

Manchester United, Chelsea, Arsenal ja FC Liverpool ovat jalkapallon korkeimman sarjatason joukkueita.

Wimbledonin tennisturnaus on maailman arvostetuin ja vanhin tennisturnaus. Se järjestetään Lontoon Wimbledonissa vuosittain kesä–heinäkuussa. Turnaus kestää kaksi viikkoa, mutta aikataulumuutoksiin on sateen vuoksi syytä varautua.

On sanottu, että golf olisi aikoinaan keksitty Skotlannissa jo satoja vuosia sitten. Lajin syntyhistoriassa on kuitenkin vielä paljon epäselviä asioita. Skotlantiin on kuitenkin liitetty paljon lajiin liittyviä tekijöitä, kuten muun muassa ensimmäinen pysyvä golfkenttä, ensimmäiset kirjalliset säännöt sekä reikien vakiomäärä (18) ja ensimmäisten golfklubien jäsenyydet.

Formula 1 -sarjan ensimmäinen maailmanmestaruuskausi järjestettiin v. 1950 ja ensimmäinen kisa oli Ison-Britannian Silverstonessa. Edelleen samassa kylässä on järjestetty suurin osa Britannian Grand Prix -kisoista. Silverstonessa on ajettu jännittäviä kisoja, joista on saatu myös kaksi suomalaisvoittoa: Mika Häkkinen (2001) ja Kimi Räikkönen (2007). Monet maan F1-tiimit ovat olleet myös menestyksekkäitä ja maassa on vahvaa moottoriurheilukannatusta.

Edellä mainitut lajit ovat saaneet suuren suosion, mutta "don't worry if football isn't your cup of tea". Eli ei syytä huoleen, jos jalkapallo ei kiinnosta sinua. Iso-Britanniassa on myös lukuisia muita suosittuja urheilumahdollisuuksia, kuten rugby, kriketti ja hevoskilpailut.


Liverpoolin jalkapallojoukkueen kannattajia.

17.6 Turismia

Isossa-Britanniassa on runsaasti hienoja nähtävyyksiä. Vaikka et matkustaisi satoja puntia taskussa, voit kokea monet nähtävyydet, osan jopa ilmaiseksi. Monet museot ovat ilmaisia, samoin esimerkiksi Buckinghamin palatsin vahdinvaihdon ja Tower Bridgen siltojen noston seuraaminen.

Lontoon suosituimmat nähtävyydet kävijämääriltään:

  1. British Museum
  2. Tate Modern
  3. National Gallery
  4. Natural History Museum
  5. London Eye
  6. V&A eli Victoria & Albert Museum
  7. Science Museum
  8. Tower of London
  9. Madame Tussauds
  10. Royal Museums Greenwich.

Muita kuuluisia nähtävyyksiä Lontoossa ja muualla ovat muun muassa Big Ben, Stonehenge, Windsorin linna, Westminster Abbey, Buckinghamin palatsi, Hyde Park ja Doverin valkoiset kalliot.

Nähtävyyksien lisäksi ei sovi unohtaa Ison-Britannian merkitystä pop-musiikille. The Beatles ja The Rolling Stones ovat esimerkkejä kuuluisista brittiläistä yhtyeistä.

339_lontoo_p.jpg
Lontoon kuuluisia nähtävyyksiä: Big Ben ja kaksikerroksinen bussi.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä