18. Alankomaat ja Belgia

Luvun sisällys


18.1 Mitkä ovat Benelux-maita?

18.2 Alankomaat on osin mereltä vallatulla maalla
18.3 Randstad Holland
18.4 Kukkiva talous
18.5 Alankomaat pähkinänkuoressa

18.6 Belgian pääkaupunki on kansainvälinen Bryssel
18.7 Belgian monimuotoinen luonto
18.8 Belgian väestö ja elinkeinot
18.9 Belgia pähkinänkuoressa

18.1 Mitkä ovat Benelux-maita?


Benelux-maiksi
kutsutaan Belgiaa, Alankomaita ja Luxemburgia.

Valtiot aloittivat ensimmäisinä toisen maailmansodan jälkeen valtioiden välisen tiiviin yhteistyön.

Benelux-maat ovat tiiviisti asutettuja, ja niissä on tiheä maantieverkko.


Benelux - Wikipedia

18.2 Alankomaat on osin mereltä vallatulla maalla

Alankomaalaiset ovat 1900-luvun alusta lähtien vallanneet itselleen mereltä lisää maa-alueita. Merta on ensin padottu, ja sitten vesi on pumpattu pois. Alankomaiden pinta-alasta noin puolet on merenpinnan alapuolista maata, syvänköä.

Maa-alastakin noin neljännes on merenpinnan alapuolella. Alankomaissa näitä alueita kutsutaan poldereiksi, koska ne on erotettu merestä ja muista vesistöistä patovallein. Maan koko väestöstä (16,8 milj.) viidesosa asuu syvänköalueella. Myös pääkaupunki Amsterdam on syvängöllä.

Valtaosa alueesta on viljelyksinä. Alueella on valtavasti kanavia, joista saadaan vettä pelloille. Kanavia käytetään myös kulkureittinä tavarakuljetuksissa, ja myös huviveneily on yleistä kanavissa.

Kuva: Asuntolaivoja käytetään kesämökkeinä ja myös asuntoina.


Amsteradamin kanaalit jäätyvät pakkastalvina.

18.3 Randstad Holland

Randstad Holland on syvänköalueella sijaitseva hevosenkengän muotoinen kaupunkiketju. Kaupungit tekevät tiivistä kauppayhteistyötä.

Alueen tunnetuimpia kaupunkeja ovat pääkaupunki Amsterdam, satamakaupunki Rotterdam, hallintokaupunki Haag sekä Utrecht.

Amsterdam on Alankomaiden suurin kaupunki (yli 820 000 asukasta). Se on tunnettu niin hyvistä kuin vähemmän hyvistä asioista. Kaupunki pursuaa kulttuuria.

Kaupungissa on yli viisikymmentä museota, joista tunnetuimpia ovat Rijksmuseum, Stedelijk Museum ja Van Gogh Museum (ks. oheinen postimerkki).

Turisti haluaa varmasti kanava-ajelulle, mutta pystyy liikkumaan helposti kävellen, koska etäisyydet ovat lyhyitä.

Amsterdamissa on valtavasti siltoja, koska kanavia on useita. Keskusta on myös hyvin kaunis, koska kukkaistutuksia on kaikkialla.

Kaupungissa näkyy myös Alankomaiden vapaamielinen suhtautuminen mietoihin huumeisiin. Siellä on kannabiskahviloita, jotka ovat kuitenkin tiukasti valvottuja. Vain aikuiset saavat mennä näihin kahviloihin, ja niissä on myös ostorajoitukset huumeiden voimakkuuden ja määrän suhteen. Toinen ehkä monen mielestä ei toivottu on punaisten lyhtyjen alue, jossa harjoitetaan seksikauppaa.

Schipholin lentokenttä Haarlemissa on vain 18 kilometrin päässä Amsterdamista. Se on yksi Euroopan vilkkaimpia lentokenttiä. Amsterdamissa on myös iso satama.

Euroopan vilkkaimpiin satamiin kuuluu Rotterdamin satama, jonka nimi on Europoort. Sijainti Reinin suistossa takaa loistavat mahdollisuudet tuoda ja viedä tavaraa Keski-Eurooppaan ja jopa Mustallemerelle asti, sillä Rein yhdistyy Mainin ja kanavan kautta Tonavaan. Tonava laskee Mustaanmereen.

18.4 Kukkiva talous

Otsikko voi johtaa harhaan, sillä lama tuntuu myös Alankomaissa. Kuitenkin maa on maailman johtava leikkokukkien ja kukkasipulien tuottaja. Alankomaat tuottaa yli puolet edellä mainituista tuotteista. Valtio saa valtaosan käyttämästään energiasta Pohjanmeren kaasu- ja öljyesiintymistä. Näillä lämmitetään myös kasvihuoneita, joten kasvukautta pystytään pidentämään. Kukkien lisäksi kasvihuoneissa tuotetaan vihanneksia.

Yksi talouden vetureista on Philips, joka on Euroopan suurin elektroniikka-alan yritys. Alankomaat vie ulkomaille koneita ja kulkuneuvoja. Maa on tunnettu myös juustoistaan, sillä tutut gouda ja edam ovat lähtöisin täältä.


Kuva: Juustohuutokaupoissa on mukana myös historiaa, kun miehet kantavat juustoja perinteisillä menetelmillä.

18.5 Alankomaat pähkinänkuoressa

  • pinta-ala: 41 526 neliökilometriä
  • väkiluku: 16,8 milj.
  • hallintomuoto: kuningaskunta
    pääkaupunki:
    Amsterdam
  • muita kaupunkeja: Rotterdam, Utrecht, Haag, Groningen
  • ilmasto: meri-ilmasto, paljon sateita
  • pinnanmuodot: alankoa ja syvänköä
  • kasvillisuus: lehtimetsävyöhyke: istutettuja havu- ja lehtimetsiä
    kieli:
    pääosin hollantia
  • rahayksikkö: euro
  • vientituotteita: koneet, kulkuneuvot, kukkasipulit, juustot

18.6 Belgian pääkaupunki on kansainvälinen Bryssel

Huomattava osa EU:n hallinnosta on Brysselissä, Belgian pääkaupungissa. Kaupungissa on myös NATOn ja yli sadan muun kansainvälisen organisaation päämaja. Tästä syystä Bryssel mielletään koko Euroopan hallintokaupungiksi.

Valtaosa kaupungin ihmisistä puhuu nykyisin ranskaa, mutta aiemmin hollantia puhuttiin enemmän, joten molemmat ovat virallisia kieliä. Toki englantia puhutaan myös, mutta sillä ei ole virallista asemaa.

18.7 Belgian monimuotoinen luonto

Belgialla on yli 60 kilometriä rantaviivaa Pohjanmereen. Rannikkoseudun alavuus vaihtuu keskiosissa kumpuilevaksi ja kohti kaakkoa mentäessä Ardennien vuoristoksi.

Rannikolta Brysseliin asti vallitsee meri-ilmasto, joka aiheuttaa runsaita sateita ja melko leudon talven.

Ardennien talvi on selvästi kylmempi, ja korkeuseron vuoksi ilmastossa on mantereisia piirteitä. Talvella lunta saattaa olla lähes kahden kuukauden ajan, kun pohjoisessa sitä on keskimäärin alle kaksi viikkoa.

Belgiassa on paljon jokia, joita pitkin tavaroiden kuljetus on helppoa rannikolta sisämaahan. Joet vaihtelevat muodoltaan suuresti, koska Ardenneilla ne ovat syvällä kallioperässä rotkolaaksoissa. Muualla ne ovat tasamaalla, joten niiden hyödyntäminen kasteluvetenä tai kulkureittinä on helpompaa.

Tunnetuin joki on Schelde, joka kulkee Brysselin halki ja laskee Antwerpenin kautta Pohjanmereen.

Belgia kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen, mutta laajojen istutusten ansiosta pohjoisosissa Flanderin alueella on myös paljon mäntymetsää ja etelän Valloniassa kuusimetsää.

18.8 Belgian väestö ja elinkeinot

Belgia jakaantuu kahteen suureen kielialueeseen: pohjoisessa puhutaan hollantia ja etelässä ranskaa. Näiden lisäksi itärajalla puhutaan myös saksaa.

Belgia on jo pitkään ollut teollisuusvaltio. Ardennien malmivarojen ehtyessä maa hyödynsi pitkään yhteyksiään vanhoihin siirtomaihin. Vaikka esimerkiksi tekstiiliteollisuus on hiipunut halpatuotannon vuoksi, on jatkojalostusteollisuus edelleen Belgian talouden kulmakivi.

Antwerpen on tärkeä maalle, koska se on Euroopan toiseksi vilkkain satamakaupunki. Raaka-aineita tuodaan ja kuljetetaan jokia ja teitä pitkin tehtaisiin ja valmiit tuotteet viedään maailmalle.

Antwerpen on kuuluisa myös timanttien jatkokäsittelystä. Timantit hiotaan ja myydään eteenpäin joko irtotimantteina tai koruina. Antwerpenissä on paljon muunkin käsityön taitajia.

Kuva: Belgian pääkaupungin Brysselin katunäkymää.

18.9 Belgia pähkinänkuoressa

  • pinta-ala: 30 528 neliökilometriä
  • väkiluku: 10,7 milj.
  • hallintomuoto: perustuslaillinen monarkia
  • pääkaupunki: Bryssel
  • muita kaupunkeja: Antwerpen, Brügge, Gent, Liege
  • ilmasto: pohjoisessa ja lännessä meri-ilmasto, Ardenneilla mantereinen vaikutus
  • pinnanmuodot: alava rannikko, kumpuileva keskiosa, Ardennien vuoristo
  • kasvillisuus: istutettuja havumetsiä ja lehtimetsää
  • kieli: hollanti, ranska, saksa
  • rahayksikkö: euro
  • vientituotteita: kemikaalit, timantit, elintarvikkeet

Jalkapallon huumaa

Sekä Belgialla että Alankomailla on hyvä jalkapallomaajoukkue. Kummankin valtiot maajoukkueet kuuluvat maailman parhaimpien joukkueiden joukkoon.

Seuratasolla kaikki jalkapallofanit Euroopassa tietävät ainakin Amsterdamin Ajaxin, jossa myös Jari Litmanen kehittyi huipulle. Alankomaiden maajoukkue tunnetaan nimellä Oranje.

Pikaluistelu ja uinti ovat perinteisesti olleet vahvoja lajeja Alankomaille.